Viron kielipolitiikka mallina Suomelle?

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Viron kielipolitiikka mallina Suomelle?

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 24.02.2018 09:17

Onnittelut veljeskansallemme virolaisille ja Virolle!

Mutta millainen onkaan Viron kielipolitiikka?

Onko se kenties Ruotsin kielipolitiikan kaltainen ?

Vabaduse väljak

Meillä on paljon opittavaa Virosta,se on nuori ja dynaaminen valtio..

Suomi puolestaan on nössönä juuttunut historiallisesti privilegioidun vähemmistön palvelijakansaksi..

Viro karisti niskastaan privilegioiden ylläpidon,
saksalaiset ja venäläiset privilegiot.

Suomi on lähinnä vahvistanut ruotsin kielen privilegioasemaa entisestään ja korostanut ruotsia
jokaisen suomalaisen ikuisena velvollisuutena.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Viron kielipolitiikka mallina Suomelle?

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 24.02.2018 10:27

Onnea Virolle!

Hesari kirjoittaa tänään Baltian saksalaisista:
BALTIANSAKSALAISTEN omalaatuinen historianvaihe alkoi keskiajalla. Saksalaiset saapuivat etelästä käännyttämään Riianlahden pohjukan väestöä kristinuskoon. Pappien vanavedessä tulivat sotaväki ja kauppiaat.

Saksasta suuntautui siirtolaisuutta itään laajemminkin: enimmillään miljoona saksalaista eli 1800-luvulla pienissä siirtokunnissa muun muassa Venäjällä, Ukrainassa ja Unkarissa. Suomeenkin oli päätynyt joitakin perheitä kuten Engelit, Paciukset, Stockmannit ja Pauligit.

Vain Baltiassa saksalaiset onnistuivat sementoimaan asemansa sellaiseksi, että sitä voi tarkastella Saksan historiassa ­ainutlaatuisena seitsemän vuosisadan pituisena siirtomaaherrojen aikakautena, kuten tekee sosiologi Wilfred Schlau artikkelikokoelmassa Sozialgeschichte der Baltischen Deutschen (Baltiansaksalaisten sosiaalihistoria).

Itämeren suurvallat Ruotsi, Venäjä ja Puola valtasivat Baltiaa toisiltaan vuosisatojen aikana, mutta sinne asettuneita saksalaisia se ei haitannut. He olivat tuoneet Baltiaan kirkot, kaupungit, kartanot ja kaupankäynnin, ja he onnistuivat vaalimaan niiden ympärille rakentamaansa yläluokkaista säätyläiselämäänsä 1900-luvun puolelle saakka, vaikka muualla ­Euroopassa eriarvoisuuteen perustuneesta elämäntavasta oli jo luovuttu.

BALTIANSAKSALAINEN aatelisto eli kartanoissaan Venäjän maaorjajärjestelmää hyödyntäen. Saksalainen valistusajan kustantaja Johann Christoph Petri totesi jo varhain, että maaorjat riutuivat Baltiassa kuin mustat orjuuden aikana Pohjois-Amerikassa.

Myös saksalaispapit elivät herroiksi. Pappilat ja niiden maat eivät olleet pappien omaisuutta, mutta käytännössä he hallitsivat keskisuuria kartanoita, toteaa historioitsija Wilhelm Lenz edellä mainitussa artikkelikokoelmassa.

Else Kolbe muistelee lapsuudenkotinsa piharakennusta, jonka ikkunassa oli kalterit. Se oli selli ja tarkoitettu niskuroiville maaorjille.

Baltiansaksalaiset hallitsivat myös Viron, Latvian ja Liettuan kaupunkeja pormestareina ja raatimiehinä, ja heistä koostuva porvaristo ja lukeneisto muodosti kaupungeissa huomattavan väestönosan. Saksa sorisi esimerkiksi Pärnussa, jonka asukkaista joka viides kuului saksankieliseen vähemmistöön 1800-luvun lopussa. Tallinnan ja Tarton asukkaista 16 prosenttia oli saksankielisiä.

