Taxellin paradoksi - puolesta ja vastaan

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Taxellin paradoksi - puolesta ja vastaan

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 03.01.2018 11:30

https://svenska.yle.fi/artikel/2018/01/ ... nte-ar-ett
Näissä kommenteissa monet arvostelevat suomenkielisiä, koska emme opiskele ruotsia tarpeeksi. Ette suostu ymmärtämään asiaa suomenkielisen enemmistön näkökulmasta. Toisen kotimaisen kielen opiskelu on täysin eri asia meille kuin teille. Perustuslain mukaan molempien kieliryhmien eduista on huolehdittava samanlaisin perustein. Kuitenkin kun toisen kotimaisen kielen opiskelua vaaditaan molemmilta ryhmiltä yhtä paljon, perustuslain edellyttämä tasavertainen kohtelu ei toteudu. Ruotsinkielinen saa täyden ja välittömän hyödyn suomentaidosta, koska asuu yli 90% suomenkielisessä maassa. Ainakin suurin osa teistä kokee, että suomentaidolle on tarvetta ja käyttöä koko ajan. Mutta suurin osa suomenkielisistä ei koskaan elämässään koulun ulkopuolella tarvitse ruotsintaitoa, koska kunnassa ja maakunnassa ei asu ketään ruotsinkielisiä. Enemmistö meistä ei koskaan koulun ulkopuolella tarvitse ruotsintaitoa. Emme saa ruotsinopiskelusta ja taidosta läheskään yhtä suurta hyötyä kuin te saatte suomentaidosta. Hyvin monet meistä kokevat, että pakollinen ruotsinopiskelu on turhaa ja meille vain kohtuuton tarpeeton taakka ja siksi syntyy ikäviä asenteita ruotsia kohtaan. Suomen- ja ruotsinkielisten pitää saada erikseen päättää, paljonko opiskelemme toista kotimaista kieltä. Vasta sitten perustuslain kielipykälä toteutuu. Olen varma, että suomenkieliset opiskelevat ruotsia vapaaehtoisesti ihan riittävän paljon, siellä missä ruotsintaidon tarve on nähtävissä ja koettavissa. Ruotsin pakollisuus koko maassa, kaikilla kouluasteilla, ja virkaruotsin vaatimus kaikilta on kohtuutonta ja se valitettavasti synnyttää ongelmia kieliryhmien välille. Ilmapiiri paranee välittömästi sinä päivänä, kun pakollisuus muutetaan valinnaisuudeksi.
https://svenska.yle.fi/artikel/2018/01/ ... assrum-med
Glöm Sannfinländarna och De blå! Finlandssvenskarna klarar bra av att förinta sitt språk.
Unohtakaa Perussuomalaiset ja Siniset! Suomenruotsalaiset selviytyvät hyvin kielensä tuhoamisesta

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Taxellin paradoksi - puolesta ja vastaan

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 03.01.2018 12:09

Yllä yksi kommentti kummastakin. Palaan asiaan myöhemmin.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Taxellin paradoksi - puolesta ja vastaan

