Kielikertomus 2017

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
Ajatuspaja
Viestit: 677
Liittynyt: 07.01.2015 12:02

Kielikertomus 2017

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja Ajatuspaja » 15.12.2017 16:04

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET
Valtioneuvosto teki 14.12.2017 seuraavat päätökset:

Päätös antaa eduskunnalle Hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2017.

Kertomuksessa käsitellään seuraavia teemoja: Suomessa vallitsevat kieliolot,
kieliä koskevat säädösmuutokset ja hankkeet, kieli-ilmapiiri,
kielellisten oikeuksien toteutuminen sosiaali- ja terveydenhuollossa,
kielellisten oikeuksien toteutuminen valtion omistamissa yhtiössä sekä
tulevaisuuden mahdollisuudet kielellisten oikeuksien näkökulmasta, painopisteinä kotouttaminen ja digitalisaatio.

Kertomus sisältää keskeisiä huomioita kielellisten oikeuksien toteutumisen ongelmakohdista ja haasteista, sekä niihin liittyviä kehittämisehdotuksia. (OM kieliasiainneuvos Corinna Tammenmaa 0295 150 181)
Tiedote

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Kielikertomus 2017

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 15.12.2017 17:20

HBL:ssä olikin suuret otsikot: Kielilainsäädäntö ei toteudu käytännössä

Tulossa lienee kurinpalautusta ja tiukennettuja vaatimuksia...

Ajatuspaja
Viestit: 677
Liittynyt: 07.01.2015 12:02

Re: Kielikertomus 2017

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja Ajatuspaja » 05.04.2018 20:41

Onko kukaan jaksanut lukea ??

http://oikeusministerio.fi/seuranta-ja-edistaminen
5. Kielellisten oikeuksien toteutuminen sosiaali- ja
terveydenhuollossa (suomen- ja ruotsinkieliset)
• Yleisesti voidaan sanoa, että kaikki muut paitsi suomenkieliset ovat tyytymättömiä
kielellisten oikeuksien toteutumiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa.
• Suurin yksittäinen syy on kielitaitoisen henkilökunnan rekrytointivaikeudet. Etenkin
ruotsinkielisten palveluiden osalta myös puutteellinen ymmärrys kielellisten
oikeuksien merkityksestä sekä puutteelliset kieleen perustuvat järjestelyt.
• Alueilla, joilla toista kansalliskieltä puhuvien osuus on pieni, kielellisten oikeuksien
toteutuminen käytännössä vaatii
erityistä suunnittelua. Etenkin
ruotsinkielisen väestön suhteellinen
osuus kunnassa korreloi ruotsinkielisten
palveluiden saatavuuden kanssa.
Seurantaan tehdyt muutokset
• Vuoden 2017 kertomuksessa

keskitytään seuraamaan muutamaa kielellisten
oikeuksien kannalta keskeistä teema-aluetta.

Käsiteltyjen aiheiden
suppeampi määrä on edesauttanut syvemmälle menevää seurantaa.
• Kertomuksessa käsitellään aiempaa laajemmin valituissa teema-alueissa
myös saamen- ja viittomakielten sekä muiden kielten tilannetta.
• Kertomusta varten on myös pyritty löytämään hyviä esimerkkejä
viranomaisista, joiden toiminnassa kielelliset oikeudet toteutuvat hyvin.
Eikö tällä logiikalla olisi järkevää keskittyä myös virkamiesruotsin vaatimuksissa keskeisiin teema-alueisiin?

Eikö kaikki edellä lainattu todista, että nykyinen kielipolitiikka on epäonnistunut,mutta silti meitä sotketaan yhä syvemmälle suohon?

SJONS
Viestit: 728
Liittynyt: 22.11.2017 12:24

Re: Kielikertomus 2017

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja SJONS » 06.04.2018 13:02

Nykyinen hallitus, erityisesti Kokoomus ja Keskusta, ovat liputtaneet norminpurkutalkoita! Kansalliskielistrategia pitää nostaa norminpurkutalkoiden keskiöön!

Corinna Tammenmaa (Oikeusministeriö) toteaa, että kunnat eivät ole pystyneet rekrytoimaan virkoihin henkilöitä, joiden ruotsin kielen taito olisi riittävän hyvää. Koko laaja Sisä-Suomi on umpisuomalaista! Vain rannikolla Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Vaasan seudulla on kaksikielistä asujamistoa. Miksi siis kielenopetuksen resursseja tuhlataan pakko- ja virkamiesruotsiin?

Toisin sanoen ruotsinkielisten oikeudet eivät toteudu, koska ruotsinkielisiä ei yksinkertaisesti löydy riittävästi. Suomenkielisille asetetut vaatimukset taas eivät ole tuottaneet ruotsinkielisiä tyydyttävää kielitaitoa. Suomessa harjoitettu kielipolitiikka on siis ajautunut umpikujaan!

EK ja yrityselämä ei ole puolestaan ole ollut tyytyväinen Suomen liian yksipuoliseen kieliosaamiseen. Ne ovat esittäneet kielitarjonnan lisäämistä.

EU toivoo, että jokainen EU-kansalainen osaisi (saisi opiskella) kahta vierasta kieltä. Suomessa ne ovat nykyisin suomi/ruotsi ja englanti. Ruotsinkieliset opiskelevat enemmän muita kieliä ja jättävät toisen kansalliskielen eli suomen opiskelun vähemmälle. Suomenkielisten on näin ollen paikattava ruotsinkielisten suomen kielen laiminlyödyt opinnot!

Mitä tarkoitetaan sanalla kaksikielisyys? Ketkä ovat kaksikielisiä, suomenkieliset vai ruotsinkieliset? Jos valtio on kaksikielinen, se ei tarkoita, että kansalaiset olisivat sitä!

Netin vihapuhetta halutaan torjua ja vaihtaa vihapuhe asialliseen keskusteluun! Milloin verovaroin ylläpidetty julkinen palvelu Yle ja hallituksen ministerit hyväksyvät sen, että asiallinen keskustelu kielipolitiikasta aloitetaan?

Vastaa Viestiin