Turkkarissa taas hyvä aloitus aiheesta

[Noustenmaa]

Esko Valtaoja: Kielillä puhumisen jalo taito http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/3 ... jalo+taito

Toki tämä yritetään sitten vaieta kuoliaaksi ettei tarvitse edes yrittää vastata vaikeisiin kysymyksiin.

[NRR]

Kiitos! Tässä kaikki oleellinen kritiikki vasta ilmestynyttä kansallisen kielistrategian uutta versiota kohtaan:

Monipuolinen kielitaito on aarre, mutta niin on moni muukin taito. Valitettavasti mikään osaaminen ei tule itsestään, vaan vaatii kovaa työtä ja aikaa – joka on aina pois jostain muusta.

--- todellisuudessa laajan kielitaidon merkitys vaikkapa työelämässä on lähes olematon.

Tehdäänpä pieni gallup. Kuinka usein käytät ruotsia --- paljonko olet tarvinnut saksaa, ranskaa, tai jotain muuta koulussa oppimaasi kieltä?

Entäpä sama kysymys englannin kielestä? No niin, sitähän minäkin. Tätä kysymystä ei vain koskaan esitetä, koska kansan antama omaan kokemukseen perustuva vastaus olisi niin kovin poliittisesti epäkorrekti. ----

Turun yliopiston vararehtori --- Pyykkö --- Selvitys Suomen kielivarannon tilasta ja tasosta.

Keskeisin suositus on, että kouluissa aletaan ensimmäisenä vieraana kielenä opettaa jotain muuta kuin englantia. Ja jos tämä katastrofi ei vielä riitä, niin kaikissa yliopistotutkinnoissa tulisi alkaa vaatia vähintään kahden vieraan kielen taidon osoittamista. Uudistuksen hinnaksi arvioidaan viisikymmentä miljoonaa vuodessa.

On tietoja ja taitoja, jotka jokaisen olisi pakko osata. Luku- ja kirjoitustaito, oma äidinkieli, filosofian opettama ajattelun taito, matematiikka, ja perustiedot ympäröivästä todellisuudesta – ihmisen historiasta biologiaan, fysiikkaan, yhteiskuntaoppiin ja muihin maailman ymmärtämisen aakkosiin. Niin, ja englannin kieli, tuo yleismaailmallisen kommunikoinnin kieli.

Tuohon ydinosaamiseen eivät ruotsi ja muut kielet kuulu eivätkä mahdu.

--- kauanko kestää, ennen kuin korvissamme on pieni kuuloke, joka simultaanitulkkaa paremmin kuin mihin itse pystymme? Googlehan jo lupailee tällaisia kauppoihin. Kukaan ei voi oppia kaikkia kieliä, mutta parinkymmenen vuoden sisään meillä kaikilla on kyky kommunikoida kaikilla kielillä.

[NRR]

Tämä on opetusneuvosten keväisen ulostulon ohella tärkein kannanotto koulujen kieltenopetukseen!

Ruusuja Valtaojalle!
@}--`--,----
@}--`--,----
@}--`--,----
@}--`--,----
@}--`--,----

Tämä pitää nostaa kielikeskustelun ytimeen!

[NRR]

Pakkoruotsittajien sloganit "enemmän kieliä, ei vähemmän" ja "pakkoenglanti syö kielitaidon" on pakottanut meidät kieliliturgiaan "EU:n suosituksen mukaan kaksi itse valittua vierasta kieltä, jotta tarpeellinen kielivaranto"...

Rehellisesti olen sitä mieltä, että liian moni tärvää opintojaan kahden kielen pakolla. Niille, joille kielet ovat vaikeita, on taattava keskittyminen suomeen ja englantiin (ja kotikieleen, jos se ei ole kumpikaan näistä). Olen pannut toivoni siihen, että toisesta vieraasta kielestä on varaa antaa lakien jo nyt takaamia vapautuksia, kun ruotsin pakollisuus jatko-opinnoissa ja viroissa saadaan purettua. Mutta samalla olen nöyrtynyt liturgiaan: kaksi vierasta kieltä kaikille... Olen ajatellut, että se nyt on pakko, jotten saattaisi kielivapauden ylle "kielivastaisuuden" leimaa. Mutta ei se ole mitään auttanut. Liturgia ruokkii liturgiaa.

Pakkoruotsittajat vievät liturgiallaan keskustelua koulujen opetuksesta.

Valtaojan teksti on rehellinen!

[NRR]

Turun Sanomien kommentointiosassa:

Vaatikaa julkista keskustelua!

Esko Valtaoja kirjoittaa järkevästi, mutta kuuluuko tuo julistus koko maahan tai edes hallitukseen asti?

Valtaojalla on väylät julkisuuteen! Ne pitäisi ottaa pikaisesti käyttöön ennen kuin työryhmän selvitystyö pannaan täytäntöön kuten kävi presidentti Ahtisaaren työryhmän esitykselle Kansalliskielistrategiasta !

