Suomenruotsalaisen koulun kieltenopetuksen ratkaisu kaikille

[NRR]

Huomaatteko hesarin keskustelusta, etteivät helsinkiläisvanhemmat ole innokkaita puhumaan koko valinnasta. Riittänee, että englantia on tarjolla.

[NRR]

Helsingissä siis suomenkieliset koulut aloittavat A1-kielen ykköseltä:

Helsingissä koulujen ensimmäiseltä alkavat A1-kielet:

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005493957.html

Joka koululla A1-englanti.

Muiden A1-kielten tarjonta:

ruotsi 27
ranska 25
saksa 15
espanja 8
venäjä 3

Aivan päinvastainen tarjonta kuin perheiden toiveet. Ei ole mitään syytä painottaa ruotsia ja ranskaa noin hurjasti ohi saksan ja espanjan. Varsinkin espanjan tarjonta on toiveisiin verrattuna olematonta.

Jonkin muun kuin englannin valitseminen edellyttää oppilaalta sitä, ettei lukeminen ja oppiminen takkua lukivaikeuden tai muun syyn takia. Tätä ei voida tietää ensimmäisen syksyllä, valinta on siis melkoinen riski.

Ranskaa valitaan vähän, koska se on vaativa kieli ja oppilaan on sitouduttava siihen - eikä ranska ole enää ollut merkitykseltään kasvava vaan vähenevä kieli. Kun sitä nyt tarjotaan lähikouluilla, luultavasti valitsijat keskitetään yhteen ryhmään yhdelle koululle.

Ruotsi jää useimmiten ainoaksi vaihtoehdoksi englannille! Sitä valitsevat ne, jotka toivovat A1-ruotsin lukijoista valikoitunutta luokkaa, johon kerääntyy paljon kieli&koulumyönteisten perheiden lapsia.

Ruotsinkieliselöä puolella kutakuinkin kaikki lukevat kahta A-kieltä, joista toinen on suomi.

Helsingin ruotsinkielisisdä kouluissa aloitetasn suomi (monelle se toinen kotikieli) ensimmäiseltä. Kun kyseessä on maan pääkieli, valinta on perusteltu:
https://svenska.yle.fi/artikel/2017/12/ ... an-i-ettan

Jutun lopuksi ruotsinkielisen puolen asiantuntijat heittävät: "man kan ju fundera om det är logiskt att de finskspråkiga eleverna börjar läsa svenska först på sexan" eli voidaan kysyä, onko loogista, että suomenkieliset oppilaat aloittavat ruotsinsa vasta kuudennella.

Pyrkimys näyttää olevan se, että suomenkielisten ja ruotsinkielisten kieltenopetus tulisi olla symmetristä, vaikka kieliryhmien tilanne ja tarpeet ovat tyystin erilaiset!

[NRR]

Helsingissä koulujen ensimmäiseltä alkavat A1-kielet:

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005493957.html

Joka koululla A1-englanti.

Muiden A1-kielten tarjonta:

ruotsi 27
ranska 25
saksa 15
espanja 8
venäjä 3

Aivan päinvastainen tarjonta kuin perheiden toiveet. Ei ole mitään syytä painottaa ruotsia ja ranskaa noin hurjasti ohi saksan ja espanjan. Varsinkin espanjan tarjonta on toiveisiin verrattuna olematonta.

Opetustoimen sivuilta löytyy vanhempien huolenaiheita:
• Erityisopetukseen toivottiin lisää resurssia, kun A1-kieli alkaa 1.luokalta lähtien.
• Kielten lisäopetus ei saa olla muusta pois
• Haastavaa valita kieltä eskarilaiselle kun vasta mietitään koulutulokkaan kouluvalmiuksia
• Lisääkö koulushoppailua?
• Mistä rahat kieltenopetukseen ovat löytyneet, kun monesta asiasta on kuitenkin tingitty?
• Miten maahanmuuttajataustaiset pärjäävät, kun heillä oman kielen lisäksi jo suomi toisena kielenä?

