nimi muutettu: Muinaisten meemien jäljillä, suomalaisuusmosaiikki pysyy hämäränä

[TK]

Tämän ketjun voisi mielestäni siirtää kielipoliittinen historia -osioon.

[NRR]

Siirsin ketjun alkuviestit historia-osioon. Tämä ketju rullaantuu hiljakseen näkymättömiin.

[SJONS]

Nyt ymmärrän! Sanonnan tarkkuudessa on eroja eli kaksi kansalliskieltä ja kaksikielinen suomalainen. Keskustelemme siis käsitteestä "Suomi on kaksikielinen"! Tuon määrittelyn takana on mielestäni Ajatushautomo Magma! Sitä ryhdyttiin julistamaan nimenomaan ruotsinkielisille vuoden 2004 kielilakiuudistuksen jälkeen. Silloin myös meidän suomalaisten identiteettiä haluttiin muuttaa. Syylliset ovat: Rkp ja Sdp:n Paavo Lipponen, Freudentahl-mitalisti! Peruskoulussa kaikki olivat saaneet oppia molempia kansalliskieliä ah ja voih! Siitä me tulimme siis kaksikielisiksi! Ei pidä paikkaansa! Tuosta olen väitellyt monen ystäväni kanssa.

Aikaisemmin todettiin, että Suomella on kaksi kansalliskieltä, mutta kansalaiset olivat suomenkielisiä tai ruotsinkielisiä tai kaksikielisiä suomi/ruotsi tai jokin muu kieli.

[NRR]

Nyt ymmärrän! Sanonnan tarkkuudessa on eroja eli kaksi kansalliskieltä ja kaksikielinen suomalainen. Keskustelemme siis käsitteestä "Suomi on kaksikielinen"! Tuon määrittelyn takana on mielestäni Ajatushautomo Magma! Sitä ryhdyttiin julistamaan nimenomaan ruotsinkielisille vuoden 2004 kielilakiuudistuksen jälkeen. Silloin myös meidän suomalaisten identiteettiä haluttiin muuttaa. Syylliset ovat: Rkp ja Sdp:n Paavo Lipponen, Freudentahl-mitalisti! Peruskoulussa kaikki olivat saaneet oppia molempia kansalliskieliä ah ja voih! Siitä me tulimme siis kaksikielisiksi! Ei pidä paikkaansa! Tuosta olen väitellyt monen ystäväni kanssa.

Aikaisemmin todettiin, että Suomella on kaksi kansalliskieltä, mutta kansalaiset olivat suomenkielisiä tai ruotsinkielisiä tai kaksikielisiä suomi/ruotsi tai jokin muu kieli.

Voi olla juuri noin.

Kaksikielisyyspuhe alkoi kyllä peruskoulun ja pakollisen ruotsin myötä, mutta Suomessa suurin osa ei 70-luvulla tiennyt ruotsista tirintaria.

2004 elettiin aikaa, jolloin kaikki alle 35-vuotiaat olivat ruotsinsa lukeneet. Voitiin ruveta puhumaan äidinkielestä, jossa on muka kaksi komponenttia, suomi ja ruotsi.

Aloin seurata kielikeskustelua vasta noin kymmenen vuotta sitten. Vuonna 2011 kokosin pakkoruotsin perusteluja:

"Suomalaisen yleissivistykseen kuuluu sekä suomen että ruotsin osaaminen."
Jyrki Katainen

"En kannata pakkoja --- arvostan vain molempia kotimaisiamme."
Fatbardhe Hetemaj

"Ruotsin kielen merkitys pohjoismaisen identiteetin rakennusaineena on keskeinen."
Martti Ahtisaari

"Ruotsalaisen perinnön unohtaminen tuhoaa Suomen kansallisen identiteetin."
Paavo Lipponen

"Kaksikielisessä maassa, jossa monien pitää työelämässä osata molempia kieliä, on tärkeää että keneltäkään ei suljeta nuorena pois tällaisia uramahdollisuuksia. "
Ville Niinistö

