Mikä oli merkittävintä kielivapauden kannalta 2017?

[NRR]

Mennyt vuosi on ollut monien katkerien vuosien jälkeen mielestäni kohtuullinen. Mikä on ollut vuoden kielivapausteko?

Itse jaan ruusuni Mustaparran, Jääskeläisen ja nyt vielä Valtaojan kesken.
@}--`--,----
@}--`--,----
@}--`--,----

Odotan vuotta 2018, että saisin ruusuttaa myös kielivapauskokeilun pioneereja.

[Hillevi Henanen]

Soininvaara lienee saanut ruusunsa jo vuosi sitten, mutta se hänen avauksensa virkamiesruotsin käytettävyydestä joulukuussa vuosi sitten on kuitenkin niin paljon vaikuttanut vielä tämänkin vuoden keskusteluihin, että liittäisin hänet ainakin kunniamaininnalla ylläoleviin.

[Hillevi Henanen]

Mahtaa vastapuolen vuosittaisissa uhka-analyyseissä olla ihan oma osio aina seuraavana vuonna eläkkeelle jäävistä.

[NRR]

Soininvaara lienee saanut ruusunsa jo vuosi sitten, mutta se hänen avauksensa virkamiesruotsin käytettävyydestä joulukuussa vuosi sitten on kuitenkin niin paljon vaikuttanut vielä tämänkin vuoden keskusteluihin, että liittäisin hänet ainakin kunniamaininnalla ylläoleviin.

Joulukuussa 2016 Osmo Soininvaara provosoi lukijoitaan sairaala-asiassa: ”Seinäjokisten pakkoruotsi ei kelpaa Vaasan ruotsinkielisille. Miksi sitä sitten opiskellaan?” Lausahdus tiivistää ruotsin opiskelun ja virkamiesruotsin ongelmat.

@}--`--,----

Blogissaan hän selvensi: "Minun viestini on se, että ruotsin kielen pakollisuus kaikille on huono, kallis ja katkeruutta aiheuttava tapa turvata maan kaksikielisyys maassa. Se aika ja raha, joka tähän käytetään, tuottaisi paljon enemmän hyötyä käytettynä jollain toisella tavalla. Jos meillä olisi maassa kiinteä budjetti ruotsin kielen hyväksi jota vaikka folktinget hoitaisi, löytyisi nopeasti parempia tapoja tuon rahan käyttöön kuin opettaa ruotsia vastaanhangoittelevalle ---"

@}--`--,----

[NRR]

Laitetaan tähänkin ketjuun tämä viest: Valtaojalta Turun Sanomien kolumnissa 27.12.2017 kaikki oleellinen kritiikki vasta ilmestynyttä kansallisen kielistrategian uutta versiota kohtaan (selvitys Suomen kielivarannosta 2017):

Monipuolinen kielitaito on aarre, mutta niin on moni muukin taito. Valitettavasti mikään osaaminen ei tule itsestään, vaan vaatii kovaa työtä ja aikaa – joka on aina pois jostain muusta.

--- todellisuudessa laajan kielitaidon merkitys vaikkapa työelämässä on lähes olematon.

Tehdäänpä pieni gallup. Kuinka usein käytät ruotsia --- paljonko olet tarvinnut saksaa, ranskaa, tai jotain muuta koulussa oppimaasi kieltä?

Entäpä sama kysymys englannin kielestä? No niin, sitähän minäkin. Tätä kysymystä ei vain koskaan esitetä, koska kansan antama omaan kokemukseen perustuva vastaus olisi niin kovin poliittisesti epäkorrekti. ----

Turun yliopiston vararehtori --- Pyykkö --- Selvitys Suomen kielivarannon tilasta ja tasosta.

Keskeisin suositus on, että kouluissa aletaan ensimmäisenä vieraana kielenä opettaa jotain muuta kuin englantia. Ja jos tämä katastrofi ei vielä riitä, niin kaikissa yliopistotutkinnoissa tulisi alkaa vaatia vähintään kahden vieraan kielen taidon osoittamista. Uudistuksen hinnaksi arvioidaan viisikymmentä miljoonaa vuodessa.

