Kymmenen faktaruutua pakkoruotsista ja sen vaihtoehdoista

[NRR]

Jos saisit koota noin kymmenen faktaa pakkoruotsista ja sen vaihtoehdoista jonkin valtamedian pääsivulle (IRL tai netissä), mitkä asiat poimisit esitettäväksi?

Vai riittäisikö yksi?

Entä jos saisit esittää avoimessa kirjeessä muutaman kysymyksen pakon kannattajille - mitä ne olisivat?

---

Itselläni yksi ylise muiden: Ajattelun taidot tärkeintä: lisää kielitaitoa, ei lisää kieliä.

Kielitaito on yksilöllistä. Kielitaito on kykyä sanoittaa kokemuksiaan, olla vuorovaikutuksessa ja osallistua oman kulttuurin rakentamiseen.

Yhteisiin opintoihin, tänään täällä, kielistä kuuluvat suomi ja englanti - ja näiden sujuessa myös valinnainen kolmas kieli. Kielivähemmistöillä on tämän ohella omat kielensä.

Kielitaito on kykyä käyttää kieltä monipuolisesti (kuunnella, puhua, lukea, kirjoittaa) ja pystyä kielen avulla käsittelemään tärkeitä ja vaikeita asioita (tunteita, arjen taitoja ja tapahtumaketjuja, etiikkaa, tieteitä, tekniikkaa, taidetta,...). Monilukutaito laajentaa ymmärtämisen peleihin, elokuviin, vaikuttamiseen. Kyse on ajattelun taidoista.

Useimmille vieraat kielet ovat enemmän tai vähemmän kovan työn takana. On oikeus keskittyä useiden kielten sijaan ajattelun taitoihin ja itselle luontaisiin, syvempää ymmärrystä vaativiin asioihin kuten tekniikkaan.

Se joka omaksuu nopeasti vieraita kieliä, saa toki surffata monien kielten maisemissa niistä vahvistuen. Tämän mahdollisuuden soisi olevan tarjolla vaan ei pakkona.

Yhdenkään erityisoppilaan tai maahanmuuttajataustaisen oppilaan kouluttautumista ei saa entisestään vaikeuttaa vaatimalla kieliopintoja, jotka eivät suoraan tue heidän muuta opiskeluaan. Kenenkään opinnot tai valmistuminen eivät saa vaarantua peruskoulussa, lukiossa tai korkeakouluissa kielikurssivaatimuksilla.

Vahvistetaan ajattelun ja elämisen taitoja koulutuksessa - ei sälää ja suorituksia, joita koulussa on ollut ja vieläkin on liikaa.

Ps. Haluaisin myös jakaa tietoa, oikoa väärinkäsityksiä, kertoa taustoja, mutta tämä nyt tuli ensin, koska se on lähtökohtani.

[NRR]

Useimmille vieraat kielet ovat enemmän tai vähemmän kovan työn takana. On oikeus keskittyä useiden kielten sijaan ajattelun taitoihin ja itselle luontaisiin, syvempää ymmärrystä vaativiin asioihin, esimerkiksi tekniikkaan.

Yhdenkään erityisoppilaan tai maahanmuuttajataustaisen oppilaan kouluttautumista ei saa entisestään vaikeuttaa vaatimalla kieliopintoja, jotka eivät suoraan tue heidän muuta opiskeluaan. Kenenkään opinnot tai valmistuminen eivät saa vaarantua peruskoulussa, lukiossa tai korkeakouluissa kielikurssivaatimuksilla.

Lähtökohta kielipolitiikalle ja kieltenopetukselle olkoon todellisuuden tunnustaminen:

1. Meillä on hyvin suomenkielinen maa.
2. Meillä on ikivanhoja, uniikkeja kielivähemmistöjä, jotka ovat menettämässä kielensä - saamet.
3. Meillä on esimerkiksi pääkaupunkiseudulla viidennes tai jopa neljännes nuorista maahanmuuttajataustaisia ja heidän omat kielensä pitäisi pyrkiä säilyttämään.
4. Meillä kielipainotteinen koulu hankaloittaa erityisesti poikien ja nuorten miesten kouluttautumista, niiden kouluttautumista, joille kielet ovat vaikeita.
5. Meillä on tarvetta tekniikan, luonnontieteiden ja luovien alojen osaajista, joiden opiskelua kielipainotteisuus hankaloittaa.
6. Suomalainen identiteetti ei useimpien kohdalla sisällä ruotsia.

[NRR]

Pakkoruotsin puolustajien viesteistä löytyy tilausta pienemmille faktaruuduille:

Suomalaisuus ei vaadi pakkoruotsia

- Ruotsin pakollisuuden poistaminen on vaan yritys hajottaa yhtenäinen kaksikielinen suomi ja ajaa ruotsinkielinen väestö ahtaalle.
- Ei ole yhtenäistä kaksikielistä Suomea, on harvinaisen yksikielisesti suomenkielinen Suomi, jossa alkaa olla paljon eri tavoin kaksikielisiä, ei siis vain suru-kaksikielisiä.