"Kysymys on koulutuksellisesta tasa-arvosta. Meillä ei saa olla koulutuksessa umpiperiä, mahdollisuutta ainevalinnoilla sulkea tulevaisuuden työ- tai opiskelumahdollisuuksia pois."
Paavo Arhinmäki

Henriksson oikeusministerinä:
"--- [Pakko] on perusteltua, sillä suomi ja ruotsi ovat ne kielet, joita säännönmukaisesti voi käyttää viranomaisissa asioidessa ja joilla julkista palvelua järjestetään. Järjestelyn tarkoituksena on varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus tutustua maan niin suomen- kuin ruotsinkieliseen kulttuuriin. --- Ruotsinkielisille on etu osata maan valtakieltä, jota käytetään lähes kaikissa osissa maata. Ruotsin kielen oppiminen puolestaan liittää suomenkielisetkin suomalaiset yhteisen kielen myötä tiiviimmin Suomelle monin tavoin läheiseen pohjoismaiseen yhteisöön. ---"

Aiemmin opetusministeriön tekstissä asia tiivistettiin vielä niukemmin sanoihin "historialliset ja kulttuuriset syyt". Sittemmin Katainen on verrannut pakkoruotsia veroihin.

Svenskfinlandissa tuolloin asunut ystäväni, jonka ajattelua olen tottunut arvostamaan, moitti vuosikymmenen alussa minua siitä, että olen omaksunut ”postmodernin kulttuurikäsityksen”, jossa ”hyödyttömät vapaudet” nostetaan kunniaan, vaikka ne syövät kulttuuria ylläpitävät perinteet ja arvot. Ymmärsin hänen äänessään kuulevani Svenskfinlandin muovaaman käsityksen. Hän halusi kertoa minulle tarkasti, mitä todella tapahtuisi, jos ruotsista tulisi vapaaehtoinen (kirjasin nämä tuolloin ylös):

I Ensinkin yhtenäinen suomalaisuus hajoaisi. Suomalaisen kulttuurin kieli ei ole suomi tai ruotsi vaan niiden muodostama yhdistelmä (kulttuuriäidinkieli), joka vain painottuu eri yksilöillä eri tavoin. Ruotsin kieli on kantanut ja kantaa keskeisiä kulttuuriarvoja: pohjoismaisuutta, vanhan ajan sivistyneistön perinteitä, historiallisuutta… Pelkkä suomenkielinen suomalaisuus on vain varjo siitä, mitä suomalaisuus voisi olla.

II Toiseksi menetettäisiin laillisuus. Ikivanhan ruotsinkielisen väestönosan oikeudet ovat laillisuuden mittari, ”perustuslakiarvoja”. Suomalainen, joka jättää täyttämättä velvollisuutensa opiskella ruotsin alkeet, jotta voi joskus jossain edes hätäisesti yrittää ymmärtää suomenruotsia, rikkoo perustuslain henkeä vastaan. Suomi, joka hylkää ikiaikaiset lait ja ikiaikaisen kansanosan, hylkää kenet vain.

III Kolmanneksi koulutus lakkaisi siirtämästä omaa kulttuuriamme ja päädyttäisiin juurettomuuteen. Englanti tulee maahamme "roskakulttuurin" mukana ja kantaa siksi jonkinlaista "kulttuurityhjiötä" mukanaan. Se, että englanti avaa ovia maailmalle, on joutava juttu "kulttuurittomuuden köyhdyttämille" ihmisille ja vain kiihdyttää suomalaisuuden katoamista. Siksi suomalaisille olisi parasta jarruttaa englannin opiskelua ja keskittyä ruotsiin. Suomen ja ruotsin kautta pystytään rakentamaan "omaa suomalaisuutta". Vasta tällaisessa kulttuuriprosessissa mukana oleville lapsille voi muista kielistä olla jotain muutakin kuin haittaa.