Kaikkiaan saksalaisten osuus Baltian väestöstä oli vajaat kymmenen prosenttia.

Baltiansaksalaiset ylläpitivät saksalaista kulttuuria ja kieltä, mutta saivat vaikutteita ympäriltään. He antoivat itsestään mieluusti kuvan, jossa heidän elämäänsä kuului venäläiskulttuurin vaikutuksesta alituinen seurustelu, pitkät vierailut ja runsas vieraanvaraisuus. Kerrottiin tarinoita vuosia viipyvistä vieraista: hevonen ja ajuri kuolivat, mutta vieras pysyi.

Saksassa tästä kauas pohjoiseen asettuneesta siirtolaisryhmästä ei juuri tiedetty, ja jos heistä joskus kuultiin, heitä tarkasteltiin kaukaisina, vähän tomppeleina maanmiehinä. Thomas Mann esimerkiksi kirjoitti romaaniinsa Buddenbrookit baltiansaksalaisen henkilöhahmon, joka herättää lyypekkiläisen kauppahuoneen perheenjäsenissä lähinnä sääliä.

Ilkeät kielet myös puhuivat, että baltiansaksalaiset tyhmenivät sukupolvi sukupolvelta, kun he valitsivat puolisonsa samoista pienistä piireistä, usein sukulaistensakin joukosta.

VAIKKA saksalaisten asema maaorjien hyödyntäjinä on jättänyt jälkensä Baltian maiden historiaan, he saivat hyvääkin ­aikaiseksi. Oli lukeneistoa, joka toimi aktiivisesti köyhän väestön elinolojen parantamiseksi esimerkiksi vironkielisiä oppikirjoja kustantaen ja raittiusliikettä edistäen.

Venäjän vuoden 1905 levottomuudet järkyttivät yläluokkaisen vähemmistön asemaa ensimmäisen kerran. Nälän ja kehnojen elinolojen synnyttämien levottomuuksien uhreiksi joutui myös kartanonherroja – ja heidän kostoretkissään puolestaan maaseudun köyhälistöä.

Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä mikään ei ollut enää ennallaan. Saksan ja Venäjän välinen sota merkitsi, että saksankielisistä tuli vihollisia omassa maassaan. ---
.

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005579315.html

Niin. Olisiko jotain yhtä suorasukaista kirjoitettavissa Suomen historiasta?

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Viron kielipolitiikka mallina Suomelle?

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 24.02.2018 11:06

Sajavaara käänsi Raimo Raagin tekstä viron kielen vaiheista:
Viron kansallisen heräämisen juuret ovat Tarton 1802 uudelleen avatun yliopiston baltiansaksalaisissa estofiilipiireissä, joihin kuului myös joitakin virolaissyntyisiä miehiä ---

Kalevipoeg 1857 ---

Virolaisten kansallisuusliike suuntautui venäläisten vallanpitäjien ja baltiansaksalaisen yläluokan välissä ensi sijassa saksalaisen yläluokan etuoikeuksien murtamiseen. Liike alkoi Virossa, kuten 1800-luvulla monella muullakin taholla Euroopassa, kansallisromanttisena, identiteettiä luovana kieli- ja kulttuurinationalismina, mutta 1870-luvun lopulta alkaen liikkeeseen tuli selviä poliittisia painotuksia ja se repesi kiistoissa kahtia. Radikaali linja ajoi samoja oikeuksia virolaisille ja saksalaisille ---

Viron kielen statuksen nostaminen joutui vastatuuleen, kun 1880-luvun puolivälistä alkoi Baltian hallinnollinen, kulttuurinen ja kielellinen venäläistäminen. Venäläistämis￾toimet, joihin kuului ankara sensuuri, koskivat kaikkia yhteiskunnan alueita, erityi￾sesti koulua, kirkkoa, lehdistöä, oikeus- ja poliisilaitosta. Opetuskieleksi määrättiin 1892 ensimmäisestä luokasta alkaen venäjä. Venäläistämistoimien seuraus kuitenkin oli, että keskeisillä yhteiskunnan lohkoilla saksalaisen yläluokan ja saksan kielen asema ja arvovalta heikkenivät, mikä avasi kaupungistuvalle ja poliittisesti heräävälle virolaiselle keskiluokalle uusia mahdollisuuksia.