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 03.01.2018 12:31

Suomen kielipolitiikka on ajautunut yhä syvenevään kriisiin, eikä mikään ihme, koska kielipolitiikan lähtökohta on ollut viimeiset 200 vuotta vinoutunut: ruotsin kielen tuhatvuotisen erityisaseman varjelu. Suomeen tarvitaan täysin uutta kielipoliittista ajattelua, jossa enemmistön intressit otetaan paremmin huomioon.
Nyt me enemmistöön kuuluvat olemme kielipolitiikan objekteja, kun taas ruotsinkieliset ovat kielipolitiikan subjekteja ja kaksikieliset ruotsinkieliset järjestelmän pääasiallisia hyödynsaajia. Siis virallisen kielipolitiikan osalta tämä on tilanne. Yksittäinen ruotsinkielinen tai kaksikielinen saattaa toki kokea, että hän ei nauti mistään kielellisestä privilegioasemasta, mutta kielellisessä privilegiossa kyse onkin kielipolitiikan rakenteista, laeista ja säädöksistä.
Ruotsissa 2009 säädetty pääkielimalli ratkaisisi myös Taxellin paradoksin, kun ei enää tavoiteltaisi utopiaa, vaan tunnustettaisiin tosiasia:
Suomi on Ruotsin kaltainen yhden pääkielen, monikielinen yhteiskunta. Ruotsin kielestä pitää tehdä virallinen vähemmistökieli, jonka puhujille voidaan säilyttää omakieliset koulut ja muu opintopolku ilman koko maata kattavaa ylidimensioitua kaksikielisyysutopiaa. Tämä koulutuskysymys ruotsinkielisten on päätettävä kulttuuriautonomian puitteissa keskenään, mutta mitään estettä yksikielisesti ruotsinkieliselle opintopolulle ei ole tulevaisuuden virallisesti yksikielisessäkään Suomessa.
Nykyinen "kaksikielisyys" on järjestelmänä eräänlainen pyramidihuijaus, josta hyötyvät eniten kaksikieliset suomenruotsalaiset, ja he tuntuvat olevan maamme kovaääninen mielipide-eliitti.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Taxellin paradoksi - puolesta ja vastaan

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 03.01.2018 21:43

Nyt on juttua ilmaantunut myös suomenkieliseen yleen, ei tietenkään voi kommentoida:
Björklundin mukaan nykykoululaiset ovat monikielisiä. Yksikielinen koulu luo hänen mukaansa arjelle vierasta ajattelua.

– Paradoksia pitää uudistaa. Kieliopetuksen parissa työskentelevät näkevät, että kaksikielisyys ei enää riitä. Monikielisyys tarjoaa myös ruotsille mahdollisuuden elää, Björklund kommentoi Svenska Ylen vilkasta puolesta ja vastaan ajatuksia herättänyttä kielijuttua.
---

Professori Björklundille kysymys on käytännöllinen. Tiukka kaksikielisyys luo turhaa vastakkainasettelua useiden kielien arjessa. Kieltä pitäisi voida käyttää luontevasti ilman kohtuuttomia itselle asetettuja vaatimuksia sen moitteettomuudesta.

---

Myös politiikan taustavaikuttaja Lotta Backlundin mukaan paradoksi on vanhanaikainen. Helsingin pormestarin erityisavustajana toimiva Backlund pitää kysymystä hyvin tulehtuneena ja poliittisesti arkana kiellettynä hedelmänä. Siinä on nurkkapatrioottinen kaiku.

Hänen tuntumansa on, että moni suomenruotsalainen pitää itseään kaksikielisenä. Hän pitää kaksikielisten koulujen perustamista kokeilemisen arvoisena.
https://yle.fi/uutiset/3-10003635

TK
Viestit: 2513
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Taxellin paradoksi - puolesta ja vastaan

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 17.01.2018 00:28

Taxellin paradoksi sisältää ajatuksen suruista itseoikeutettuna, etuoikeutettuna ryhmänä, jota ilman maa (Suomi) ei tule toimeen. Tavallaan tämä ajattelu on jatkoa rotuajattelulle, jossa surut nähdään ylempänä rotuna. Suomalaiset = suomenkieliset ovat siten surujen näkökulmasta katsottuna palvelijoita surujen johtamassa ja hallitsemassa maassa. Pakkoruotsi on tässä ajattelussa itsestäänselvyys, jota ei voi kyseenalaistaa.
Kuinka yleistä tällainen ajattelu on surujen piirissä nykyään? Tietenkään julkisesti näitä ajatuksia ei tunnusteta olemassa oleviksi, mutta millaisia ovat surujen ajatukset ja puheet todellisuudessa, piilossa julkisuudelta?

