Ylen vaalikoneessa presidenttiehdokkaat pakkoruotsista

[Jaska]

Bloggaus turahti:
https://blogit.kansalainen.fi/president ... ruotsista/

[jlo]

Ei lisättävää. Kiitos!

[NRR]

Kiitos Jaska!

[Uusi kielipolitiikka]

Kiitos Jaska!

Jaskalle materiaaliksi Haataisen loppuelämän katumusharjoitusta kuvaava svenska versio..

Lähde: Vasabladet 28.10.2017

Undervisnings- och kulturministeriet borde satsa på att informera gymnasieeleverna om att det är viktigt att skriva svenskan, säger Socialdemokraternas presidentkandidat Tuula Haatainen. Hon var undervisningsminister när svenskan blev ett frivilligt ämne i studentexamen.

– De har lärt sig språket i många år. Det är synd om de inte skriver provet, säger Haatainen i en intervju till FNB.

Sedan det blev frivilligt att skriva det andra inhemska språket i studentexamen har andelen finskspråkiga som skriver svenskan minskat stadigt och det finns inga tecken på ett trendbrott. År 2008 var det knappt 70 procent, förra året knappa 48 procent. Nivån på svenskkunskaperna har också sjunkit.

Måste agera

Men när Haatainen blickar tillbaka på sina år som undervisningsminister ser hon inte att hon kunde ha agerat på något annat sätt. Året var 2004. Experimentet med frivillig studentsvenska hade pågått sedan 1995.

Regeringen var tvungen att besluta om att antingen lägga ner experimentet eller göra svenskan frivillig för alla. Det var redan en grundlagsfråga –abiturienterna var i en ojämlik ställning, säger Haatainen.

– Jag ville lyssna på de sakkunniga. Vi gjorde enkäter bland lärare, rektorer och sakkunniga och en klar majoritet sa att det bästa vore att göra svenskan frivillig i studentexamen och behålla språket som obligatoriskt ämne, säger Haatainen.

I de gymnasier som deltog i experimentet skrev 89 procent av abiturienterna det andra inhemska språket trots att det var frivilligt.

Allt färre skriver flera språk

Regeringens beslut var att alla ämnen skulle vara frivilliga utom modersmålet. Då måste abiturienterna välja mellan det andra inhemska språket, ett främmande språk, matematik och realprovet för tre obligatoriska prov.

– Regeringen godkände en kläm till studentexamensreformen om att stärka svenskans ställning bland skolämnena, stärka kvaliteten i undervisningen och möjliggöra studentutbyte mellan nordiska länder och också inom Finland.

Två år senare spjälkades det gamla realprovet upp i separata prov i de olika realämnena.

Haatainen påpekar att abiturienterna över huvud taget skriver färre språk i studentexamen och att nedgången gäller alla språk.

– Det har någonting att göra med vilka man ser som de viktiga ämnena för att komma in på högskolor. Man väljer matematik, fysik och kemi för att kunna bli till exempel läkare.


Allt färre skriver svenskan
Andelen godkända studenter som skrivit svenska i studentexamen:
2008 69,80 %
2009 65,70 %
2010 63,30 %
2011 61,10 %
2012 58,80 %
2013 56,10 %
2014 53,20 %
2015 49,30 %
2016 47,80 %
v 2017 45,80 %
Källa: Studentexamensnämnden

"Experiment kan leda till frivillig skolsvenska"

Riksdagens grundlagsutskott behandlar nu språkexperimentet med frivillig skolsvenska. Det experimentet är inte rätt väg att gå, säger Haatainen.

– Man måste inse att när man genomför ett sådant experiment kan det vara början till att ta bort svenska som obligatoriskt språk i skolan. Skulle vi då också se en utveckling där svenskspråkiga inte lär sig finska?

Hon tycker att en bättre väg skulle vara att göra språkundervisningen mera intressant och göra det lättare för barn att börja tidigare med svenskan och ge möjligheter till språkduschar i dagis.

Haatainen säger att tvåspråkigheten är viktig för Finland och att man ska kunna få service på sitt modersmål. Hon anser att man borde föra en diskussion om att Finland är ett litet land och att det behövs kunskap i många språk.

– Finska och svenska är de naturliga språken för oss och behövs för att vi ska kunna förstå vår kulturella bakgrund.