On tietoja ja taitoja, jotka jokaisen olisi pakko osata. Luku- ja kirjoitustaito, oma äidinkieli, filosofian opettama ajattelun taito, matematiikka, ja perustiedot ympäröivästä todellisuudesta – ihmisen historiasta biologiaan, fysiikkaan, yhteiskuntaoppiin ja muihin maailman ymmärtämisen aakkosiin. Niin, ja englannin kieli, tuo yleismaailmallisen kommunikoinnin kieli.

Tuohon ydinosaamiseen eivät ruotsi ja muut kielet kuulu eivätkä mahdu.

--- kauanko kestää, ennen kuin korvissamme on pieni kuuloke, joka simultaanitulkkaa paremmin kuin mihin itse pystymme? Googlehan jo lupailee tällaisia kauppoihin. Kukaan ei voi oppia kaikkia kieliä, mutta parinkymmenen vuoden sisään meillä kaikilla on kyky kommunikoida kaikilla kielillä.

http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/3 ... jalo+taito

Tämä Valtaojan teksti on sekä rehellisen älykäs että vastaa tavallisten perheiden toiveita, oli perheessä sitten norminuoria, monikielisiä, dysleksikkoja tai kielistä innostuneita.

Tämän lähtökohdan soisi nousevan kielikeskustelun pääteemaksi: Lähdetään siitä, mitä nuoret oikeasti toivovat ja tarvitsevat! Ei liturgiaa eikä muka-sivistystä. Jokaiselle taipumustensa mukaan vahvaa ydinosaamista.

[NRR]

Tässä asiallisia kannanottoja kielten ja kansainvälisyyskasvatuksen opetusneuvoksilta, Jääskeläinen & Mustaparta, keväällä 2017 (avoimet kirjeet hesarissa):

"Ruotsin pakollisuus on tabu, josta on vaikea puhua."

"Suomen kielitaitovarannon korjaaminen edellyttää ruotsin kielen pakollisuudesta luopumista. Tiedämme hyvin, että tämän mielipiteen esittäjät leimataan sivistymättömiksi moukiksi."

"Kolme pakollista vierasta kieltä kaikille ei ole realismia."

"Myös maahanmuuttajien kielitaidon hyödyntämisessä on ongelmia, kun heidänkin tulee opiskella ruotsia. "

"Ruotsin kieli tulee muuttaa valinnaiseksi suomenkielisille. Kaikissa peruskouluissa on tarjottava ruotsille vaihtoehdoksi vähintään yksi kieli. Samalla on korjattava lainsäädäntöä niin, että ruotsin osaamista ei enää edellytetä kaikissa viroissa eikä ruotsin tule olla pakollisena korkeakouluopinnoissa."

http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005116136.html
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005214629.html

[Uusi kielipolitiikka]

Viime vuoden tärkein kielipoliittinen teko oli ehdottomasti opetusneuvosten henkilökohtainen totuuden puhuminen, vuosikausien virallisen valehtelemisen jälkeen.

Sillä on valtava symboliarvo kielipoliittisen pyramidihuijauksen ja orwellilaisen uuskielen vastaisessa taistelussa.

[NRR]

Odotan vuotta 2018, että saisin ruusuttaa myös kielivapauskokeilun pioneereja.

No niitä ruusuja ei koskaan jaettu!

[NRR]

Vasta myöhemmin minulle selvisi, että Ruotsin televisio oli satavuotispäivämme kunniaksi tehnyt historiasarjan:
ITÄMERENSUOMALAISET

Ruotsalaisessa dokumentista selvitetään itämerensuomalaisten ja ruotsalaisten välistä suhdetta viikinkiaikana. Uusien tutkimusten mukaan itämerensuomalaiset mahdollistivat viikinkien matkat itään. Esivanhempamme eivät olleet syrjässä Euroopan muusta kehityksestä vaan oleellinen osa tuon ajan kauppajärjestelmää.

Ensi kertaa kuulen arkeologin kertovan esimerkiksi, että Uudellamaalla eli suomenkielinen väestö ruotsinkielisten tullessa...

Sarjan otsikkona oli: Itämerensuomalaiset eivät ole saaneet ansaitsemaansa paikkaa viikinkiajan historiassa

Sarjaa ei esitetty täällä sen ilmestyessä juhlien aikaan 2017 vaan se meni hiljaisesti kesäohjelmistossa 2018. Ihan eri meininki kuin "Suomi on ruotsalainen" -sarjan suhteen tai "Molempi parempi" - juhlapropagandan suhteen.

Ruusu ruotsalaisille @}--`--,----