Ystäväni kysyi, voisimmeko tehdä äidinkielestä vapaaehtoisen, jos osa kansasta sitä haluaisi. Hän kysyi, miten voi ottaa vakavasti kansan, joka haluaa tehdä äidinkielestään vapaaehtoisen.[/color] Mikäli hän ei olisi ollut hyvä ystävä, hän ei olisi jaksanut valistaa minua näin perinpohjaisesti. Mutta viimeksi aiheesta keskustellessamme hän sanoi, että keskustelumme ovat vaikuttaneet häneen ja hänen ajatuksensa ovat muuttuneet, hänestä ruotsi saisi olla vapaaehtoinen.

Itselleni oli merkityksellistä nähdä se, että siinä missä tottumattomammat ajattelijat perustavat pakkoruotsivaatimuksen sloganiin, että eletään kaksikielisessä maassa ja piste, taitavat ajattelijat kuuntelevat ympäristönsä aatemaailmaa muodostavat aiheesta itselleen melkoisen rakennelman. Uskon, että kuunnellessani tätä ystävääni, kuulin Svenskfinlandin todellisia kaikuja.

[NRR]

Lipposen haastattelu 2010:

Suomen entinen pääministeri Paavo Lipponen tuomitsee Uudelle Suomelle Elinkeinoelämän Keskusliiton vaatimuksen luopua toisen kotimaisen kielen pakollisuudesta eli käytännössä pakkoruotsista. Lipponen ihmettelee, miksi EK haluaa irtautua sivistysperinnöstä, jonka Suomi on saanut Ruotsilta.

-Ymmärrän, että monet jupit asuisivat mielellään Lontoossa ja puhuisivat vain englantia, mutta eihän se ole Suomen todellisuus. Ruotsalaisen perinnön unohtaminen tuhoaa Suomen kansallisen identiteetin, Lipponen sanoo Uudelle Suomelle.

-Suomi on saanut länsimaisen kulttuurin Ruotsin kautta ja osana Ruotsia.

---

-EK ottaa kantaa tulevaisuuden tarpeiden perusteella. Ei [kyselyä] voi tulkita noin kuin tekemällä väkivaltaa nykyisyydelle, Lipponen sanoo.

-Mutta olennaista tässä on kulttuurinäkökulma, joka unohtuu nykyilmapiirissä. Puhdas suomalaisuus, mitä se on? Kauhistuttava ajatus.

Lipposen mukaan pakkoruotsin lopettaminen vähentäisi ruotsin kielen opiskelua rajusti, mikä lisäisi sosiaalista ja alueellista eriarvoisuutta Suomessa ja veisi suomalaisyrityksiltä kilpailukykyä. Ruotsin kielen arvostuksen laskeminen näkyy Lipposen mielestä jo nyt "kauhistuttavasti" muun muassa suomalaispoliitikkojen toiminnassa.

-Puhutaan englantia ruotsalaisten kanssa, Lipponen paheksuu.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/93962- ... e%E2%80%9D

Oleellista ei siis olekaan ruotsinkieliset palvelut, vaikka näin meille ovat lainoppineet kertoneen (toki kaikki ymmärtävät, että ilman pakkoruotsia ne hoidettaisiin ruotsinkielisten omin voimin, järjestelyillä kuten vähemmistöjen palvelut muuallakin maailmassa), vaan oleellista on "kulttuurinäkökulma".

[NRR]

Lipponen jatkoi 2010 hesarissa. Hän puhuu opetussuunnitelman muutoksesta, joka tuolloin oli vasta lausuntoasteella - ja tämä ruotsin varhaistushan siitä virkamiestyössä poistui - se palasi vasta päivää ennen juhannusta 2012 Kataisen halllituksen suljettujen ovien takana RKP:n vaatimuksesta:

Suomen kaksikielisyydessä on kysymys kulttuurin ja identiteetin puolustamisesta
"Selän kääntäminen pohjoismaisuudelle jättäisi Suomen vaille luonnollisimpia kumppaneita maailman voimasuhteiden uudelleenmuotoutumisvaiheessa."