Svenskan är också viktig för att Finland ska kunna behålla sin ställning i den nordiska familjen. Det är viktigt att tala svenska i Nordiska rådet för att visa att vi vill vara med, säger hon.

– Jag ser en utveckling där man vill stänga in sig. Det är främmande för mig. Vi måste samarbeta för att kunna svara på de riktigt besvärliga hot vi har i världen i dag.

Talade svenska med maken på Åland

Haatainen ger hela intervjun på god svenska. Språket övade hon upp under ett år på Åland i början av 1980-talet. Hon hade skrivit laudatur i svenska när hon tog studenten i Kuopio men tyckte att det var svårt att tala språket.

Hon hade sedan utbildat sig till sjuksköterska och tog anställning på Ålands centralsjukhus. Hennes man jobbade på ett hotell i Mariehamn.

– Det hände att vi talade svenska sinsemellan också när vi hörde så mycket svenska omkring oss.

På Åland gillade Haatainen att cykla och familjen har också besökt Åland senare.

[Uusi kielipolitiikka]

Asetelma alkaa kirkastua:

Torvalds oli 2010 valmis poistamaan pakkoruotsin, jos vastineeksi vaatimuksia ruotsinkielisten palveluiden toteutumisesta tiukennetaan.
Näiden vaatimusten tiukentaminen osoittautui kuitenkin mahdottomaksi!

Siksi pakkoruotsia ei voi poistaa! Vaihtokauppa ei onnistu, koska vaihdettavaa ei ole!

Kukaan, ei todellakaan kukaan, ei ole valmis parantamaan ruotsinkielisiä palveluita, joten kaikkien on jatkettava suomenkielisen väestön kiusaamista pakkoruotsilla, jotta kaksikielisyyden harhaoppi ja illuusio säilyisi.

Eikä vain elää valheessa,vaan syventää valhetta ja entisestään korostaa enemmistön roolia kielipolitiikan objektina ja ruotsinkielisten roolia kielipolitiikan subjektina.

Todella haastava tilanne kielipolitiikan muutosvoimille:

Eliitissä on yhteisesti päätetty elää kollektiivisessa valheessa!

Miten tällaista vastaan voi taistella ?? Aika epätoivoinen on tilanne! Lapsen ääni ei enää kanna, kun kaikki elävät yhä syvemmällä valheessa.."keisarin uudet vaatteet"

Samaan aikaan suomi-englanti kaksikielisyys on yhä relevantimpi kansalaisen elämässä, mutta eliitti on juuttunut ruotsi- kaksikielisyyden paradigmaan/doktriini..

Kuinka kauan rinnakkaistodellisuusasetelma kestää ?

[Uusi kielipolitiikka]

Kielivapauttajat eivät myöskään vastusta ruotsinkielisiä, ruotsin kieltä eivätkä ruotsin kielen statusta Suomen toisena kansalliskielenä – pakkoruotsin vastustuksessa on kyse pelkästään suomenkielisten oppilaiden kielivalinnoista.

Osa kielivapauttajista vastustaa myös ruotsin kielen asemaa kaksikielisten kuntien toisena virallisena kielenä. Kuten Vantaan esimerkki osoittaa, ruotsinkielisten erityisasema asettaa monet muut kielivähemmistöt epätasa-arvoiseen asemaan.

Jaskan malli sortuu eliitin yhteiseen valheeseen..

Pakkoruotsi EI poistu muuten kuin ruotsin kielen perustuslaillisen aseman muuttamisen kautta.

Tilanne on umpisolmussa, kun yhteisesti on sovittu, että kollektiivinen valhe on totuus.

Pakkoruotsia ei voi vaihtaa parempiin palveluihin..
Niitä ei tulla tarjoamaan!

Eilinen vaalikeskustelu kirkasti tämän asian..

Tärkein ruotsinkielinen teema oli suomenkielisten pakkoruotsi!
Elämän ja kuoleman kysymys suomenruotsalaisille.
Järkyttävä asetelma!

Muut teemat olivat samoja kuin muissakin tentissä.

Pakkoruotsi kohdassa 47 min

https://arenan.yle.fi/1-4287774

[NRR]

Eilinen vaalikeskustelu kirkasti tämän asian..

