Sanoisin, että ruotsinsa kanssa takkuavat ovat nöyrästi hiljaa ja vain laskevat opintotavoitteitaan. Usein he ovat poikia. Moni pojista valitsee amiksen, vaikka mafyke olisivat kiitettäviä, jos ruotsi on heikko. Sen sijaan kiitettävät kielistä saaneet tytöt jatkavat lukioon, vaikka mafyke olisivat heikot.
Koulussa on nykyisin tosi vähän häiriökäytöstä. Koulun oppilashuoltoa on parannettu vuosi vuodelta. Mutta asenteet erilaisiin oppijoihin eivät ole kohentuneet. Ne, joilla on vaikeuksia kielellisellä puolella, leimataan usein laiskoiksi ja tyhmiksi. Matemaattinen ja tekninen osaamattomuus annetaan anteeksi. Toki ne vaativimmat ja usein myös suosituimmat alat perustuvat matemaattiseen ajatteluun ja niihin voi päästä vain olemalla tasaisen hyvä kaikessa, mutta pelkkä kieliosaaminen riittää "sivistykseksi".
Suurin osa opetusalan ja hallinnon ihmisistä on kielilahjakkaita. He eivät voi ymmärtää, että arjessa tarpeettoman kielen omaksuminen voi olla jollekin fiksulle ja ahkeralle ihmiselle ylivoimaista. He tarjoavat korkeakouluopinnoissaan virkapakkoruotsin takia vaikeuksissa oleville avuksi asennekasvatusta.