Paavo Lipponen

Hallituspuolueiden selkeä sitoutuminen Suomen kaksikielisyyteen ja ruotsin kielen aseman säilyttämiseen nykyisellään koulujen opetuksessa on tärkeä viesti suomalaisille. Ruotsin kieltä tarvitaan elinkeinoelämässä, hallinnossa ja pohjoismaisessa kanssakäymisessä. Vain pitämällä ruotsin kielen asema ennallaan voidaan taata oppilaiden välinen sekä sosiaalinen että alueellinen tasa-arvo.

Suomen kaksikielisyydessä on kysymys suomalaisen kulttuurin ja identiteetin puolustamisesta. Liian vähän kiinnitetään huomiota siihen, että suomalaisuus on saanut valtavan paljon ruotsalaisuudesta, alkaen länsimaisen kulttuurin saapumisesta Suomeen ja mukaan lukien ruotsalaisten ja suomenruotsalaisten osuuden kansakunnan synnyssä. Suomalaista identiteettiä on mahdotonta kuvitella ilman ruotsalaisuutta ja ruotsin kieltä.

Suomi kiinnittyy globalisoituvaan maailmaan yhtenä pohjoismaista. Mikään muu viiteryhmä ei voi korvata tätä yhteyttä. Onhan kysymys maailman sekä taloudellisesti että sosiaalisesti pisimmälle kehittyneestä yhteisöstä. Selän kääntäminen pohjoismaisuudelle jättäisi Suomen vaille luonnollisimpia kumppaneita maailman voimasuhteiden uudelleenmuotoutumisvaiheessa. Anglosakseja emme ole, venäläisiksi emme halua, olkaamme siis pohjoismaalaisia.

Elinkeinoelämän keskusliitto on myös tullut painokkaasti mukaan keskusteluun ruotsin kielen asemasta. EK on vastoin teettämänsä selvityksen tuloksia päätynyt esittämään ruotsin kielen aseman heikentämistä tekemällä siitä vapaaehtoisen aineen. Selvityksen tulokset ovat kuitenkin ruotsin kannalta kiistattomasti myönteiset: puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä pitää ruotsin kieltä tärkeänä rekrytointikriteerinä. Palvelualoilla ja erityisesti rahoitusalalla ruotsin merkitys on vielä tätäkin suurempi.

Suomen elinkeinoelämä pitää ruotsin kieltä selvästi englannin jälkeen tärkeimpänä kielenä. Ongelmana ei ole ruotsin kieli, vaan kielten opiskelun jyrkkä väheneminen Suomen kouluissa. Siihen maallamme ei ole varaa.

Svenska nu -valtuuskunta iloitsee siitä, että tuntijakotyöryhmän esitys antaa edellytykset monipuoliseen kieltenopiskeluun. Jos oppilaiden vanhemmat ymmärtävät kielitaidon merkityksen, Suomessa koulutetaan tulevaisuudessa ehkä muidenkin kielten taitureita kuin sinänsä tärkeän englannin osaajia.

Puutteena tuntijakotyöryhmän esityksessä on kieltenopintojen kokonaisresurssien vähentyminen. A1-kielen oppimäärän laajuus pienenee ja B1-kieltä, usein juuri ruotsia, aikaistetaan, mutta sille ei jaeta lisäresursseja. Kieltenopettajat ovat syystäkin huolestuneita tästä kehityksestä.

Yksi mahdollinen keino kieliopintojen laajentamiseen on kokonaistuntimäärän lisääminen. Kansainväliset vertailut osoittavat, että suomalaiset peruskoululaiset eivät kuluta koulunpenkkiä erityisen pitkään. Hollantilaislasten ja -nuorten vähimmäisopetusaika on yli 40 prosenttia pitempi kuin suomalaisten ikätoverien.

