Kielikoulutuspolitiikan verkoston valtakunnallisen kieliparlamentin kannanotot vuodelta 2017

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Kielikoulutuspolitiikan verkoston valtakunnallisen kieliparlamentin kannanotot vuodelta 2017

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 21.02.2018 01:11

Viime vuode 2017 kieliparlamentin suositukset
Hyväksymällä ja sallimalla erilaiset kielitaidot vähennetään ulkopuolisuuden ja arvottomuuden tunnetta. Sallivampi suhtautuminen kielitaitoon vahvistaa myös osallisuuden kokemusta yhteiskunnassa.

Kieliparlamentin kannanotot:
 Jokainen on monikielinen. Yksilön kaikenlainen monikielisyys tulee tunnistaa ja nähdä
voimavarana.
 Jokaisella tulee olla oikeus oppia riittävä oman alansa opiskelu- ja työskentelykieli.
 Väestörekisteriin tulee voida ilmoittaa useampia kieliä kuin yksi.
 Kulttuurien ja kielten tuntemus on saatava vastavuoroisesti koko työyhteisön ja
työelämän käyttöön.
Monikielinen yhteiskunta edellyttää oman ja toisen kielitaidon hyväksymistä.
https://www.kieliverkosto.fi/fi/toimint ... ateriaalit

Siis sallitaan, suvaitaan ja hyväksytään - paitsi pakkoruotsittomuus?

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Kielikoulutuspolitiikan verkoston valtakunnallisen kieliparlamentin kannanotot vuodelta 2017

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 21.02.2018 01:31

Sivutolkulla verkosto on laatinut lausuntoa kielikokeilusta. Sitä lukemalla saa hyvän käsityksen solmusta, joka kieltenopetukseen on pakkoruotsilla tehty.

Tässä pieni lainaus:
Kielikoulutuspolitiikan verkosto on kuitenkin huolissaan koulutuksen tasa-arvosta,
sillä kaikille kokeilussa mukana oleville oppilaille tulisi taata mahdollisuus edetä halutessaan
korkea-asteen opintoihin riippumatta toisen asteen opintotaustasta.

Tämän lisäksi esitysluonnos jättää avoimeksi kysymyksiä korkeakoulujen osalta. Oletuksena
on, että jos kokeilussa mukana olevat oppilaat etenevät korkea-asteen opintoihin, heidän
täytyy siellä suorittaa toisen kotimaisen kielen opinnot niin, että he täyttävät
lainsäädännön asettamat kielitaitovaatimukset. Toisen kotimaisen kielen opinnoista ei siis
nykysäädösten mukaan vapauteta kokeilussa olevia oppilaita korkea-asteella.

Esitysluonnoksessa todetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriö turvaa resurssit toisen
kotimaisen kielen opetukseen korkeakouluissa niille, jotka eivät ole sitä aiemmin opiskelleet.
Miten resurssit todellisuudessa turvataan? Jo nyt korkeakouluissa toisen kotimaisen kielen
osaamistaso on heikko. Kokeilu muuttaa tilannetta entistä heikommaksi kokeilussa mukana
olevien oppilaiden osalta, jos he aloittavat toisen kotimaisen kielen opinnot vasta toisella tai
korkea-asteella, ja heidän oletetaan saavuttavan riittävä kielitaidon taso toisen kotimaisen
kielen osalta korkeakouluopintojen aikana. Viisi vuotta kestävien ylemmän
korkeakoulututkinnon opintojen aikana virkamiesruotsin/-suomen taso on vaikea saavuttaa.
Näyttääkin siltä, että perusopetuksen kokeilun tähtäimenä on purkaa
korkeakoulututkintojen toisen kotimaisen kielen vaatimus.


Ruotsinkielisten näkökulma

Kokeilun vaikutuksia on tärkeää tarkastella myös ruotsinkielisten näkökulmasta.
Esitysluonnos ei vaikuta huomioivan sitä, että toisen kotimaisen kielen kokeilu voi koskea
myös ruotsinkielisiä kuntia, kouluja ja oppilaita. Esitysluonnos ei otakaan riittävän
yksityiskohtaisesti kantaa siihen, miten eri kielten oppimäärät suhteutuvat kokeiluun. Kuten
esitysluonnoksessakin todetaan, nykyisellään suomenkielisissä kouluissa toinen kotimainen
kieli, ruotsi, aloitetaan B1-kielenä, kun taas ruotsinkielisissä kouluissa toinen kotimainen
kieli, suomi, aloitetaan yleensä A1-kielenä, ja englanti A2-kielenä. Miten kokeilu vaikuttaa
näihin oppimääriin, ja miten ruotsinkielisten oppilaiden mahdollisuus lähteä mukaan
kokeiluun taataan, jos kokeilu koskettaa vuonna 2018 5. tai 6. vuosiluokan aloittavia
oppilaita? Miten kokeiluun voidaan ottaa mukaan ruotsinkielisiä oppilaita, jos he ovat
aloittaneet jo toisen kotimaisen kielen opintonsa aiemmin, ja kokeilu koskettaa vain 5. tai 6.
vuosiluokan oppilaita?