»Kumouksellinen muutos» johti siihen, että virolainen sivistyneistö alkoi käyttää seurustelukielenään saksan asemesta viroa ---
Viimeksi muokannut NRR, 24.02.2018 11:26. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Viron kielipolitiikka mallina Suomelle?

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 24.02.2018 11:22

Siinä missä sata vuotta sitten baltiansaksalaiset menettivät omaisuutensa ja joutuivat väistymään, suomenruotsalaiset säilyttivät asemansa ja vaurautensa ja kykenivät kirjauttamaan perustuslakiin kahden kansalliskielen utopian.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Viron kielipolitiikka mallina Suomelle?

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 24.02.2018 13:25

Millainen on Viron kielipolitiikka 2018 ?

Onko virkamiesvenäjää? Onko pakkosaksa historian takia?

Opiskelkaa saksaa, juntit?

Olet vajavainen virolainen, jos et osaa saksaa..

Taitaa olla pääkielimalli,tosin nimellä ainoa virallinen kieli on viro..

THE official language..

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Viron kielipolitiikka mallina Suomelle?

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 24.02.2018 17:35

Niin Viro, eesti ja virolaisuus ovat ok tavalla, jota Suomi, suomen kieli ja suomalaisuus eivät virallisesti ole.

Tässä 2014 pakkoruotsin kannattajien näkemyksiä asiasta:
- Suomi oli Ruotsin vallassa 700 vuotta ja sen jälkeen tuli venäläiset. Haluisitko mielummin pakko venäjän ja se olisi sitten varmasti todella pakollinen

- Min point är den, att alla t.ex. studerar engelska i Finland och trots detta är nivån mycket låg. Detta gäller alla andra språk som studeras. Så ni menar att utan svenskan skulle finnarna lära sig massor andra språk? Haha, nej.

- Min rätt är att få betjäning på svenska i Finland, och i dagens läge får man det på mycket få ställen. Utan "tvångssvenskan" skulle finlandsvenskheten sakta dö ut.

- Ja lisään että ruotsin avulla suomalaiset voisivat kenties oppia englantia siihen malliin että ei tarvitse hävetä silmät päästään. --- Ja vaikka ruotsi ei olisi pakollinen tuskin teidän ulkomaan kielentaitonne paranisi.

- --- Koko suomalaisuus ja Suomalainen identiteetti suomenkielestä ja Maamme laulusta lähtien on "hurrien" tekosia. Runeberg, Agricola, Lönnroth*, Sibelius, Mannerheim, Snellman, Ehrnrooth, Svinhufvud jne... Luulis et jengiä kiinnostais Suomen historia ja ketkä tän maan perustat on rakentanu. Toki en puhu pelkästä ruotsinkielestä vaan koko suomenruotsalaisen kulttuuriperinnön (Suomen historian) opettamisesta kouluissa.
(* NRR: Lönnrot oli alkujaan täysin suomenkielisestä kodista mutta ruotsinkielistyi vanhetessaan)

- Suomi sivistettiin 1100-luvulla ruotsalaisten ristiretkien toimesta jonka seurauksena suomen asuttamattomat rannikot asutettiin meidän hurrien toimesta. Toki fennomania nyt ei mikään uusijuttu ole, jopa tämä "Suomi suomenkieliseksi" mentaliteetti on keksitty suomenruotsalaisten toimesta.

- miksi ruotsin kieliset osaavat puhua ja lausua englantia. kun useimmat suomenkieliset puhuvat englantia kulostaa siltä että olisi banaani suusa?