Tärkein ruotsinkielinen teema oli suomenkielisten pakkoruotsi!
Elämän ja kuoleman kysymys suomenruotsalaisille.
Järkyttävä asetelma!

Myös opetusneuvosten viesti yksityistilaisuudessa oli tämä: ruotsinkielisille ei voida taata samanlaisia palveluja kuin suomenkielisille!

En saanut tätä sanasta sanaan, mutta viesti oli selkeä. Jos kielivähemmistön koko on alle 5%, siitä seuraa, että heiltä eikä muilta edellytetään toimivaa kaksikielisyyttä.

Mutta edelleenkin on kysyttävä ääneen, miksi ruotsinkielisille tuo muitten vihaama ja heidät kiusantekijöiksi leimaava pakkoruotsi on niin tärkeä. Mitä kaikkea maallista hyvää ruotsinkieliset tästä järjestelystä saavat: olemattomat pääsyrajat suosikkialoille, etuajo-oikeus virkamiehistössä, lukemattomat kieliasiantuntijan toimet eri tahoilla, julkisia varoja pilvin pimein ruotsinkielisyyden pönkittämiseen...

Asetelma ohjaa julkisia varoja teatterin ylläpitoon ja jättää todelliset tarpeet huomiotta. Hyvä esimerkki oli tutkimus poliisien kielitaidosta. Rahoitusta saa tutkimus, jonka teemana on paljastaa poliisien kielitaitolain vastaiset asenteet: ruotsia ei tarvita. Rahoitusta ei heru tutkimukselle poliisien todellisista haasteista monikielistyvässä yhteiskunnassa ja rikosten kansainvälistyessä. Eliitti on valmis tähän, koska tärkeintä on opportunismi. Pakkoruotsi ja kaksikielisyysnäytelmä tarjoavat pelimahdollisuuksia niille, joilla olisi vaikea edetä aidon osaamisen kautta. Eliitin on helpompi säilyttää valtansa ja uusintaa paikkansa lapsilleen tässä näytelmässä.

[Uusi kielipolitiikka]

Kaduilla toteutuu vähän karumpi tentti..

En minä vaadi

https://youtu.be/t0jqqRL9MRI

[NRR]

Kaduilla toteutuu vähän karumpi tentti..

En minä vaadi

https://youtu.be/t0jqqRL9MRI

Olipa elitistinen harhakuva: kaksikielisen maailmankuva on rikkaampi kuin yksikielisen. Siis ymmärtääkö kaksikielinen enemmän elämää ja erotiikkaa vai tekniikkaa ja suhteellisuusteoriaa, yhteiskunnan lainalaisuuksia ja taloustiedettä... Ovatko kieltenopettajat maamme sivistyksen huippua?

Ja haastattelija nujerrettiin kysymällä, miksei hän ole opiskellut kaksikieliseksi!

[Uusi kielipolitiikka]

Kaduilla toteutuu vähän karumpi tentti..

En minä vaadi

https://youtu.be/t0jqqRL9MRI

Olipa elitistinen harhakuva: kaksikielisen maailmankuva on rikkaampi kuin yksikielisen. Siis ymmärtääkö kaksikielinen enemmän elämää ja erotiikkaa vai tekniikkaa ja suhteellisuusteoriaa, yhteiskunnan lainalaisuuksia ja taloustiedettä... Ovatko kieltenopettajat maamme sivistyksen huippua?

Ja haastattelija nujerrettiin kysymällä, miksei hän ole opiskellut kaksikieliseksi!

Torvalds vaikutti kyllä olevan ihan aidosti pulassa, koska hän ei pystynyt tuottamaan riemuliturgiaa, jota muut poliitikot höpöttävät. Hän ei lähtenyt järjestelmää ihannoivaan rikkaus- retoriikkaan, vaan sortui hyökkäykseen henkilöä kohtaan.
Haastattelija taas erehtyi vastaamaan haastateltavan kysymykseen, mikä johti koko haastattelun sivuraiteelle.
Mutta hyvä esimerkki siitä, että kansalaisaktivismi ainakin muistuttaa arkitodellisuudesta studioiden ulkopuolella.

[Uusi kielipolitiikka]

Ja haastattelija nujerrettiin kysymällä, miksei hän ole opiskellut kaksikieliseksi!

Haastattelija nujerrettiin muutenkin poistamalla hänen tilinsä YouTubesta..