Kansalliskieltemme ja Suomen kaksikielisyyden aseman vahvistamiseksi toimitaan laajalla rintamalla myös kansalaisyhteiskunnan parissa. Uusimpana tulokkaana tähän joukkoon on tullut Kansalliskielten tukiyhdistys, jossa suomenkieliset vaikuttajat järjestävät aktiviteetteja kahden kansalliskielemme aseman edistämiseksi.

Svenska nu -valtuuskunta toivottaa yhdistyksen tervetulleeksi tekemään tätä tärkeää työtä.

puheenjohtaja
Svenska nu -valtuuskunta

Svenska Nu:lla oli siis jo 2010 suunnitelma, jossa kielten opetusta lisätään tuntuvasti, jottei pakkoruotsista tarvitse tinkiä. Tämä näkyy nyt vasta Helsingissä varhaistettuna ja Pyykön koko maahan suunnittelemana kahden A1-kielen mallina (joka on ruotsinkielisissä kouluissa, missä A1-suomi on tärkeä - ja isolle osalle se kieli, jota käytetään toisen tai molempien vanhempien kanssa).

Sen olen tässä kielivapaustyössä oppinut, että RKP/folktinget-verkostolla on kaiken aikaa suunnitelmat ja niiden toteutukset paljon pidemmällä kuin miltä tilannetta seuraamalla näyttää. Yhä uudestaan joudutaan tilanteeseen, jossa asioista on jo sovittu, vaikka julkisuudessa muka vielä keskustellaan ja vaikutetaan. Ja vaikka mihinkään muuhun ei olisi rahaa, pakkoruotsia pelastettaessa raha ei ole este.

[NRR]

Ahtisaari-paperissa 2011 vaaditaan kolmea pakollista kielikoetta kaikille yo-tutkintoon - tämä on ainoa Ahtisaaripaperin vaatimuksista, joka ei vielä ole toteutunut. Nythän pakollisena on vain äidinkieli. Käytännössä vaatimus tarkoittaisi, että yo-tutkinnossa olisi kolme kielikoetta: äidinkieli, pitkä kieli ja kolmas kieli, joka useimmilla olisi ruotsi, se väistämättä luettava.

Jo aiemmin – vuonna 2004 – RKP esitti samanlaista kolmen kielikokeen mallia, mutta se torjuttiin eduskunnassa, tässä perusteita:

- Jos nykylukioon tuodaan viiden pakollisen aineen malli, opiskeluajat venyisivät ja reputtaneiden/keskeyttäneiden määrä kasvaisi huimasti. Tämä ei ole kenenkään edun mukaista.

- Pakollisilla kielikokeilla vahvistettaisiin entisestään tutkinnon kielipainotteisuutta. Kun yo-kokeiden valinnaisuutta lisättiin, tavoitteena oli erityisesti lisätä matemaattisten aineiden lukijoita ja kirjoittajia, nytkö jo pitäisi taas ryhtyä tekemään lukiosta vain kielikoulua (ja tyttökoulua).

- Toisen asteen kehittämissuunnitelman keskeinen ajatus on ollut lisätä ammatillista väylää tulevien lukion suorittamista. Tällä hetkellä 80 prosenttia ammatillisen tutkinnon kautta tulleista kirjoittaa neljä ainetta (pakollisena siis vain äidinkieli). Viides pakollinen koe tekisi kaksoistutkinnosta entistä rankemman ja laskisi kaksoistutkinnon suorittajien määrää. Lisäksi ruotsi/lisäkieli kokeena on useimmille ammattikoululaisille vähemmän hyvä koevalinta.

- Asiantuntijatahot hyvin laajasti vastustivat vajaa kymmenen vuotta sitten viiden aineen mallia, muun muassa lukioiden rehtoreiden suuri enemmistö oli sitä vastaan.

Nyt, kun mekin olemme pakotettuina osallistuneet kielten tärkeyden hehkutteluun, kolmen pakollisen kielen mallia ollaan ajamassa jo alakouluun. Näin ruotsi ei muka olisi poissa muista kieliopinnoista.

