Kielivarantoselvitys, lausuntoja pyydetään ja annetaan

[Uusi kielipolitiikka]

Kielivaranto karttuu hitaasti, sillä oppi ottaa väistämättä aikansa. Nyt pitäisi ennakoida sitä mitä tarvitaan vuosikymmenien kuluttua.
Ruotsin kielen asemaan ei kansallisen kielistrategian taustaksi laaditussa selvityksessä otettu kantaa – ei vaikka juupas eipäs -keskustelua on käyty kyllästymiseen asti. Selvityksen laatineen professori Riitta Pyykön mukaan ns. pakkoruotsi jätettiin tarkoituksella ulos tarkastelusta.
Sen puntarointiin ei ollut Pyykön mukaan tarvetta, koska Suomessa on voimassa kansalliskielistrategia. Se taas on kehittämishanke, jolla pyritään turvaamaan kahden elinvoimaisen kansalliskielen tulevaisuus Suomessa. Pyykkö toteaa kuitenkin, että jos selvityksen ehdotuksia kielivarannon kohentamiseksi lähdetään toteuttamaan, on tarkasteltava kokonaisuutta myös ruotsin kielen näkökulmasta.

https://www.keskipohjanmaa.fi/175001/uh ... s/0c258aca

Aika erikoista, että ruotsia ei mainita kielivarantoa kapeuttavana, vaan ruotsivelvollisuus otetaan ylhäältä annettuna selvillä, jonka opiskelun lisäksi suomalaisten pitää oppia vielä kaksi muuta kieltä.

Ruotsin kieli on valtava taakka kansalliskielistrategian perusteella, suomenkielisten ylimääräinen taakka, jota muilla eurooppalaisilla ei ole.

Eurooppalainen tavoitehan on kaksi muuta kieltä äidinkielen lisäksi, ilman ylimääräistä privilegioasemassa olevan vähemmistö- kielen opiskeluvelvollisuutta.

"Uusi kielipolitiikka" on kielipolitiikan uudistajien yhteysryhmä, jonka yksittäiset jäsenet ovat jo jättäneet omat kannanottonsa
oheiseen lausuntopalveluun.

Olisi suotavaa, että viralliset tahot Vapaa kielivalinta ry ja Suomalaisuuden liitto antaisivat omat lausuntonsa.

Aikataulu
Lausunto pyydetään antamaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön 28.2.2018 mennessä.
Vastausohjeet vastaanottajille
Lausunnot pyydetään antamaan lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön 28.2.2018 mennessä. Lausuntoa ei tarvitse lähettää erikseen sähköpostitse tai postitse.

Myös jakelulistan ulkopuoliset järjestöt ja muut tahot voivat halutessaan antaa lausunnon selvittäjän ehdotuksista.

Lausunnon antaakseen vastaajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi:hin. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämiseksi löytyvät lausuntopalvelu.fi sivuilta Ohjeet – Käyttöohjeet. Palvelun käyttöönottoon voi pyytää tukea osoitteesta lausuntopalvelu.om@om.fi.

HUOM! Kaikki annetut lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä.
Valmistelijat
Lisätietoja: opetusneuvos Minna Polvinen, minna.polvinen@minedu.fi

https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Propo ... 09dd79566d

[Uusi kielipolitiikka]

Kirjoittakaa tähän ketjuun täydennystä, jos ette itse aio lähettää omaa lausuntoa.
Näitä foorumin kirjoituksia lukee noin 20 kansalaista, joten tänne kirjoitetut viestit ovat vain eräänlainen pilvipalvelu..

Valtaoja mielipidekirjoitus oli jo sinänsä aivan loistava lausunto, joten se ainakin pitää jonkun lähettää työryhmälle tiedoksi. Ei haittaa, vaikka menisi useampaan kertaan , samoin kommenteissa oli todella hyvää lausuntoaineistoa.

Mutta jos jotain lisättävää Valtaojan kirjoitukseen, laittakaa tähän ketjuun.

http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/3 ... jalo+taito

Selvityksessä realismi kateissa
Kiitos Esko Valtaoja, että rohkeasti kritisoit Riitta Pyykön selontekoa.Todellakin tuossa raportissa on paljon kestämättömiä ehdotuksia ja väitteitä.

Jos lukujärjestys täytetään kieltentunneilla, substanssiaineiden opetukselle jää liian vähän tilaa ja resursseja. Se kuihduttaa sitä osaamista, jota tarvitaan, jotta tähän maahan saataisiin korkeaa matematiikan, luonnontieteiden, tekniikan osaamista, innovaatioita, uusia yrityksiä, työpaikkoja, verotuloja, hyvinvointia.
Kieltenopetusta pitää tarjota vain kohtuullisesti, ja harkita tarkkaan, mitä kielitaitoa aidosti tarvitaan ja kuinka paljon.

Englanti A1 kieleksi on ilman muuta järkevin ratkaisu, koska englanninopiskelusta lapsi välittömästi kokee saavansa hyötyä, oppimisen iloa, se motivoi, tekee kielenopiskelun ja koko koulunkäynnin mielekkääksi.
Vain jos lapsella on luontainen yhteys johonkin muuhun kieleen kuten venäjään, ruotsiin, saksaan, ranskaan, arabiaan, japaniin, jne, esimerkiksi perhesyiden tai asuinpaikan takia, voi olla hyvä aloittaa kieliopinnot muulla kielellä kuin englannilla.

Viimeistään peruskoulun 5. luokalla pitää tarjota mahdollisuus toisen vieraan kielen opintoihin ja sallia tällöin valinnaisuus, joko toista kotimaista kieltä tai jotain isoa maailmankieltä.
Kuitenkin jos lapsella on ollut vaikeuksia jo englannin kanssa, pitää olla mahdollisuus jättää toisen vieras kieli pois ja valita sen tilalle lisäkursseja englannista ja/tai suomesta tai muusta omasta äidinkielestä tai muusta oppiaineesta.

Selvityksen ehdotus, että korkeakoulututkinnon suorittaneiden pitää osata toista kotimaista ja kahta vierasta kieltä, on liioittelua, merkitsee opiskeluaikojen pidentymistä, kun pyrkimyksenä on ollut pidentää työuria alusta, keskeltä ja lopusta.
"RaijaRealisti" kirjoitti 28.12.2017 12:43