Lisäksi on huomioitava se, että todennäköisesti ruotsinkielisten on vaikeampi luopua toisen
kotimaisen kielen, suomen, opiskelusta verrattuna suomenkielisiin oppilaisiin.
Suomalaisessa yhteiskunnassa suomen kielellä on huomattavasti vahvempi asema ja
laajempi käyttöala kuin ruotsin kielellä. Ruotsinkielisille oppilaille voi siis olla vaikeaa lähteä
mukaan kokeiluun, sillä ilman suomen kielen osaamista heidän voi olla haastavaa pärjätä
yhteiskunnassa, joka on pääasiassa suomenkielinen. Kokeilu näyttääkin koskevan vain
suomenkielisiä kuntia ja antaa valinnan mahdollisuuden ennen kaikkea suomenkielisille
oppilaille. Olisi kuitenkin tärkeää kohdata kansalliskielet samanarvoisina ja tasaveroisina,

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Kielikoulutuspolitiikan verkoston valtakunnallisen kieliparlamentin kannanotot vuodelta 2017

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 21.02.2018 08:06

Paljonkohan Kieliverkosto saa rahaa suomenruotsalaisilta säätiöiltä?

Nythän on ihan julkisesti peräti kuuden miljoonan euron jättipotti arvonnassa. Varmaan ovat laittaneet hakemuksen ja keksivät parhaillaan uusia keinoja suomenkielisten simputuksen tehostamiseksi.

Kannattaa seurata, miten paljon kukin saa.. selittävä tekijä pakkoruotsitusinnolle.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Kielikoulutuspolitiikan verkoston valtakunnallisen kieliparlamentin kannanotot vuodelta 2017

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 21.02.2018 09:40

Uusi kielipolitiikka kirjoitti: 21.02.2018 08:06 Paljonkohan Kieliverkosto saa rahaa suomenruotsalaisilta säätiöiltä?

Nythän on ihan julkisesti peräti kuuden miljoonan euron jättipotti arvonnassa. Varmaan ovat laittaneet hakemuksen ja keksivät parhaillaan uusia keinoja suomenkielisten simputuksen tehostamiseksi.

Kannattaa seurata, miten paljon kukin saa.. selittävä tekijä pakkoruotsitusinnolle.
Nämä rahoitusvirrat ovat merkityksellisiä, mutta ne ovat paljon säätiörahoja laajempia risteileviä jokia.

Kaikki, jotka ovat riippuvaisia ylempien tahojen rahoituksesta ja tunnustuksesta, taipuvat pakkoruotsin taustatahojen ohjailuun ja liittyvät itse osaksi ohjailuverkostoa. Korkeakoulujen tai järjestöjen hankkeet saavat suoraa tukea mutta paljon on myös epäsuoraa poliittista vaikuttamista. Mukana on ihmisiä, joilla on halua edetä joko omalla erikoisalallaan tai politiikassa, jolloin he joutuvat tarkoin miettimään, kenen näkemyksiä kannattaa myötäillä. Kun korkea opetushallinnon virkamies sanoo, ettei alalla ole mahdollista edetä, mikäli kritisoi pakkoruotsia, pakko uskoa, että kyseessä on kovan luokan tabu, joka vaikuttaa paitsi rahoitukseen myös ennen kaikkea koko hierarkkian rakentumiseen.

Erityisen tärkeä veruke näille pakkoruotsia myötäileville asiantuntijoille on ajatus siitä, että "ruotsi on kansallinen rikkaus" ja "opetelkaa ruotsia, juntit". Ilman tätä mukasivistyksen, mukahuumorin ja mukasuvaitsevaisuuden viittaa, olisi pakko mieltää oma toiminta korruptioksi tai vähintäänkin opportunismiksi.

SJONS
Viestit: 728
Liittynyt: 22.11.2017 12:24

Re: Kielikoulutuspolitiikan verkoston valtakunnallisen kieliparlamentin kannanotot vuodelta 2017

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja SJONS » 21.02.2018 19:41

Seuraava lainaus eräältä pakkoruotsinkannattajalta sensuroidaan kommenttipalstalla, vaikka se kuvaa erinomaisesti nykyisen pakkoruotsikeskustelun syitä ja seurauksia.

"Harvapa meistä luopuisi tällaisesta rahasammosta!
Rkp ja Folktinget ovat saaneet kiristettyä suomalaisesta yhteiskunnasta edut, joita harvalla on. Ymmärrettävää on, että eihän saavutetuista eduista haluta luopua. Pakkoruotsin avulla nämä etuisuudet säilyvät vielä niin kauan kunnes suomenkielinen enemmistö herää poliittisesti. Mitä se alkujaan suomenruotsalainen presidentti J.K.Paasikivi sanoikaan, että suomalaiset ovat poliittisesti tyhmiä."

Rkp on kouluttanut liudan henkilöitä valvomaan keskustelupalstoja. Kun esim. ainoan pakkoruotsia vastustavan puolueen riveistä löydetään joku, jota voidaan syyttää esim. rasismista tai fasismista (fasismi ei kuulemma ole hyvä, koska sen monet suomalaiset kokevat liian pahana) hänet nostetaan mediaan ja nostetaan mahdollisesti syyte.

Edellä mainittuja tekoja on löytynytkin ja siitä on annettu tuomioita tai vähintäinkin sakkorangaistuksia useimmiten vain siksi, että puolue, jota tämä henkilö edustaa vaatii pakko- ja virkamiesruotsin poistamista! Siinä sitä tulee moni virkamies ja poliitikko hiljaiseksi pakkoruotsin myötäilijäksi!

Vastaa Viestiin