[SJONS]

Ei nyt takerruta Lipposen eikä muidenkaan pakkoruotsittajien sanomisiin, vaan ajetaan omaa asiaamme ja yritetään löytää selkeitä tavoitteita, jotka kansalaisten on helppo omaksua!

"Opiskelijoilta ja virkavaatimuksista on poistettava kaikille pakollinen ruotsin kieli!"

Pohtikoot vastustajat seurauksia! Kukaan ei ole kieltämässä keneltäkään minkään kielen opiskelua! Olemme humaaneja ja suvaitsevaisia!

[NRR]

Päinvastoin, oli hyvä palauttaa mieliin, mitä Lipponen sanoi ja että jo tuolloin oli valmisteilla se muutos, jossa koulujen kieltenopetusta lisätään tuntuvasti muun ja tärkeämmän kustannuksella ja vähemmän kieliin suuntautuneiden tappioksi.

Sjons, haluaisit muuttaa keskustelutapaani ja ohjata jutut tiettyyn kuriin. Sinulla on jotain toiveita yhdistyksen suhteen. Sano vaan suoraan. Montaa on jo yritetty muttei selvästikään vielä sitä tlimivaa tapaa. Tosin ei se välttämättä johdu meistä.

[SJONS]

Itselläni ei ole muuta tavoitetta kuin saavuttaa kielivapaus!!!!!!!!! Oletko sitä mieltä, että me käännämme aina toisenkin posken, kun meitä kohdellaan kaltoin?

Kansalliskielten tukiyhdistyksen, eli sen silloisen puheenjohtajan kanssa, olen aikoinaan vaihtanut ajatuksia netissä. Hän oli sitä mieltä, että eihän sitä tiedä, että jos vaikka joistakin tulisi vaikka lähettiläitä, niin olisi mukava keskustella ja vaihtaa ajatuksia ruotsalaisten lähettiläiden kanssa! Suomen ja Ruotsin lähetystöt ovat kuulemma usein lähellä toisiaan! Kun olen käynyt tuon poppoon sivuilla, niin taitavat jo nukkua talviunta! Kaikki jäsenet tuttuja pakkoruotsittajia. Jäsenlista oli aikoinaan netissä.

Omaan arvoonsa panen myös Lipposen (tekee työtä rahasta ja nauttii Hanasaaressa suomenruotsalaisten seurasta), Svenska nu:n ja koko Sdp:n. Se puolue on ihan RKP:n talutusnuorassa, poistaa kielikokeilut ja antaa Vaasalle ympärivuorokautissen päivystyksen päästyään valtaan. SDP:ssa joko puheenjohtaja tai puoluesihteeri FSD:sta, nykyinen Tölö unga sosialister. Yksi Sdp:n edustaja totesi kielikokeilusta "Taisteluitta emme luovuta!"

MTV3:n uutisissa juuri nyt: ruotsalaiset eivät tiedä Suomesta juuri mitään. Samoin totesi Gunvor Kronman Alfa-tv:ssä. Yhteistyö Ruotsin kanssa sujuu parhaiten englanniksi. Suomenruotsalaisetkaan eivät kielellään sujahda aitoruotsalaiseen ilmapiiriin (Svenska yle).

Suomalaisten kielivalikoimassa tärkein on englanti. Se on totuus ja muut kielet ovat aina plussaa. Ruotsin kieli on rasite (rasismia).

[NRR]

Itselläni ei ole muuta tavoitetta kuin saavuttaa kielivapaus!!!!!!!!! Oletko sitä mieltä, että me käännämme aina toisenkin posken, kun meitä kohdellaan kaltoin?

---

Suomalaisten kielivalikoimassa tärkein on englanti. Se on totuus ja muut kielet ovat aina plussaa. Ruotsin kieli on rasite (rasismia).

Iskuja on tullut sitä tahtia, ettei ole ehditty poskea kääntää.

Totta. Tärkein kieli suomen jälkeen on täällä englanti. Sen jälkeen muu koulutus ajaa useimpien kohdalla kielten ohi. Ja pakkoruotsi on rasismia.

