Kokoomuksen kannatus on laskenut pari prosenttia,
Sinisten ja persujen yhteiskannatus on yli 10 %.
Tämän ja aikaisempien gallupin pohjalta voi päätellä, että kielikysymys on korkeintaan kahden prosenttiyksikön kysymys, kun äänestäjä tekee valintaa vaaliuurnilla.
Toki kielipolitiikkaan suhtaudutaan passiivisen kriittisesti, mutta suurin osa on välinpitämätöntä.
Jotta saataisiin aikaan nopea poliittinen ratkaisu, sinisten kannatuksen tulisi nousta noin 5 % lukemiin, ohi RKP n ja
KD:n.
Oikeudenmukaisuus jää harrastuksen asteelle, ellei hallituksessa ole uudistusvoimia..
Keskusta eikä kokoomus eivät ole uudistusvoimia, SDP on jopa päinvastainen, pysähtyneisyyden voima.
Mutta silti pitää yrittää saada julkiseen keskusteluun kielipolitiikan muutostarve, muutosvaihtoehdot, vaikka koko poliittinen aparaatti olisikin halvaantunut.
Enemmistöön kohdistuva sorto on erityisen suomalainen ilmiö.
Muualla sorretaan vähemmistöjä, Suomessa sorretaan enemmistöä.Kumpi sorto on hyväksyttävämpää ?
http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/a ... aa/119199/Kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Amnesty International arvostelee Suomen tiukkaa kielilakia. Järjestön torstaina Helsingissä julkistaman raportin mukaan Suomen suomenkieliset joutuvat työelämässä muita heikompaan asemaan, koska ruotsia pitää osata suhteettoman monissa julkisen sektorin tehtävissä.
-- Ruotsin kielen säilyttäminen on toki tärkeää, mutta sitä ei saisi tehdä enemmistön oikeuksien kustannuksella, Amnestyn Euroopan ja Keski-Aasian aluejohtaja David Diaz-Jogeiz sanoi.
Hän lisäsi, että suomenkieliset kokevat kielivaatimukset usein rangaistuksena ja pelkäävät kieliviraston tarkastuksia.
Amnestyn mielestä Suomen hallituksen tulisi lieventää kielitaitovaatimuksia ainakin julkisella sektorilla ja valtaosin suomenkielisillä alueilla. Se olisi pragmaattinen ja käytännön tarpeita vastaava ratkaisu suurimmassa osassa Suomea, missä yli 90 prosenttia asukkaista on suomenkielisiä. He eivät käytännössä juuri tarvitse ruotsin kieltä, mutta se voi silti olla kynnys työpaikan saannille.
Suomen hallitus torjui syytöksiä
Suomen hallituksen edustajat ehättivät torjumaan Amnestyn syytöksiä jo ennen raportin virallista julkistamista. Väestöministeri Sanni Laaksosen mukaan raportti perustuu osin vanhentuneisiin, puutteellisiin ja jopa virheellisiin tietoihin, mikä heikentää sen uskottavuutta.
Suomen opetusministeriö taas halusi täsmentää raportin tietoja ensi vuonna alkavasta koulu-uudistuksesta, joka lisää asteittain ruotsinkielisen opetuksen määrää suomenkielisissä kouluissa.
Amnestyn raportissa tämän varoitetaan saattavan johtaa siihen, että moni oppilas jättää heikon ruotsin taidon vuoksi koulun kesken ja syrjäytyy. Näin saattaa käydä, jos uudistus toteutetaan huonosti ja suomenkielisten koulujen opettajat ja oppilaat jätetään vaille riittävää tukea.
Opetusministeriö korosti, että asteittain toteutettava muutos koskee vain muutamia oppiaineita, ja tiedeaineita kuten matematiikkaa ja fysiikkaa opetetaan jatkossakin suomeksi.
Alkuvaiheessa täysin ruotsinkieliseksi muuttuu ainoastaan ruotsin kielen ja kulttuurin opetus.