Avoin kritiikki ei ole vihapuhetta vaan demokratiaa ja sananvapautta

- Pakkoruotsivihan lietsominen ei hyödytä ketään.
- MUTTA kritiikki ei ole vihaa, taustojen esittely ei ole vihaa, nuorten kielitarpeiden esiin tuominen ei ole vihaa

- "se, että yleisesti puhutaan pakkoruotsista, synnyttää negatiivisen asenteen kielen oppimista kohtaan, toivon, että siitä sanasta luovuttaisiin ja puhuttaisiin asioista objektiivisemmin", MUTTA kun meillä on pakkoruotsi ja SE synnyttää syystä katkeruutta ja negatiivisuutta sekä ruotsin kieltä että kielten opetusta että koko kouluta ja yhteiskuntaa kohtaan

Ruotsi on pieni vähemmistökieli ja useimmille vieras kieli, "toinen kotimainen" on liturgiatermi

Miksi ruotsi pitäisi uhrata jos kieliopintoja halutaan lisää?
- Koska kieliopintoja ei tarvita loputtomasti, kaksi vierasta kieltä on useimmille enemmän kuin tarpeeksi. Sen sijaan juuri niiden muiden aineiden tarjoamaa maailmankuvaa ja asiaosaamista tarvitaan menestymiseksi eri aloilla.

- Ruotsi ei paljon lisää muutaman muun kielen rinnalla ole, koska ruotsi on erittäin helppo kieli.
- Helppokin kieli teettää paljon työtä. Pakkoruotsi on armoton resurssisyöppö ja vie tilaa muilta kieliltä ja muilta opinnoilta - ja vääristää kieltenopetusta ja kieltenopettajien koulutusta.

- Ruotsin oppimäärä lienee edelleen helpompi vaihtoehto rämpiä läpi kuin venäjän?
- MUTTA osa lapsistamme elää perheissä, joissa venäjä olisi elävä kieli, baabuskan ja muitten sukulaisten kieli, kielivalintojen tulee saada noudattaa yksilön tarpeita.

- Ruotsi on melkein tärkein aine koko koulussa, koska ruotsi on suomen virallinen kieli.
- Maailmalla monissa maissa on useita virallisia kieliä, jopa useita maailmankieliä virallisina kielinä - silti niissä ei ole pakkoruotsin kaltaista pakkoa kaikille alakoulusta yliopistoon, jos pakollisia opintoja on, ne ovat paikallisia ja lyhytaikaisia, mitään pakollista virkakielikoetta kaikille ei ole.

- Ruotsin tulee tulla ensisijaisena, sillä historia, kulttuuri...
- Sinulle ja lapsillesi, jos niin koet, tottakai. Muttei muille vastoin heidän omaa valintaansa.

- Miksi monet rinnastavat ruotsin muihin vieraisiin kieliin, mitä se ei ole?
- Ruotsi on vieras kieli, koska se ei ole oppilaiden äidinkieli - kansalliskielille nimike toinen kotimainen on luotu vain tätä teatteria varten eivätkä saamet muuttuisi pakollisiksi, vaikka niistäkin tehtäisiin kansalliskieliä.

Suomi (90%) ja ruotsi (alle 5% mannermaalla) eivät voi olla symmetriset, puhujilla eri tarpert

- Tasa-arvon vuoksi odotetaan uutista ruotsinkielisestä koulusta, jossa luovutaan pakkosuomesta.
- MUTTA ruotsinkieliset ovat itse halunneet kouluihinsa A-suomen, koska kokevat maan pääkielen osaamisen lapsilleen niin tärkeäksi, miksi heidän tulisi uhrautua - toki suomi periaatteessa on vapaaehtoinen sitten kun pakkoruotsikin poistuu. Suomen ja ruotsin tarve maassa on tyystin erilainen. Kielten välillä ei voi olla symmetriaan perustuvaa tasa-arvoa.

Virkaruotsin kaltaista ei muualla ole, meilläkin vasta äskettäin asetettu

- Virkamiesruotsin läpäiseminen on asennekysymys.
- Niin ei ole, yhä useammat jäävät kiinni ruotsinopintoihin, varsinkin mamut, erkat ja ne, joille kielet eivät ole sitä keskeisintä tai luontevinta aluetta. Vastasvaa vähemmistökielen virkakielikoetta kaikille korkeakouluissa ei ole missään muualla.

Kauppa ei vaadi ruotsia

- Kaupan takia ei tarvita vieraita kieliä, sillä naikki johtavat teollisuusmaiden kansainväliseen kaupankäyntiin suuntautuneet henkilöt puhuvat englantia.
- Juuri siksi englanti monelle riittääkin vieraaksi kieleksi ja sitä ei kannata uhrata, kuten nyt yritetään tehdä siirtämällä se vasta toiseksi kieleksi mahdollisimman monella.