- --- Länsirannikolla muutenkin puhutaan monessa paikassa enimmäkseen Ruotsia , jos pakko ruotsi otetaan pois ja nää länsirannikon suomenruotsaliset tulis vaikka Espoossa käymään niin olisiko oikein että heidän täytyisi yrittää puhua suomea kuin te suomenkieliset voitte vaan olla sillai "sori , en puhu ruotsia koska olen kerta kaikkiaan liian laiska ymmärtääkseni sen että sitä ei tarvii puhua täydellisesti eli en yritäkkään koska pakkoruotsi on niin perseestä j blaablaa" ?

--- On se nyt jumalauta epäreilua jos ne ketkä ei osaa suomea hyvin niin niiltä sitten vaaditaan sen osaaminen kuin taas suomenkieliset voi vaan totea "suomi suomalaisille" järki käteen ja miettikää muita !

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Viron kielipolitiikka mallina Suomelle?

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 24.02.2018 18:10

Anu Kantola, nykyisin viestinnän professori, kirjoitti 2010 Suomen kuvalehdessä:
Miten meistä siis tuli suomalaisia? Kansallisaate on, hassua kyllä, maailman kansainvälisin poliittinen aate, joka on levinnyt laajemmalle kuin mikään muu poliittinen aate. Emme olisi suomalaisia, ellei nationalismi olisi eksynyt myös tänne.

Suomalaisuus on hyvin samanlaista kuin puolalaisuus, saksalaisuus, italialaisuus tai skotlantilaisuus.

Euroopassa syntyi 1800-luvulla imperialististen valtioiden hajotessa kansallisuuksia, jotka kehittivät itsellensä nopeassa tahdissa kansallisen kulttuurin hyvin samanlaisista aineksista.

Maasta toiseen keksittiin toisiaan muistuttavat kansallislaulut, kansallispuvut, liput ja vaakunat ja kansallismaisemat. Kansallisia mytologioita etsittiin ja kirjoitettiin kansalliseksi runoudeksi ja kirjallisuudeksi. Kansallissäveltäjät ja -taiteilijat innoittuivat kansasta ja luonnosta. 1900-luvulla olympialaiset levittivät ajatuksen kansallisesta urheilusta.

Kansallisaatteen toi maahan usein jotakin maailmankieltä hallinnut kaksikielinen eliitti. Suomalaisuuden toi Suomeen ruotsinkielinen sivistyneistö, jonka suomen kielen taito oli usein olematon tai auttava.

Mitä nyt sitten tapahtuu? Rasismin idea on väittää, että suomalaisuus on jotakin aina täällä ollutta ja ainutlaatuista. Tämä on vähän kuin soittaisi kuolinkelloja kulttuurille. Kansallisaatteen suurin uhka on se, että se jäykistyy ja muuttuu suljetuksi kulttuuriksi, jossa kaikkien pitää elää ja ajatella samalla tavoin eikä mikään muuttua saa.
Eero Nevalainen kommentoi terävästi:
Eero Nevalainen kirjoitti: Anu Kantola kirjoitti hyvin kliseisen tekstin ---
Suomalaisuuden toi Suomeen ruotsinkielinen sivistyneistö, jonka suomen kielen taito oli usein olematon tai auttava
Noniin, tulihan se sieltä. Kansallisuusaatteen loivat ruotsinkieliset, joten suomalaisuus on heidän keksintönsä. Sillä ei tietenkään ole yhtään mitään väliä, millaisia ihmisiä maassa asui ja että varmasti mihinkään kansallisuusaatteeseen tuskin olisi paljon ollut syytä ilman heidän olemassaoloaan.

--- jää taas se maku suuhun mikä yleensä näistä teksteistä jää -- suomenkielinen suomalaisuus ei ole oikeastaan mitenkään hyväksyttävä ilmiö. Se on joko

a) impivaaralaista metsäläisyyttä, jossa ei ole tarpeeksi kansainvälisiä vieraita vaikutteita ja jonka ruotsalaiset sivistivät, minkä vuoksi meidän on oltava ruotsalaisia

tai

b) osa kansainvälistä kehitystä, jolloin suomalaisuutta ei ole oikeastaan olemassa ja senkin loivat ruotsalaiset, joten meidän on oltava ruotsalaisia.

