Iltalehti kirjoittaa irvokasta pakkopropagandaa

[NRR]

Oho, mitä liturgiaa suoltaa Iltalehden pääkirjoitus:

Asenneilmasto kielivähemmistöjä kohtaan on kiristynyt, --- 44 prosenttia oman kuntansa vähemmistöön kuuluvista ruotsinkielisistä on joutunut vihapuheen, häirinnän ja syrjinnän kohteeksi. --- Erityisesti alle 30-vuotiaat suomenruotsalaiset nuoret pelkäävät käyttää äidinkieltään julkisilla paikoila

--- Ajatuspaja e2:n tuore tutkimus (21.11.) --- osoittaa, että enemmistö suomenkielisistä haluaisi lisää vuorovaikutusta suomenruotsalaisten kanssa, toisin kuin äänekkäät huutelijat --- olkoonkin, että puolet myös vastustaa ns. pakkoruotsia.

--- ruotsinkielisten huoli palvelujen heikkenemisestä on suuri, oli kyseessä Vaasan keskussairaalan laaja päivystys tai kehnosti ruotsia osaava virkamieskunta. Sanna Heittolan väitöstutkimus (16.12.) kaksikielisistä poliisilaitoksista kertoo, että ontuvan kielitaidon ohella kaksikielisyyttä saatetaan pitää ”turhana jäänteenä keskiajalta” ja ”järjettömänä fantasiana”.

RKP:n oppositioasema 40 hallitusvuoden jälkeen tuo jännitteensä. Ja pienet eleet. Edeltäjistään poiketen kulttuuriministeri Sampo Terho (sin) ei ole hyväksynyt Hanasaaren kulttuurikeskuksen esittämiä henkilöitä pohjoismaisten rahastojen hallituksiin. Syrjäytetyn professori Jan Sundbergin mielestä kyse on etnisestä puhdistamisesta ja valtapolitiikasta. (Svenska Yle 1.12.)

Ministerin Finlandia-voittaja Juha Hurmeelta vaatima anteeksipyyntö oli turha kielipoliittinen ylilyönti. --- ”opetelkaa ruotsia, juntit” -kehoitus oli tarkoitettu lempeäksi ironiaksi. Innoittunut viesti oli, että kahden kielen rinnakkaiselo on rikastanut suomalaista kulttuuria ja kirjallisuutta, Mikael Agricolasta ja Aleksis Kivestä lähtien.

--- ennakkoluulot ja asenteet ovat sidoksissa kielitaitoon --- Pietarsaari käy esikuvasta. Suomen ainoasta molemmilla kielillä toimivasta kielikylpykoulusta on kasvanut kaupungin suurin alakoulu.

https://m.iltalehti.fi/paakirjoitus/201 ... 8_pk.shtml

[Uusi kielipolitiikka]

Valtapolitiikasta tässä tosiaan ollut kysymys viimeiset tuhat vuotta, joista viimeiset sata vuotta suomen kielellä on ollut edes jonkinlainen virallinen asema.

[Uusi kielipolitiikka]

Lähes 70 prosenttia haluaisi puhua parempaa ruotsia, ja jopa puolet voisi ajatella lapsensa käyvän kaksikielistä koulua

Ruotsinkielisethän eivät halua kaksikielisiä kouluja, joten kyseessä lienevät kaksikieliset suomi-englanti koulut?

Ruotsinkielinen kielivähemmistö pelkäsi, että heidän lapsensa puhuisivat välitunnilla suomea. Vähitellen enemmistö ottaisi ylivallan ja ruotsinkieliset lapset menettäisivät äidinkielensä. Sama pelko on leimannut koulukeskustelua vuosikymmenten ajan.

Yksikielisyys johtaa kaksikielisyyteen, kaksikielisyys johtaa yksikielisyyteen, on tapana sanoa.

Lause tunnetaan nimellä Taxellin paradoksi. Sen isä on ruotsinkielisen politiikan, talouden ja kulttuurin harmaa eminenssi Christoffer Taxell (rkp), joka toimi 80-luvun lopussa opetusministerinä. Taxellin nimi pomppaa vieläkin esiin, kun puhutaan kielipolitiikasta.

”On ilman muuta selvää, että suuri enemmistö ruotsinkielisistä kokee yksikielisen ruotsinkielisen koulun pyhänä asiana. Se on heidän identiteettinsä säilymisen tae”, Turun yliopiston pohjoismaisten kielten emeritaprofessori Marketta Sundman sanoo.

”Uhan kokeminen tuntuu jotenkin vahvistavan suomenruotsalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta.”

https://seura.fi/asiat/tutkitut/kouluje ... titynnyri/


Ruotsinkielisethän eivät halua kaksikielisiä kouluja, joten kyseessä lienevät kaksikieliset suomi-englanti koulut?

[Uusi kielipolitiikka]

”On ilman muuta selvää, että suuri enemmistö ruotsinkielisistä kokee yksikielisen ruotsinkielisen koulun pyhänä asiana. Se on heidän identiteettinsä säilymisen tae”

Ei meidän suomenkielisten pidä puuttua tähän pyhään asiaan, koska se ei vaikuta meihin millään tavalla. Se ei ole meiltä pois.
Mutta ruotsin kieli suomenkielisen velvollisuutena totisesti on meiltä pois ja todella paljon meiltä pois!

Ruotsivelvollisuus=pakkoruotsi ja virkojen kielitaitovaatimukset

[Uusi kielipolitiikka]

ruotsinkielisten huoli palvelujen heikkenemisestä on suuri, oli kyseessä Vaasan keskussairaalan laaja päivystys tai kehnosti ruotsia osaava virkamieskunta.

Tähän auttaa se, että ruotsinkieliset hakeutuvat vanhusten -hoitajiksi, poliiseiksi ja hätäkeskuspäivystäjiksi.