Riitta Pyykön työryhmä menee taas ruotsin kieli edellä vaatimalla kaikille seitsemän eri kieltä, vaikka tarkoitus on laajentaa suomalaisten kieliosaamista yleensä eikä edes kaikille pakollista ruotsia!

74% kansasta vaatii kielipolitiikkan muutosta, mutta vasta eläkkeellä olevat professorit uskaltavat avata keskustelua suomenkielisten pakko- ja virkamiesruotsin vaatimuksen järjettömyydestä!

""vapaa kielivalinta"" kirjoitti 27.12.2017 10:02

Niin, onko mitään tehtävissä vai meneekö kaikki kuten viimeksi: Ahtisaari-paperi hallitusohjelmaan, ruotsin varhaistus hallituksen suljettujen ovien takana vastoin asiantuntijalausuntoja, lukematon määrä propakkoruotsihankkeita ja paikallisesti pakkoruotsin lisäämistä koulussa, hallinnossa, hankkeissa...

Nyt kaikki poliittisia kytkentöjä ja rahoitustoiveita omaavat tahot OAJ:stä vanhempainyhdistysten keskusliittoon ja nuorisosäätiöstä lapsiasiamieheen on saatu tunnustamaan lausunnoin pakkoruotsin välttämättömyyttä, koska virkaruotsi...

Onko ylipäätään mitään tehtävissä?

[Hillevi Henanen]

Opetusneuvokset:

"Suomen kielitaitovarannon korjaaminen edellyttää ruotsin kielen pakollisuudesta luopumista. Tiedämme hyvin, että tämän mielipiteen esittäjät leimataan sivistymättömiksi moukiksi."

Kommentti keskustelusta:

Siksi onkin outoa että sivistyneeksi luultu tähtietieteen professori väheksyy kansamme kohtalonyhteyttä Skandinaviaan ja ennenkaikkea Ruotsiin, joka yhteys paljon vanhempaa ja myös vahvempaa perua kuin yhteytemme muuhun Eurooppaan.

[Uusi kielipolitiikka]

EU- linjaus on vuodesta 2002 ollut seuraava:
Tavoite:

Äidinkielen lisäksi kaksi muuta kieltä.

Kielikoulutuksen tulee vastata tähän haasteeseen.

Englanti kuuluu perustaitoihin, ruotsin asema on sisäpoliittinen päätös.
Ruotsin pakollisuus asettaa meidät epäedulliseen asemaan verrattuna muihin eurooppalaisiin ja heikentää kilpailukykyämme suhteessa kovimpaan kilpailijamaahamme Ruotsiin, annamme siis kilpailuetua Ruotsille pitämällä ruotsin kielen aseman ylikorostettuna Suomessa.

Toki ymmärtää tässäkin kommentoinnissa näkyvän suomenruotsalaisten raivoisan vastarinnan, koska he ovat menettämässä kielellisen privilegioasemansa.

Mutta meidän on ajateltava koko kansan, ei vain 5 %n etua!

Ruotsin kielen asemaa voidaan aivan huoletta heikentää noin 90 %, jolloin ruotsin kielen osuuden kielivarannossa takaavat 5 % vähemmistö sekä vapaaehtoiset 10% suomenkielisistä, ja tietysti ne miljoonat suomenkieliset, jotka jo 50 vuoden ajan on pakkoruotsitettu opintojen kaikilla asteilla ruotsinkielisten kielellisten oikeuksien turvaamiseksi.

Englanti kuuluu perustaitoihin, mutta Pyykkö on lähtenyt heikentämään sen asemaa Folktingetin vaatimuksesta. Folktingetin Gestrin on vaatinut englannin uhraamista ruotsin kielen privilegioaseman säilyttämiseksi. Pyykkö on poliittisessa ohjauksessa päätynyt toteuttamaan Folktingetin vaatimusta.
Useimmissa RKP- kunnissa tämä uhraus on jo tehty.

Ruotsin kielen asema pitää arvioida kokonaan uudelleen, perustuslakia myöten. Muuten olemme ikuisessa ruotsihäkissä.

[NRR]

EU- linjaus on vuodesta 2002 --- Äidinkielen lisäksi kaksi muuta kieltä.
---
Englanti kuuluu perustaitoihin, mutta Pyykkö on lähtenyt heikentämään sen asemaa Folktingetin vaatimuksesta. Folktingetin Gestrin on vaatinut englannin uhraamista ruotsin kielen privilegioaseman säilyttämiseksi. Pyykkö on poliittisessa ohjauksessa päätynyt toteuttamaan Folktingetin vaatimusta.
Useimmissa RKP- kunnissa tämä uhraus on jo tehty.

