Muka tieteellinen este vapautuksille: ei jätetä ilman hyödyllisiä taitoja ja vaikeuteta näin heidän myöhempää elämäänsä

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 9800
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Muka tieteellinen este vapautuksille: ei jätetä ilman hyödyllisiä taitoja ja vaikeuteta näin heidän myöhempää elämäänsä

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 10.03.2018 07:05

Iso osa ns. tutkimustuloksista kielten oppimiseen liittyen näyttää meillä olevan tarkoitushakuista liturgiaa.

Kanadassa nykyisin vaikuttava suomalaistutkija Elisabet Service on tutkinut mm. kielten oppimisen vaikeutta. Tähän liittyy meillä asenne, jossa vapautuksia ei hyväksytä:
Suomi ei ole sukua millekään koulussa toisena tai vieraana kielenä opetettavalle kielelle. Niinpä joudumme tekemään enemmän töitä kuin eurooppalaiset toverimme kielten oppimisen eteen.

Vieraiden kielten oppiminen onkin monille vaikeata ja saattaa muodostaa pääasiallisen esteen akateemisille opinnoille. Samalla Suomen koululaisten kieliohjelma on Euroopan raskaimpia.

Yhdessä suomen kielen erityisyys ja tarve opetella monta kieltä äidinkielen lisäksi johtavat moneen henkilökohtaiseen epäonnistumiseen. Näiltä voidaan välttyä kahdella tavalla.

Ensimmäinen on tunnistaa oppimisvaikeudet henkilötasolla ja vapauttaa niistä kärsivät osasta kieliopintoja. Tämä ehkä säästää kyyneliä, mutta saattaa jättää vapautetut ilman hyödyllisiä taitoja ja vaikeuttaa heidän myöhempää elämäänsä. Toinen mahdollisuus perustuu myöskin vaikeuksien toteamiseen mutta kieliopinnoista vapauttamisen sijasta erilaisten tukitoimien tarjoamiseen kielten opiskelun avuksi.
Yllättäen myönnetään kieliopintojen raskaus ja myönnetään niiden johtavan "moneen henkilökohtaiseen epäonnistumiseen". Mutta ruotsin pakollisuutta ei mainita. Kyseessä ovat vain suomalaiselle välttämättömät kieliopinnot. Tämä on jo häivyttävä, epärehellinen puhetapa.

Koen aina, ettei kirjoittaja ole aiheensa tasolla, jos hän puhuu "oppimisvaikeuksista kärsivistä". Erityispedagogiikassa on ainakin parikymmentä vuotta pyritty tuomaan julki, ettei oppimisvaikeus tuota kärsimystä, jollei yhteikunta pane erilaisia oppijoita kärsimään.

Tässä näkyy myös meillä kielten opetuksen tutkimukseen tuotu pyrkimys kieltää vapautukset ja pitää kielen oppimisen ongelmia omaavat mukana ruotsinopinnoissa, jotta "heitä ei jätetä ilman hyödyllisiä taitoja ja vaikeuteta näin heidän myöhempää elämäänsä", vaikka juuri vapautukset estämällä vaikeutetaan heidän elämäänsä, pakotetaan heidät elämään opintojen katkeamisen pelossa ja pakotetaan heidät käyttämään aikansa ja voimansa ruotsiin vaikka ne todella hyödylliset taidot ovat ihan muualla.