Voitamme joka tapauksessa.
Vastineemme seuraa myöhemmin.
Vain yksi sana vihjeeksi: elämänkokemus
Kielikokeilu ja liberalismi
30 nov 2017 av Eetu Muilu
Språk Liberalism Kaksikielisyys
Hallitus esittää, että joissain kouluissa tarjottaisiin nykyistä enemmän vieraita kieliä oppilaille valittavaksi. Samalla hallitus esittää, että kyseisten oppilaiden ei tarvitsisi opiskella suomea tai ruotsia, toista kotimaista kieltä.
Jos pyrkimys ei olisi vähentää ruotsin opiskelua, hallitus esittäisi vain kielivalikoiman laajentamista. Julkisessa keskustelussa on päässyt syntymään käsitys, että kielivalikoimaa ei voisi muka laajentaa tekemättä toista kotimaista kieltä vapaaehtoiseksi.
Juuri toinen kotimainen kieli, käytännössä lähinnä ruotsin oppimäärä, on valittu. Kokeilu ei esimerkiksi tee mahdolliseksi historian tai fysiikan sulkemista pois. Ei ole mitään perustetta sille, miksi juuri toinen kotimainen kieli asetetaan vastakkain vieraan kielen kanssa. Lue tästä lisää artikkelin väliotsikon ”Virheitä päättelyssä” alta.
Mitä sisältöjä koulussa pitäisi opettaa, jotta jokaisen ihmisen vapaus etsiä ja toteuttaa käsitystään hyvästä elämästä mahdollistuisi?
Sen sijaan, että keskustellaan yhden oppiaineen, toisen kotimaisen kielen, asemasta suhteessa pakkoon ja vapauteen, olisi järkevämpää keskustella jokaisen oppiaineen suhteesta pakkoon ja vapauteen.
Mitä tahansa voidaan opettaa pakollisena oppiaineena tai ilmiönä koulussa, jos se voidaan oikeuttaa. Liberalistisessa viitekehyksessä oikeuttaminen tapahtuu erityisesti sen tarkastelulla, lisääkö oppiaine tai opiskeltu ilmiö aikuisiän autonomiaa. Vahingoittamme lasta, tulevaisuuden aikuista, jos lapselle ei anneta tiettyjä valmiuksia.
Jos saataisiin osoitettua, että useamman kielen osaaminen ei lisää yksilön vapautta hänen aikuisiällään, olisi selvää, ettei ruotsinkielisiä voisi pakottaa suomen opiskeluun eikä suomenkielisiä ruotsin.
Jos voidaan argumentoida rationaalisesti tai havainnoida empiirisesti, että toisen kansalliskielen osaaminen lisää yksilön vapautta aikuisiällä, ei siitä silloin ole oikeutettua tehdä valinnaista. Hallituksen esittämä kielikokeilu on siis liberalistisessa viitekehyksessä oikeutettu vain, jos hallitus voi osoittaa, että toisen kotimaisen kielen osaaminen ei tarjoa yksilölle valmiuksia ja mahdollisuuksia.
Lue artikkeli tästä Vapautta pakolla? Kielikokeilu ja liberalismi
Eetu Muilu on filosofian maisteri ja opiskelee käytännöllisen filosofian maisteriohjelmassa valtiotieteiden maisteriksi. Hän on taustaltaan suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja sekä pätevyyksiltään lisäksi filosofian ja elämänkatsomustiedon opettaja. Hän teki opintoihinsa kuuluvan harjoittelun tänä syksynä Magmassa.