Niin kauan kuin edes osaan suomenkielisistä uppoavat puheet pakkomatematiikasta, pakkobiologiasta, pakkohistoriasta samanarvoisina aineina pakkoruotsin kanssa, niin kauan sellaisten puheiden esittäjiä löytyy. Tällaisten puheiden esittäjät ovat usein varsin älykkäitä ihmisiä, joiden esittäminä nämä puheet ovat räikeästi suomenkielisiä halventavia. Suomenkielisiä pidetään avoimesti vähän hölmöinä, joihin uppoavat millaiset hullut puheet tahansa, kunhan väitteet höystetään tasa-arvo -puheilla ja viitteillä vanhakantaisiin kielilakeihin.

Tässä yksi tyypillinen pakkoruotsin puolustuspuhe https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005520633.html

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Taxellin paradoksi - puolesta ja vastaan

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 17.01.2018 04:15

TK kirjoitti:Tässä yksi tyypillinen pakkoruotsin puolustuspuhe https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005520633.html
Kirjoittaja Lasse Lehtinen on kaksikielinen demari.

Hänen kotikielensä oli ruotsi, mutta silti hän väittää, että koulun pakkoaineista hänelle eniten hyötyä on ollut pakkoruotsista - jonka hän osasi muutenkin. Siis turhaa hänelle ollut koko koulu. Pitänee laittaa nämä vaihtoehdoiksi: ruotsi tai muu koulutus - pelkällä ruotsilla kun pärjää parhaiten ;)
Appiukkoni, joka kuuluu kielivähemmistöön, lausui takavuosina synkän ennustuksen. Viidenkymmenen vuoden kuluttua viimeinenkin hurri on kadonnut sukupuuttoon Suomesta. ”Maamme on sen jälkeen eristynyt yksikielinen intiaanireservaatti Venäjän suojeluksessa.” Toivottavasti niin ei käy.
Venäjä-pelotteella tässä pelataan. Ainoa argumentti.

Vuosi sitten hän kirjoitti samanhenkisen kolumnin (näitä taitaa tulla useampi vuodess). Silloin kommentoin näin:
Lehtinen on taas uusinut ruotsihehkuttelunsa ihan Lipposlaisessa hengessä. Kolumni on muutaman päivän vanha ja kommenttiosasto suljettiin päivän ja 126 viestin jälkeen. Kritiikkiä tuli aika reippaasti.

Lehtisellä oli kaksi perustetta pakkoruotsille: ruotsi muka sitoo meidät länteen (vaikka kaikki puhuvat jo englantia) ja "virkamiesuralla kaksikielisillä on ohituskaista". Hän siis nostaa pakkoruotsin todellisen perusteen, eli kaksikielisen eliitin lasten ohituskaistat koulutukseen, virkamiehiksi ja kaksikielisyysasiantuntijoiksi, pakon perusteeksi!
Nyt ei tätä ohituskaistas mainittu. Puhuttiin vain siitä, että hänelle ruotsista on ollut enemmän hyötyä kuin muista kouluaineista. Ja hänelle ruotsi on siis toinen kotikieli.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Taxellin paradoksi - puolesta ja vastaan

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 17.01.2018 18:06

Keväällä 1918 marssi 110 722 ruotsinkielistä vaaliuurnille äänestämään ensimmäisiä suomenruotsalaisia kansankäräjiä (Svenska Finlands folkting), joka oli tuolloin yksi itsehallinnon ilmentymä. Itsehallintoajatuksesta kuitenkin luovuttiin vuoden 1919 hallitusmuodon yhteydessä, kun suomi ja ruotsi julistettiin kansalliskieliksi.

Ruotsinkieliset saivat kuitenkin kulttuuriautonomian koulutuksessa, kun valtioneuvosto 17.11.1919 päätti osastosta, joka käsittelisi ruotsinkielisiä koulukysymyksiä. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon perustettiin 1923 ruotsinkielinen Porvoon hiippakunta, jota koskeva suunnitelma oli ollut osa
itsehallintoajatusta.

Jos ruotsinkielinen edunvalvontakoneisto olisi tyytynyt tähän, meillä ei olisi mitään paradokseja.
Sen sijaan koneisto kehitti pakkoruotsin ja "kaksikielisyyden rikkauden"..ja sen jälkeen kaikki onkin ollut yhtä suurta paradoksia!

Vastaa Viestiin