Harrastuksena "kansalliskielen vastustaminen"?

[NRR]

Näytelmäkirjailija hesarin tuoreessa haastattelussa "”Sivistysmaassa on kulttuuriministeri, joka kertoo tärkeimmäksi harrastuksekseen kansalliskielen vastustamisen. Onhan se erikoista.”

Erikoista tässä tilanteessa on se, että ihmiset, joiden koulutuksensa ja elämänkokemuksensa perusteella pitäisi pystyä parempaan, rakentelevat tällaisia olkiukkoja!

"Harrastukseni" on erityistä tukea opinnoissaan tarvitsevien nuorten oikeuksien puolustaminen. Tilanne, jossa pakkoruotsin annetaan syödä voimia tärkeämmiltä opinnoilta, hidastaa opintoja ja jopa karsia, keskeyttää opintoja, on äärimmäisen epäoikeudenmukainen.

Opetusneuvosten, Mustaparta ja Jääskeläinen, "harrastuksena" on Suomen kielivarannon laajentaminen. Kolme vierasta kieltä kaikille ei ole realismia, he sanovat ja jatkavat, että ruotsin pakollisuudesta on luovuttava.

Mikä on Sinun "harrastuksesi" tässä kielivapauden puolustamisessa?

[Uusi kielipolitiikka]

Mikä on Sinun "harrastuksesi" tässä kielivapauden puolustamisessa?

Oikeudenmukaisuus
Oikeudenmukaisuuden toteutuminen.
Oikeudenmukainen kielipolitiikka.

Tähänastisen kielipolitiikan missio on ollut 5 % vähemmistön kielellisen privilegion turvaaminen.
95 %n enemmistön intressit ja mielipide on sivuutettu.

Tähänastinen kielipolitiikka on eräänlaisen kastilaitoksen ylläpitoa.

Kastilaitos ei ole oikeudenmukainen yhteiskuntamalli.

Jotta oikeudenmukaisuus toteutuisi, tarvitaan Uusi kielipolitiikka.

Tuomme piakkoin viisi vaihtoehtoista kielipoliittista mallia julkiseen pohdintaan.

Niiden kantava ajatus on vastavuoroisuus, oikeudenmukaisuus, tarkoituksenmukaisuus..

Kansankielellä
" reilu meininki"

[TK]

Hyvä, jos jostain on tulossa vaihtoehtoisia kielipoliittisia malleja mietittäväksi.

Jokaisen olisi itse omakohtaisesti tykönään mietittävä, mikä kielipolitiikassa on oikein ja kohtuullista.
Esim:

1. Mitä kieliä suomalaisen olisi hyvä osata suomen lisäksi?
Suomi + englanti + joku suuri maailmankieli. Olisiko tämä hyvä kokonaisuus?

2. Mitkä kielet ovat mielestäsi kansalliskieliä Suomessa?
Suomi ja saame? Vai lisäisitkö listaan jotain muita kieliä?

3. Mitä kieliä virkamiesten olisi hyvä Suomessa osata?
Suomea ja englantia kenties? Mitä muita kieliä osan virkamiehistä olisi hyvä osata?

[NRR]

Hyvä, jos jostain on tulossa vaihtoehtoisia kielipoliittisia malleja mietittäväksi.

Jokaisen olisi itse omakohtaisesti tykönään mietittävä, mikä kielipolitiikassa on oikein ja kohtuullista.
Esim:

1. Mitä kieliä suomalaisen olisi hyvä osata suomen lisäksi?
Suomi + englanti + joku suuri maailmankieli. Olisiko tämä hyvä kokonaisuus?

2. Mitkä kielet ovat mielestäsi kansalliskieliä Suomessa?
Suomi ja saame? Vai lisäisitkö listaan jotain muita kieliä?

3. Mitä kieliä virkamiesten olisi hyvä Suomessa osata?
Suomea ja englantia kenties? Mitä muita kieliä osan virkamiehistä olisi hyvä osata?

1. Suomi ja englanti on tosiasiallinen kielitaito useimmille jatkossakin. Tarjontaa voidaan lisätä muttei vaatimuksia.

2. Kansalliskieli on nimike, jonka merkitystä ei ole määritelty. Miten ohittaa koko käsite?

3. Virkamiesten kielitaito on tilannekohtaista, useimmilla suomi ja englanti. En määrittelisi esimerkiksi sairaanhoitajan kielitaitoa, sillä vaikkapa maahanmuuttajavanhusten hoidossa voi olla tarpeen palkata hoitajia muilla kielillä. Työyhteisön yhteistä kieltä (suomi/englanti/ruotsi/saame/?) on osattava tai saatava siihen koulutus työn ohessa.

Ovatko nämä asiat minkäänlaisia ongelmia muualla?

[Uusi kielipolitiikka]

Oikeudenmukaisuuden "harrastajana" pitää olla valmis miettimään muutoksen sisältöä, ei ainoastaan vaatimaan muutosta.

Kansalliskieli- termistä voidaan luopua, koska se on ryvettynyt suomenruotsalaisen nationalismin keppihevoseksi ja aiheuttaa turhaa kansalliskiihkoa.

Kielipolitiikka on uudistettava kylmää järkeä käyttäen, tunnekuohut kannattaa jättää historiaan.

Terminologia tulee uudistaa kielipolitiikan uudistamisen myötä.