Hyviä pointteja.

Puolessa vuodessa Helsingin perusopetus mullistaa koko kieltenopetuksen, lisää reippaasti tunteja, opettajia ja aloittaa tasolta, jolle ei ole materiaaleja valmiina. Mutta muutaman oppilaan ruotsiton kokeilu ei päässyt millään etenemään!

[NRR]

Hesarissa Helsingin koulujen lopullinen kielitarjonta, ilman alueellisia tai kielikohtaisia tilastoja:

Ensimmäisten pakollisten vieraiden kielten lista näyttää aiempia vuosia suppeammalta. Sen sijaan jos katsotaan sekä valinnaisia että pakollisia kieliä, tarjonta ei juuri eroa aiemmista vuosista.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005651640.html

A1-kieli on kaikille pakollinen ja se alkaa ekan syksyllä, vaikkei lapsen kouluvalmiudesta ja taitoprofiilista tuolloin vielä paljon tiedetä. Tarjonta Helsingissä:
englanti 83 koulua (kaikki)
ruotsi 28
ranska 24
saksa 15
espanja 7
venäjä 2
kiina 1
ei vaihtoehtoa 29
PS. Ruotsi ja ranska eivät olleet kuulemisissa vanhempien ykkösvalintoja.

Valinnanvaraa on toki enemmän A2-kielessä, joka on (toistaiseksi) vapaaehtoinen, alkaa (toistaiseksi) neljännellä.

Bonuksena hyvä selitys kielikoodeista

Kielisanastoa

A1-kieli. Ensimmäinen vieras kieli. Aloitettu viimeistään kolmannella luokalla, syksyllä aloitetaan ensimmäisellä. Helsingissä opetusta englannissa, espanjassa, ranskassa, ruotsissa, saksassa, venäjässä ja kiinassa. Ruotsinkielisissä kouluissa ensimmäinen vieras kieli on suomi.

A2-kieli. Valinnainen toinen vieras kieli. Alkanut Helsingissä neljännellä luokalla, päätös aloitusajankohdasta tulevaisuudessa tehdään myöhemmin.

B1-kieli. Toinen kaikille yhteinen kieli. Alkaa kuudennella luokalla. Toinen kotimainen kieli ellei oppilas ole valinnut sitä jo aiemmin.

B2-kieli. Valinnainen vieras kieli. Alkaa kahdeksannella tai yhdeksännellä luokalla. Aiemmin lueteltujen kielten lisäksi Helsingissä on tarjottu italiaa ja latinaa.

S2-kieli. Suomi toisena kielenä -opetus niille lapsille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi eikä saame. Kaupunki tarjoaa myös vapaaehtoista opetusta omassa äidinkielessä monissa kielissä.

Kielirikasteinen opetus. Opetusmuoto, jossa vieras kieli on mausteena muussa opetuksessa. Ei pääsykokeita.

Kaksikielinen opetus. Osa opetuksesta vieraalla kielellä, Helsingissä esimerkiksi englanniksi, kiinaksi ja venäjäksi. Soveltuvuuskoe.

Kielikylpy. Suurin osa opetuksesta vieraalla kielellä, Helsingissä ruotsi suomenkielisillä lapsilla.

[SJONS]

Kouluvalmiuksia testataan käsittääkseni nykyään melko tarkkaan kaikilta esikoululaisilta. Peruskoulujen erityisopettajat käyvät yleensä esikouluissa suorittamassa testejä. Jos oppilaat pyrkivät esim. (1.lk) kieliluokalle (englannin kielinen luokka alakoulussa) he suorittavat ennen kieliluokalle pääsyä kielellisiä kykyjä selvittävän testin. Kieliluokalle ei hyväksytä sellaisia koulutulokkaita, joilla oletetaan olevan vaikeuksia selviytyä oman äidinkielen oppimisessa.