--- Muun kuvitteleminen on rasismia. ---

Kantolan teesi on siis se, että suomalaista rasistista nationalismia on sen kuvitteleminen, että meillä olisi jotain uniikkia joka ei olisi ollut 1800-luvun yleiseurooppalaisen nationalismin (jonka siis suomenruotsalaiset toivat meille) tulosta.

---

Miksi ihmeessä nimenomaan suomenkielinen suomalaisuus on näin valtavan ristiriidassa joidenkin ihmisten mielissä sen kanssa, että se oikeasti voi olla myös tekemisissä muun maailman kanssa nollautumatta merkitykseltään täysin?

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Viron kielipolitiikka mallina Suomelle?

#8 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 24.02.2018 18:26

Ensiksi meidän on löydettävä itsemme ja itsetuntomme, samanlainen kuin virolaisten terve itsetunto: oma maa, sen luonto, kieli ja rahvaan sisukas historia ovat hyvä perusta yhteiselle tulevaisuudelle.

TK
Viestit: 2513
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Viron kielipolitiikka mallina Suomelle?

#9 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 26.02.2018 12:09

Viro on suomenkielisille suomalaisille tärkeä maa. Viro on suomalaisille tärkeämpi maa kuin Ruotsi.

Lähitulevaisuudessa, kun merenalainen junatunneli Helsingin ja Tallinnan välillä valmistuu, suomalaisille aukeaa nopea reitti Eurooppaan, "Länteen".
Nuoriso pääsee nopeasti interreil-matkoilleen. Tallinnan ja Viron merkitys suomalaisille kasvaa.
Tukholmasta tulee takamaata, pakkoruotsin merkitys vähenee entisestään, kuihtuu olemattomiin.

SJONS
Viestit: 728
Liittynyt: 22.11.2017 12:24

Re: Viron kielipolitiikka mallina Suomelle?

#10 Lukematon viesti Kirjoittaja SJONS » 26.02.2018 15:45

Anu Kantola: " Suomalaisuuden toi Suomeen ruotsinkielinen sivistyneistö, jonka suomen kielen taito oli usein olematon tai auttava!"

Suomalaisuusaate syntyi venäläisyyden vallitessa ja aikana, jolloin nationalismi nousi myös muualla Euroopassa. Suomenkielinen sivistyneistö joutui opettelemaan ruotsia, jotta se pystyi hankkimaan korkeampaa koulutusta. Suomen kieli oli rahvaan kieli ja rahvaana suomalaiset haluttiin Ruotsin vallan aikana ja suomenruotsalaisuuden vallitessa pitääkin. Tapa ei ole vieläkään muuttunut, kun seuraa suomenruotsalaisten kesken käytävää keskustelua!!!!!

Viro on selvästi paremmin pystynyt säilyttämään oman kansallisen identiteettinsä saksalaisesta ja venäläisestä vaikutuksesta huolimatta. Viro kansallisti aikoinaan saksalaisten omaisuuden silloin, kun saksalaiset ajettiin pois Virosta. (Näin pitäisi tehdä myös Suomessa, koska suomenruotsalainen raha on kaiken pahan alku ja juuri!) ....voidaanko tuosta nostaa syyte?

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Viron kielipolitiikka mallina Suomelle?

#11 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 26.02.2018 21:45

RKP/folktinget-verkosto perustuu vanhaan eliittiin, sen vauraus ja vaikutusvalta ovat tabuja. Mihin tätä voisi verrata?

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Viron kielipolitiikka mallina Suomelle?

#12 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 27.02.2018 14:51

Kuka kysyisi oikeat kysymykset?