- Kun suomalaiset osaa ruotsia, niin silloin esimerkiksi kaupankäynti ruotsiin onnistuu helposti ruotsiksi.
- Ja juuri yllä sama kirjoittaja kertoi, että kaikki teollisuusmaissa osaavat englantia ja käyvät kauppaa sillä.

Ahvenanmaa näyttää mallia

- Ahvenanmaalla ei ole suomenkielistä väestöä siinä määrin, että siellä olisi järkevää opettaa pakollista suomea.
- Ahvenanmaalla on suhteessa saman verran suomenkielisiä kuin mannermaalla ruotsinkielisiä. Ahvenanmaalaiset ovatkin selväjärkisyydellään osoittaneet, ettei pieniä vähemmistökieliä ruveta pakolla lukemaan, ei vaikka ne olisivat maan paakieliä.

Opetussuunnitelmaa on uusittava realiteettien, ei liturgian pohjalta

- Miksei vain hyväksytä realiteetit: laki toisesta kotimaisesta on olemassa ja opetussuunnitelma lienee voimassa kymmenisen vuotta tästä eteenpäin?
- RKP:n edustaja perusteli pakkoruotsia sanomalla "meillä on opetusduunnitelma". Se ei ole peruste vaan itse ongelma. Opetussuunnitelmaa on tältä osin yritetty muuttaa vuosikymmenet, eikä ole mitään syytä alistua nykyiseen opetussuunnitelmaan varhaistuksineen

- Nyt on odotettava tämän opetusministeriön kokeilun tuloksia.
- Kokeilua tulee seurata, mutta se ei korvaa työtä pakkoruotsin purkamiseksi. Kokeilu näyttää olevan pelkkä vetkutusprojekti, sillä ohjattiin tyytymättömyys pakkoruotsiin muka kokeiluun, jota sitten vetkutettiin ja vesitettiin mahdollisimman pitkään ja vetkutetaan edelleen.

[Uusi kielipolitiikka]

Pakkoruotsin kritiikki saattaa loppua varsin pian kokonaan, tai siirtyä takaisin vessan seinille..

Tekoäly aiotaan valjastaa poistamaan "vihapuhetta" netistä..

Vaikka pakkoruotsin vastustaminen ei vihapuhetta olekaan, tekoäly voidaan virittää sellaiseksi, että se poistaa kaikki kriittiset kommentit, jos tekoäly haistaa "piirteet", jotka eivät ole hyväksyttäviä.

Suomenruotsalaisten miljardisäätiöt voivat rahoituksella vaikuttaa tekoälyn moderointiasetuksiin, eli kaikki nykyistä kielipolitiikkaa arvostelevat " piirteet" aiheuttavat heti poiston.
Kyseessähän on liiketoiminta, jonka tulee tuottaa voittoa...

Tällä hetkellä esim YLE hoitaa poistot toimittajien työpanoksena, mutta tulevaisuudessa ohjelmistoyritysten tekoäly lopettaa kriittisen keskustelun jo " piirteiden" perusteella...

Siksi on äärimmäisen tärkeää, että on olemassa tämän foorumin kaltainen riippumaton media!

Kuuntele mielenkiintoista asiaa Saksan tilanteesta..
https://areena.yle.fi/1-4329639

Miten ehkäistä vihapuhetta mediassa? Voiko sen tehdä koneella ohjelmoidusti? Auttaisiko Saksan lakimalli? Haastattelussa toimitusjohtaja Mari-Sanna Paukkeri Utopia Analyticsistä ja sisältöpäällikkö Paula Pokkinen Ylestä.

Ja lue lisää

Diktatuurimailla on käytössään vihapuhe-algoritmeja, jota tässä on ilmeisesti käytetty. Kun ne yhdistetään netin käyttöön liittyviin rajoituksiin, saadaan luotua tehokas verkkosensuuri, jolla kansa vaiennetaan.

https://blogit.perussuomalaiset.fi/tapi ... a-tekoaly/

Lakia arvostelevat ovat kertoneet olevansa huolissaan lakiin liittyvästä rajanvedosta, eli miten määritellään mikä aineisto on varsinaisesti laitonta ja mikä taas hyväksyttävää sananvapauden nimissä.

https://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/laki ... ot-6661119

[NRR]

Mietin.

Opetusneuvokset kirjoittivat kaksi selkokielistä kirjettä hesariin ja ne julkaistiin. Mutta vaiettiin täysin.

Vastaavia avauksia tulee muiltakin ja aina ne vaietaan täysin.

Toimittajat ymppäävät omiin juttuihinsa pakkoruotsimyönteistä liturgiaa ja kestämättömiä puolusteluja.

Toimittajat siis joutuvat jo nyt simuloimaan tulevia algoritmeja ja puppugeneraattoreita. Ja virkamiehet. Ja poliitikot.

Mikä voisi herätellä tästä epärehellisyydestä?