Jo 2011 Euroopan neuvosto (ei EU:n alainen) vaati Suomea seuraamaan, ettei englannin varhainen opiskelu vaaranna ruotsin oppimista. Kyse oli folktingetin lausunnosta, joka kierrätettiin EN:n kautta meille.

"-- The Advisory Committee further invites the authorities to monitor the possible negative effects of introducing English at an early age on the Swedish language capacity of pupils."

Jo 1950-luvulla silloisen kouluhallituksen ruotsinkielinen osasto vaati ruotsia suomenkielisten koulujen ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi. Perusteena oli ruotsin kielen tarve sekä kotimaassa että pohjoismaisessa yhteistyössä.

Vaikka maailma muuttuu ja ruotsin tarve on käynyt vähäisestä olemattomaksi, tavoite pysyy.

[Hillevi Henanen]

Tuolla Valtaojan kirjoituksen kommenteissa ei mene jakeluun se, että suomen- ja ruotsinkielisillä on erilainen pakko.
Suomenkielisillä ulkoa saneltu keinotekoinen pakko, ja ruotsinkielisillä olosuhteiden pakko.
Tämän olosuhteiden pakon vuoksi he aloittavat suomen opiskelun jo vuosia ennen kuin virallinen pakko edes astuu voimaan.
Siksi ruotsinkielisillä ei ole pakkosuomea.

[NRR]

Tuolla Valtavaaran kirjoituksen kommenteissa ei mene jakeluun se, että suomen- ja ruotsinkielisillä on erilainen pakko.
Suomenkielisillä ulkoa saneltu keinotekoinen pakko, ja ruotsinkielisillä olosuhteiden pakko.
Tämän olosuhteiden pakon vuoksi he aloittavat suomen opiskelun jo vuosia ennen kuin virallinen pakko edes astuu voimaan.
Siksi ruotsinkielisillä ei ole pakkosuomea.

Totta. Mutta tämä on ruotsinkielisille ollutkin aina mahdoton ymmärtää.

Nimimerkki Raija Realisti kommentoi hyvin:

Kiitos Esko Valtaoja, että rohkeasti kritisoit Riitta Pyykön selontekoa.Todellakin tuossa raportissa on paljon kestämättömiä ehdotuksia ja väitteitä.

Jos lukujärjestys täytetään kieltentunneilla, substanssiaineiden opetukselle jää liian vähän tilaa ja resursseja. Se kuihduttaa sitä osaamista, jota tarvitaan, jotta tähän maahan saataisiin korkeaa matematiikan, luonnontieteiden, tekniikan osaamista, innovaatioita, uusia yrityksiä, työpaikkoja, verotuloja, hyvinvointia.
Kieltenopetusta pitää tarjota vain kohtuullisesti, ja harkita tarkkaan, mitä kielitaitoa aidosti tarvitaan ja kuinka paljon.

Englanti A1-kieleksi on ilman muuta järkevin ratkaisu, koska englanninopiskelusta lapsi välittömästi kokee saavansa hyötyä, oppimisen iloa, se motivoi, tekee kielenopiskelun ja koko koulunkäynnin mielekkääksi.

Vain jos lapsella on luontainen yhteys johonkin muuhun kieleen kuten venäjään, ruotsiin, saksaan, ranskaan, arabiaan, japaniin, jne, esimerkiksi perhesyiden tai asuinpaikan takia, voi olla hyvä aloittaa kieliopinnot muulla kielellä kuin englannilla.

Viimeistään peruskoulun 5. luokalla pitää tarjota mahdollisuus toisen vieraan kielen opintoihin ja sallia tällöin valinnaisuus, joko toista kotimaista kieltä tai jotain isoa maailmankieltä.

Kuitenkin jos lapsella on ollut vaikeuksia jo englannin kanssa, pitää olla mahdollisuus jättää toisen vieras kieli pois ja valita sen tilalle lisäkursseja englannista ja/tai suomesta tai muusta omasta äidinkielestä tai muusta oppiaineesta.

Riitta Pyykön ehdotus, että korkeakoulututkinnon suorittaneiden pitää osata toista kotimaista ja kahta vierasta kieltä, on liioittelua, merkitsee opiskeluaikojen pidentymistä, kun pyrkimyksenä on ollut pidentää työuria alusta, keskeltä ja lopusta.

"RaijaRealisti" kirjoitti 12:43

[NRR]

Riitta Pyykön ehdotus, että korkeakoulututkinnon suorittaneiden pitää osata toista kotimaista ja kahta vierasta kieltä, on liioittelua, merkitsee opiskeluaikojen pidentymistä, kun pyrkimyksenä on ollut pidentää työuria alusta, keskeltä ja lopusta.