Brittitoimittajaa kiinnosti, miksi Finland on Suomi.
Suomalaisille on itsestään selvää, että Suomi on suomeksi Suomi. Ulkomaalaisille, ainoastaan Finland-nimen kuulleille asia ei ole yhtä yksiselitteinen.

Yksi asiaa ihmetelleistä on brittimedia BBC:lle työskentelevä toimittaja Amy McPherson. McPherson matkusti Suomeen ja kirjoitti reportaasin, joka pureutuu erityisesti Suomen nimen mysteeriin.

”Vaikka maata on kutsuttu keskiajalta lähtien Finlandin eri variaatioilla, suomalaiset kutsuvat edelleen – kuten ovat tehneet jo vuosisatoja – maataan Suomeksi. Se sai minut miettimään, mistä nimi Suomi on peräisin ja kuinka se sopii moderniin suomalaiseen identiteettiin”,
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005583868.html

No, mikä sopii "suomalaiseen identiteettiin"? Löytyikö "suomalaista identiteettiä"?

Alkuperäinen artikkeli:
“What does ‘Suomi’ mean?” I asked my friend Krista Fransman, a Helsinki local.
“Finland,” she replied. The Finns are not ones for small talk.
“Isn’t Finland ‘Finland’?”
“Not in Finnish,” she chuckled.

During the intermission, Fransman explained that the name ‘Finland’ was not Finnish-born. In fact, the original Finnish alphabet didn’t even contain the letter ‘f’, which was introduced to the language through borrowed words.

One theory is that the name ‘Finland’ comes from the Old English word finna, a general term once used to describe people from Scandinavia.

However, some historians believe its origins are actually Swedish, where the words finlonti and finlandi are believed to have been used as early as the 12th Century to describe the land that is now the south-western part of modern Finland.

Despite having being referred to by some variation of ‘Finland’ since medieval times, the Finns continue as they have for centuries, referring to their country, and themselves, as ‘Suomi’. It made me wonder: where did the name ‘Suomi’ come from, and how does it fit into the modern Finnish identity?

I began my quest at the National Museum of Finland. In 2017, the country celebrated the 100th anniversary of its independence, and the museum’s new permanent exhibition, The Story of Finland, recounts the country’s transition to an autonomous nation.

From 1809 to 1917 Finland was a Grand Duchy under the Russian Empire; before that, the territory was under Swedish control for almost 700 years. Between these two northern powers, the land that Finland now occupies was fought over repeatedly; occupied and re-occupied from both sides. The Russian Revolution paved the way for the Finns to declare their independence.

The exhibition shows the young nation’s continued struggle to form a democratic society while, at the same time, attempting to bolster a national identity – one that emphasised openness (in 1906, Finland became the first European country to grant voting rights to all adult citizens). But nowhere did I find any mention of the name ‘Suomi’, or why modern-day Finns still prefer to use it over ‘Finland’.

“There is no certain knowledge about the real origin of the name ‘Suomi’,” said museum curator Satu Frondelius. “One theory is that Suomi comes from word ‘suomaa’ which means ‘swampland’ in Finnish.” She noted that the south-western part of the country is home to numerous lakes, which could have looked like swampland to outsiders. “Another theory is that the word comes from ‘suomu’, which means ‘scale’ [of a fish], suggesting that people in Finland wore clothes made out of fish skins.”

A third theory led me to Finnish Lapland in search of the Sami, a traditionally nomadic tribe of reindeer herders. According to Klaas Ruppel, etymology expert at the Institute for the Languages of Finland, some linguists believe that both ‘Sami’ and ‘Suomi’ derive from the same proto-Baltic word, źemē, which was used to refer to land or territory, and the people living on that land.

In winter, Lapland looks like a scene out of a storybook. Like a giant over-chilled freezer, everything was covered in powdery snow, frozen and shaped by the extreme arctic wind. It was so white that I needed clichés to describe it: enchanting, magical, a wonderland.