Englannin aloittaminen 1.luokalla on tarkoitus tehdä leikkien ja laulujen muodossa ilman että pitää osata lukea tai kirjoittaa. Näin on toimittu myös silloin, kun uusi kieli on alkanut vasta 3.luokalta. Uusi kieli opitaan kuvien ja kuuntelun kautta vähän niin kuin lapsi oppii kotona äidinkielensä. Muutama tunti viikossa on tosin aika vähäinen määrä, joten vanhempien panos tässäkin tulee olemaan ratkaiseva.

[NRR]

Nyt on kyse tavisluokista.

Englanti vieraana kielenä ekalta ei vaadi samaa kuin esim. ranska.

Olisi parempi tehdä kielivalinnat vasta joululta, jolloin ollaan jo viisaampia ja vanhemmilla on keskusteluyhteys koululle.

Parempi vielä, jos A1 olisi kaikilla englanti ja A2-valinnaisena alkaisi viitoselta. Kaikilla alakouluilla on jo tarjolla kaksi kieltä: englanti tarpeen ja kysynnän vuoksi ja ruotsi, koska se on pakko. Virkarakenteet on nyt sidottu tähän. Olisi ollut helpompi tarjota muita kieliä, kun ruotsia ei olisi varhaistettu.

Olisi ollut parempi jättää B-kielet yläkouluun, joissa on valmiiksi kieltenopettajia.

[SJONS]

Olen samaa mieltä englannin kielen suhteen. Se on nykyisin tärkein vieras kieli. Se opitaan ja halutaan oppia, koska sitä kuulee kaikkialla. Koska englannin kieli alkaa leikin varjolla, myös hitaammin edistyvät pystyvät omaksumaan sen. Kokemuksesta tiedän, että se onnistuu, koska se onnistui jo 1960-luvulla, kun englanti tuli kokeiluperuskouluun 3. luokalle.

Toinen vieras kieli kaikille pakollisena on mielestäni ehdottomasti liikaa niille, joille oman äidinkielen oppiminen tuottaa vaikeuksia.

Yksi pakollinen vieras kieli riittää ja se on englanti. Lahjakkaille voidaan tarjota enemmän kieliä, mutta toisten koulunkäyntiä ei saa pilata liiallisilla kielivaatimuksilla. Nykyinen opetusministeri ei ymmärrä todellisuudesta mitään eikä taida hyväksyä neuvoja.

Opetusministeriön kieltenopetuksesta päättävien virkamiesten pitäisi pohtia myös tasokursseja kieltenopetuseen alakouluasteella. Tasokurssien avulla pystyttäisiin eriyttämään opetusta eikä arvostelu tuottaisi alati pettymyksiä hitaasti edistyville.

[NRR]

Kyllä, oppilailla tulisi olla oikeus käydä englanti tuetusti omaan tahtiin, mutta

Alakoulun tasokurssit vaikeuttausivat lukujärjestyksiä sitomalla rinnakkaisluokat yhteen. Jo nyt alakoulujen lukujärjestykset varsinkin yhtenäisissä peruskouluissa, joissa luokanopet ovat myös aineopettajia yläkoulussa, ovat todella hankalia. Yläkoulussa lukujärjestykset ovat aina tosi haastavia, tasokurssit taas pahentaisivat tilannetta.

Entä jos toisen valinnaisen vieraan kielen parina olisi lisäenglanti - siis pakkoruotsin sijaan. Tällöin kieltenopettajat voisivat olla levollisempia oman tuntimääränsä suhteen. Tuettu äidinkueli toteutettaisiin sitten lisätunnein.

[SJONS]

Näkökulmia on monia! Luokanopettajat menettävät tunteja tai aineenopettajille saadaan lisää tunteja. Olen ollut ymmärtävinäni, että englannin opetus on tarkoitus antaa luokanopettajien hoidettavaksi, koska kaikki osaavat kielen ja ovat opettajia.