[TMK]

Peruskoulussa kaikki olivat saaneet oppia molempia kansalliskieliä ah ja voih! Siitä me tulimme siis kaksikielisiksi! Ei pidä paikkaansa! Tuosta olen väitellyt monen ystäväni kanssa.

Juttelin kerran kielistä kiinalaisen (Kiinassa syntynyt, lapsena Suomeen muuttanut) kaverini kanssa ja hän mainitsi lukeneensa kai "äidinkielenään"(?) ruotsia, jota sitten kovasti ihmettelin, että oletko sinä ruotsinkielinenkin. Ei, kyseessä oli vain tämä perinteinen pakkoruotsi, ja sitten minä vähän kerroin sen taustoista. En nyt muista tarkemmin, mitä sanoja käytettiin, mutta hän taisi puhua ruotsista "toisena äidinkielenä" suomen ohella. Hänen kohdallaan tietenkään kumpikaan ei ole oikeasti äidinkieli, mutta suomeksi hän on koulunsa käynyt ja puhuu sujuvasti. Hän oli varsin nuori vielä silloin, vasta lukion lopettanut, joten ehkä tämä kertoo jotain siitä, miten kielistä puhutaan kouluissa. (Ei hän tietääkseni ruotsia puhu sen paremmin kuin kukaan muukaan kieliä helposti oppiva, eikä pidä sitä mitenkään tärkeänä kielenä, ja on huomannut myös pakkoruotsin haitat.)

[SJONS]

Ylioppilaskirjoitusten ruotsin kielen suorittajista voi päätellä, että osa suomenkielisestä nuorisosta on ryhtynyt fennomaaneiksi. He ovat arkielämässään kokeneet, että ruotsin kieltä ei kuule eikä tarvitse. Ruotsi on heille kieli, jota ei tarvita edes Ruotsissa!

Rkp, poliitikot ja johtavassa asemassa olevat virkamiehet ja vastaavat ovat takertuneet menneesseen,( jota ei itse asiassa ole ollutkaan). Heistä on tullut vastaavasti svekomaaneja, joiden tapana on aina ollut oman edun tavoittelu ja toisten alistaminen.

[SJONS]

Kertaus on opintojen äiti! Luin koko "Muinaisten meemien jäljillä, suomalaisuusmosaiikki pysyy hämäränä" ketjun uudelleen.
Lämpimät kiitokset sen kirjoittajille! Olen myös lukenut Arbetarbladetista Jacob Södermannin nousua SDP:n poliittiseksi vaikuttajaksi. Tämä herra on luonut suhteita kaikkiin puolueisiin ja tehnyt taustalla työtä. Kannattaa tutustua!

Mutta tähän pävään! Lipponen tekee Svenska nu:n kautta työtä kaikissa kunnissa ja vaikuttaa. Mitä mieltä ovat äidinkielen ja historian lehtorit? Miten he ovat sisäistäneet suomalaisuuden ja suomenkielisten oman historian?

Olisiko Suomalaisuuden Liitolla halua ja resursseja käyttää siihen, että kouluille, lehtoreille ja ehkä myös luokanopettajille lähetettäisiin kirja tai edes nettikirja "Itämaasta itsenäisyyteen - suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden vaikea suhde"?

Kaikilla on nykyään netti käyttössä!

[NRR]

Suomalaisuuden liitolla on mielestäni uskottavuusongelma. Sen sivuilla kerrotaan suomen kielen historiasta tavalla, joka ei pidä yhtä nykyisten näkemysten kanssa. Nythän suomen kielen katsotaan syntyneen Virossa Peipsi-järven ympäristössä ja siirtyneen tänne ehkä ajanlaskun alussa.

Suomalaisuuden liiton sivuilla puhutaan siitä, miten suomen kieli olisi ollut täällä jo 4000 vuotta sitten
http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=27

Tämä on aika haastava lähtökohta, jos tarkoitus on käydä asiallisesta tietolähteestä.