It was surrounded by this captivating scenery that I met with sixth-generation reindeer herder Juha Kujala and his 19-year-old son Oskari at their family farm near Ruka, more than 800km north of Helsinki. They led me through the wooden gates and I was immediately surrounded by curious reindeer; some sniffed and nudged at my handbag in hope of finding a snack. Oskari laughed and began to introduce me to the herd.
“This one is the mother of this one, who was born last year. And the one that is rubbing your leg right now,” he reached over to shoo the offending reindeer away, “is the sister of the mother.”
“I know all the reindeer. They are family to me,” he added.

The bond between Oskari and the herd has been passed down from grandfather to father, now to son. Although he is currently studying sports coaching at university, Oskari believes this is where his future is.

“It is entirely his choice,” Kujala explained when asked what he thought about his son’s intentions. “When I was younger, I also went away for a while to experience the world. In the end, I still came back.”

While traditionally Finland’s Sami identify themselves as Sami first and Finnish second, this connection to the land seemed similar to the importance Finns place on nature and their surroundings. Finland is regularly rated one of the most environmentally-friendly nations in the world, according to the Yale Center for Environmental Law & Policy’s annual Environmental Performance Index, and the country recently created its 40th national park.

So was this bond with the land the cornerstone to Finnish – or Suomi, rather – identity?

Due to Swedish and Russian influence, “We really only have the last 100 years to celebrate ourselves as Suomi, or Finland as you know it,” explained Fransman. She and I had met again after my return from Lapland for a sauna session in the Helsinki neighbourhood of Kallio. If there is any activity that defines what Finns most enjoy about life, it is the sauna.

“What you have to remember is that Finnish history is also Swedish history and Russian history,” she added, noting that she struggles to define her national identity.
Being Finnish means I appreciate quietness, the space and the nature around us
“Does the use of ‘Suomi’ make a Finn feel more Finnish?” I asked as I threw another scoop of water onto the hot rocks, causing them to hiss violently. The burst of fresh steam quickly elevated the temperature in the sauna, and we both paused to adjust before continuing the conversation.

“I think in this multicultural world, lesser-known languages such as Finnish enrich the versatility of the country’s culture,” she said. “Finnish is our language and ‘Suomi’ is the word for ‘Finland’ in Finnish. It is only natural for us to use the name of our country in our own language.”

Krista Fransman: “Being Finnish means I appreciate quietness, the space and the nature around us”

However, Fransman added, Finnish, or Suomi, identity wasn’t something she spent much time thinking about. “Being Finnish means I appreciate quietness, the space and the nature around us,” she said.

With that, I joined her in silence that lasted the duration of the sauna session, allowing us both to embrace the peacefulness of our surroundings.
Hiljaisuus, sekö on suomalaisuuden olemus?

Saamelaisuudessa nähdään jotain uniikkia, mutta suomalaisuutta ei tahdo löytyä...

SJONS
Viestit: 728
Liittynyt: 22.11.2017 12:24

Re: Viron kielipolitiikka mallina Suomelle?

#13 Lukematon viesti Kirjoittaja SJONS » 27.02.2018 16:11

Vastausta suomalaisuudesta kysyttiin Suomen kansallismuseon kuraattori Satu Frondeliukselta!

Satu Virtanen ei taitaisi päästä tuohon virkaan, koska siihen vaaditaan ruotsin kielen taitoa, kuten kaikkiin muihinkin virkoihin Suomessa!

Miksi? Siksi, että me suomalaiset olemme hiljaisia ja vaatimattomia. Enemmistö meistä ei kyseenalaista mitään! Olemme itsenäisiä, mutta emme kuitenkaan saa vielä päättää edes omista tai lastemme kieliopinnoista! Suomenruotsalaiset eivät ole hiljaisia ja vaatimattomia. He osaavat vaatia ja panna toiset palvelemaan. Palvelkoot, koska eivät osaa pitää puoliaan!

Voi meitä! Mistä löytyisi henkilö, joka puhaltaisi pelin poikki ja sanoisi ihan oikeasti, että keisarilla ei ole vaatteita!

Vastaa Viestiin