"RaijaRealisti" kirjoitti 12:43

Tämä on tosi oleellista. Noilla vaatimuksilla tietysti karsitaan monia (erityisesti poikia, erityisesti vähemmän koulutettujen kotien nuoria, erityisesti tekniikan ihmisiä) mutta myös pidennettäisiin oleellisesti opintoaikoja. Miten tähän olisi nyt varaa?

[Uusi kielipolitiikka]

Pyykkö on poliittisessa ohjauksessa päätynyt toteuttamaan Folktingetin vaatimusta.
Useimmissa RKP- kunnissa tämä uhraus on jo tehty.

Tämä osoittautui liian tulenaraksi eli sensuroitiin.

Tässä linkki Folktingetin vaatimukseen englannin uhraamisesta.

Alkaen 21 minuuttia

https://youtu.be/_JrD5wuzIDk

[NRR]

Niin folktingetin edustaja kysyy, miksi halutaan uhrata ruotsi, joka on kansalliskieli ja side Nordeniin, miksei uhrattaisi englantia.

Ruotsinkielisethän ovat sitä mieltä, että he joutuvat uhraamaan englannin suomen takia, koska useimmilla ruotsinkielisessä koulussa on A1-suomi.

Ruotsinkielisillä on tarve nähdä yli 90%:n suomen ja alle 5%:n ruotsin tilanne symmetrisenä. Aivan kuten yllä todettiin:

Tuolla Valtavaaran kirjoituksen kommenteissa ei mene jakeluun se, että suomen- ja ruotsinkielisillä on erilainen pakko.
Suomenkielisillä ulkoa saneltu keinotekoinen pakko, ja ruotsinkielisillä olosuhteiden pakko.
Tämän olosuhteiden pakon vuoksi he aloittavat suomen opiskelun jo vuosia ennen kuin virallinen pakko edes astuu voimaan.
Siksi ruotsinkielisillä ei ole pakkosuomea.

Mutta nyt Pyykön ehdotuksessa siis tuodaan folktinget-verkoston pitkäaikaisen painostuksen tuloksena ruotsinkielisten koulujen kieliasetelma myös suomenkielisiin kouluihin.

Ruotsinkieliset eivät ymmärrä hankkeen kohtuuttomuutta - ja suomenkielisellä virkamiehistöllä, poliitikoilla ja medialla tai pedagogien leegiolla taas ei ole lupa ajatella, kun kyseessä ovat kieliopinnot. Tämä on se tabu.

[Uusi kielipolitiikka]

Ruotsinkielisillä on tarve

Tämä on nykyisen kielipolitiikan ongelma.

Vain ruotsinkielisten tarpeet huomioidaan, suomenkielisten intresseistä tai tarpeista ei kukaan ole kiinnostunut.

Paitsi persut.. ja heidän mielipiteitään taas ei tarvitse huomioida, koska he ovat - persuja.

Persuille kielipolitiikka ei ole tabu, mutta persut ovat muille puolueille tabu!

Jos Suomessa tulee toimeen valitsemalla suomen sijasta vaikka venäjän, mikäs siinä. Ei se meiltä ole pois.
Ruotsinkieliset voivat aivan vapaasti nykyisen perustuslain pohjalta olla osaamatta suomea, ei se meiltä ole pois.

Tämä ongelma olisi pitänyt ratkaista jo 50 vuotta sitten,mutta sen sijaan keksittiin suomenkielisille pakkoruotsi kostoksi.
Pakkoruotsi on kaunapolitiikkaa.

Miksi ruotsinkielisille ei 50 vuotta sitten annettu lupaa olla osaamatta suomea ?
Meille on ihan sama, osaavatko he suomea vai eivät..mutta kenelle se ei ollut ihan sama 50 vuotta sitten ?

Tietääkö veteraani NRR?

[pjl69]

Vain ruotsinkielisten tarpeet huomioidaan, suomenkielisten intresseistä tai tarpeista ei kukaan ole kiinnostunut.
Paitsi persut.. ja heidän mielipiteitään taas ei tarvitse huomioida, koska he ovat - persuja.

Onhan myös Siniset, joskaan heillä ei ole kuitenkaan enää joukkovoimaa. Seuraavien eduskuntavaalien jälkeen entistä vähemmän. Terho ja Simon Elo ovat yksittäisinä henkilöinä tehneet parhaansa kielipolitiikan nostamiseksi pöydälle, mutta minkäs teet kun vastarinta on kovaa ja suurta osaa päättäjistä ei tunnu kysymys kiinnostavan. Lisäksi muissakin puolueissa on yksittäisiä pakkoruotsikriitikoita, mutta heidät pitää hiljaisina äänestyksissä puoluekuri ja ilmeisesti kielipolitiikka ei ole heillä kovinkaan korkealla asioiden tärkeysjärjestyksessä. Ehkä pitää joku pisa-tulosten katastrofaalinen romahdus tapahtua ennen kuin poliitikkoja alkaa asia laajemmin kiinnostaa.