Pelastusopistolla alkaa ensi vuonna kaksi kurssia, joista toinen on kaksikielinen. Kaksikieliselle kurssille voi hakea 19.1.2018 saakka.

– Kaksikielinen koulutus järjestetään suomen- ja ruotsinkielisenä siten, että kurssi käynnistyy elokuussa Vaasassa, mutta osia koulutuksesta järjestetään myös Pelastusopistolla Kuopiossa sekä Poliisiammattikorkeakoululla Tampereella. Kyseessä on todellakin kaksikielinen koulutus, painottaa opettaja Toni Alatalo Pelastusopistosta. Pelkällä ruotsin tai suomen kielen taidolla ei opinnoissa selviä, vaan hakijoiden tulee hallita molemmat kielet.

Kaksikielinen koulutus järjestetään nyt Vaasassa kertaluonteisesti. Jatkossa Pelastusopisto järjestää tarpeen mukaan kaksikielisiä kursseja Kuopiossa

http://www.112.fi/ajankohtaista/tiedott ... assa_74812

[Uusi kielipolitiikka]

Sampo Terho (sin) ei ole hyväksynyt Hanasaaren kulttuurikeskuksen esittämiä henkilöitä pohjoismaisten rahastojen hallituksiin

Eikö ole hyvä, että pohjoismaisuuteen panostaneet suomenkieliset saavat nyt edes jotain hyötyä panostuksesta ruotsin kieleen toimimalla pohjoismaisissa rakenteissa, joihin Kronman nimenomaan vaati 6.11. suomenkielisiä ottamaan vastuuta pohjoismaisista yhteyksistä? Roman Schatzin ohjelma, radio1.

[pjl69]

”On ilman muuta selvää, että suuri enemmistö ruotsinkielisistä kokee yksikielisen ruotsinkielisen koulun pyhänä asiana. Se on heidän identiteettinsä säilymisen tae”

Ei meidän suomenkielisten pidä puuttua tähän pyhään asiaan, koska se ei vaikuta meihin millään tavalla. Se ei ole meiltä pois.
Mutta ruotsin kieli suomenkielisen velvollisuutena totisesti on meiltä pois ja todella paljon meiltä pois!

Ruotsivelvollisuus=pakkoruotsi ja virkojen kielitaitovaatimukset

Olisipa meidän suomenkielisten kolhittu identiteetti samanlainen kansallinen suojeluskohde kuin ruotsinkielisten identiteetti. Jostain syystä nämä tuntuvat olevan tyystin eri lähtöviivoilla.

[Uusi kielipolitiikka]

Sähköposti pääkirjoitustoimittajalle


Arvoisa Iltalehti

Tässä muutamia salamakommentteja pääkirjoitukseenne ruotsin kielen asemasta.
Annatte kovin yksipuolisen kuvan tilanteesta.
Siksi laajennamme hieman horisonttianne.

Ensiksi tuomitsemme kaikenlaisen verbaalisen ja muun häirinnän, kohdistui se sitten enemmistön tai vähemmistön edustajaa kohtaan. Hyvät tavat eivät ole keltään pois.

Mutta lukekaapa varsinaiset kommenttimme tästä viestiketjusta.

viewtopic.php?f=13&t=3157

Keskusteluterveisin,

Uusi kielipolitiikka
Kielipolitiikan uudistajien yhteysryhmä

[NRR]

Junteista on keskusteltu ketjuissa
viewtopic.php?f=13&t=3106
viewtopic.php?f=13&t=3116
viewtopic.php?f=13&t=3119
viewtopic.php?f=13&t=3125

Kielikokeilun kritiikin virheargumentoinneista ketjussa
viewtopic.php?f=13&t=3140

Poliisin kielitaidosta kejuissa
viewtopic.php?f=13&t=3132
viewtopic.php?f=13&t=3133

Siitä miten pohjoismaisuus ei tarvitse ruotsia puhutaan ketjussa
viewtopic.php?f=13&t=3128

Onko tämä siis vihapuhetta?
viewtopic.php?f=13&t=3130
viewtopic.php?f=13&t=3144

[NRR]

Olisipa meidän suomenkielisten kolhittu identiteetti samanlainen kansallinen suojeluskohde kuin ruotsinkielisten identiteetti. Jostain syystä nämä tuntuvat olevan tyystin eri lähtöviivoilla.

Koska suomenkielistä suomalaisuuden mosaiikkia ei saisi olla olemassa.

"Finlandilla" on kuulemma oma identiteettinsä ja siihen kuuluu suru-kaksikielisyys. Saa ihminen olla suomenkielinenkin, mutta ilman ruotsin kieltä ei vain oikein ymmärrä asuttamansa valtion identiteettiä.

Tämä on niin tätä.

[NRR]

Pääkirjoituksen laatinut toimittaja on Sipoon vihreiden kunnanvaltuutettu ja pitkän linjan journalisti (mm. Kaken pesula ja Voimala).

Viime eduskuntavaalien ehdokkaana hän vastasi olevansa kutakuinkin eri mieltä pakkoruotsin poistamisesta: "Ruotsi on Suomen tärkeä lähinaapuri, yhteisen historian lisäksi myös tärkeä kauppakumppani. Epävakaassa maailmassa pohjoismaisella yhteistyöllä on yhä enemmän arvoa. Toisena kotimaisena kielenä se on osa kulttuuria ja identiteettiä. Itä-Suomen osalta sen sijaan olisi tarkoituksenmukaista, että kielivaihtoehto voisi olla myös venäjä."

Aktiivipoliitikkojen olisi hyvä myös toimittajina laittaa esille poliittiset kytköksensä, jotka selittävät valitun näkökulman sävyä.