[TK]

Meillä on esim. kansalliskukka - kielo, kansalliskala -ahven, kansalliseläin -karhu, ...jne. kaikenlaista kansallista.
Tässä päähuomio on siinä, että näitä kutakin kansallisyksilöä on vain yksi. Kansallismaisemat tekevät poikkeuksen, niitä on useita, kymmeniä ainakin.

Terveen järjen mukaista on ajatella, että meillä on vain yksi kansalliskieli - suomi. Muut kielet ovat vähemmistökieliä. Ja niitähän on useita.
Jos taas haluaisia luetella kaikki Suomessa kauan puhutut vähemmistökielet kansalliskieliksi, niin niitä olisi useita kansallismaisemien tavoin.
Olisi sekä saamen kaikki versiot, karjalankieli, romanien kieli, viittomakieli, venäjäkin ja olisiko vielä muita, kaikki joka tapauksessa olisi lueteltava kansalliskieliksi.

Suomi ainoana kansalliskielenä on monin tavoin selkeä asia. Suomestahan tässä puhutaan ja Suomen kansasta, jonka selvä oma kieli on suomi.

[TMK]

Olisi sekä saamen kaikki versiot, karjalankieli, romanien kieli, viittomakieli, venäjäkin ja olisiko vielä muita, kaikki joka tapauksessa olisi lueteltava kansalliskieliksi.

Tataaria ja jiddishiäkin on puhuttu Suomen alueella jo yli sata vuotta, samoin aikoinaan saksaa paljon.

[Uusi kielipolitiikka]

Suomi ainoana kansalliskielenä on monin tavoin selkeä asia. Suomestahan tässä puhutaan ja Suomen kansasta, jonka selvä oma kieli on suomi.

Asia oli selvä jo 1907, mutta suomenruotsalainen nationalismi määräsi toisin.
RKP lähti siitä, että Suomessa on kaksi kansaa, ja kummallakin kansalla on oma kansalliskieli. Ruotsinkielinen kansa oli svekomaanisen ajattelun mukaan "parempi kansa", siitä rahvaankin suuhun sopiva bättrefolk - käsite on peräisin.
Tämä ajattelu on edelleen vallalla RKPn kannattajien keskuudessa.

Kansalliskieli- terminologiaa ei siksi kannata enää viljellä lainkaan, kun kielipolitiikkaa uudistetaan.

"Pääkieli" on hyvä lähtökohta.

Jos ruotsalaiSen kansan puolue haluaa puhua ruotsista Suomen ruotsalaisen kansan kansalliskielenä, ei siinä mitään, mutta sen päästäminen lakitekstiin oli aikoinaan ja on edelleen suuri virhe!

[Uusi kielipolitiikka]

Jos taas haluaisia luetella kaikki Suomessa kauan puhutut vähemmistökielet kansalliskieliksi, niin niitä olisi useita kansallismaisemien tavoin.
Olisi sekä saamen kaikki versiot, karjalankieli, romanien kieli, viittomakieli, venäjäkin ja olisiko vielä muita, kaikki joka tapauksessa olisi lueteltava kansalliskieliksi.

Tämä muistuttaa tutkija Pasi Saukkosen ehdotusta siitä, että kansalliskieli käsitteenä muutettaisiin symboliseksi, ei velvoittavaksi, kun taas velvoittavuus toteutettaisiin termillä virallinen kieli.

Suomi olisi ainoa virallinen kieli koko Suomessa, ja ruotsi olisi virallinen kolmessa maakunnassa, saamen kielet yhdessä maakunnassa.
Näin siis Pasi Saukkonen 2013.

[NRR]

Sanoin jo aiemmin ja sanon taas, ettei ruotsi voi olla velvoittava kieli muualla kuin Ahvenanmaalla.

[TK]

Pääkieli on tämän päivän kieltä selkeimmillään. Kaikki ymmärtävät heti, mistä puhutaan, kun puhutaan maan pääkielestä.

Suomen selvä pääkieli on suomi. Ja tämän pohjalta olisi kielipolitiikka suunniteltava ja kielipolitiikan lait uusiksi kirjoitettava.

Suomi olisi siten sekä maan pääkieli että virallinen kieli koko maassa.

Saukkosen ehdotuksen mukaisesti saamen ja ruotsin kielelle voisi ajatella virallisen kielen asemaa rajatuilla alueilla. Näilläkään alueilla ei kuitenkaan saisi sallia pakkoruotsia kouluissa.

[Uusi kielipolitiikka]

Sanoin jo aiemmin ja sanon taas, ettei ruotsi voi olla velvoittava kieli muualla kuin Ahvenanmaalla.

Saukkosen ehdotuksen mukaisesti saamen ja ruotsin kielelle voisi ajatella virallisen kielen asemaa rajatuilla alueilla. Näilläkään alueilla ei kuitenkaan saisi sallia pakkoruotsia kouluissa

Ei nykyisenkään perustuslain mukaan yksittäisellä kansalaisella ole velvollisuutta osata maamme toisen kansan kansalliskieltä, vaan velvollisuus on valtiolla kummankin kansan kansalliskielen suhteen.

Valtiolla on toki velvollisuuksia myös vähemmistökielisiä kohtaan.

Kansalaisella on oltava oikeus omaan kieleen, mutta ei velvollisuutta toisen kansalaisen kieleen.

Nykyinen perustuslaki on liian altis väärille tulkinnoille.

Sen nykyinen pakkoruotsin olemassaolo konkreettisesti osoittaa.