Lukujärjestyksiä ei pohdita, jos tarvitaan lisää ruotsia. Lukujärjestyksiä laadittaessa tunneista rakennetaan elementtejä, joissa ovat samat aineet ja opettajat. Tasokurssit eivät siihen paljonkaan vaikuta.

Alakoulujen kielten opettajat kiertävät nykyään kuntaa, jotta pätevät ruotsinopettajat saavat työtä ja luokanopettajat joustavat.

Ajatus, että valinnaisen kielen rinnalla toinen ryhmä opiskelisi lisää englantia tai omaa äidinkieltä voisi olla toimiva ratkaisu.

Joskus tuntuu, että opetusministeriön virkamiehille tekisi hyvää tutustua koulujen arkeen.

[NRR]

Niin, tein vuosia lukujärjestyksiä. Minua harmitti aina, miten muutamat aineet "terrorisoivat" lukujärjestykset. Kielipalkit ja valinnaiskielet ovat olleet ja ovat jatkossa vielä enemmän sanelemassa kaikkien muitten lukujärjestykset. Joudutaan ehkä menemään luokkien muodostamiseen kielivalintojen pohjalta ja tämä on surkein vaihtoehto, koska silloin kielilahjakkaat pääsevät samaan luokkaan, jossa yleensä on hyvä työrauha, muilla ei mene niin hyvin.

[SJONS]

Totta kaikki! Koulunsisäistä eriyttämistä tehdään nykyäänkin ja näin syntyy jonkinlaisia tasokursseja.

Joskus kielipainotteinen luokka kyllä helpottaa sellaisten oppilaitten koulunkäyntiä, jotka sattuvat joutumaan muuten kovin rauhattomaan luokkaan.

[NRR]

Joskus kielipainotteinen luokka kyllä helpottaa sellaisten oppilaitten koulunkäyntiä, jotka sattuvat joutumaan muuten kovin rauhattomaan luokkaan.

Jos koulut lukujärjestysten vuoksi pakotetaan laatimaan luokat kielten perusteella, muille painotusluokille ei jää enää tilaa. Silloin myös kielellisesti heikoimmat joutuvat säännönmukaisesti levottomimpiin luokkiin.

Ehkä esimerkiksi Helsingin kaupungin vahva ruotsi/ranska_ykköseltä-tarjonta selittyy sillä, että tiettyjen kotien lapsille halutaan tarjota luokkia, joilla on valikoitunut oppilasaines.

[NRR]

Virallista kuvaa ekaluokkalaisten valinnoista Helsingissä en ole löytänyt. Se on jossain, koska tulevan ekaluokkalaisen äiti kirjoittaa hesarissa näin:

Lapsia, jotka olisivat valinneet ensimmäiseksi kieleksi jonkin muun kuin englannin, ei ole ollut tarpeeksi.

Esimerkiksi Vuosaaren alueelle, jossa on neljä eri koulua ja niissä kuusi eri alakoulun toimipistettä, on tulossa vain englannin ryhmiä. Vuoniityn peruskoulussa, johon oma lapseni on menossa, tarjottiin englantia, ranskaa ja saksaa. Saksan oli valinnut kuusi oppilasta, ranskan kolme. Jotta ryhmä voitaisiin perustaa, pitäisi olla vähintään 15 oppilasta. Kuulemma tilanne on sama suurimmassa osassa Itä-Helsinkiä.

---

Tuliko kaupungille yllätyksenä, että niin harva oppilas valitsi muun kuin englannin? Epäilen, koska olen kuullut myös, että monessa koulussa on vaikeuksia saada ensi syksynä neljänneltä luokalta alkavan kielen ryhmiin tarpeeksi oppilaita. Mitenköhän käy muutaman vuoden päästä – saadaanko silloinkaan tarpeeksi lapsia vapaaehtoisen A2-kielen ryhmiin?

Äiti ei huomannut kysyä, miten pakkoruotsi vaikuttaa lopullisiin valintoihin.

[pjl69]

Asiaa tuskin uutisoidaan kielikokeilun epäonnistumisena niin kuin kielivapauskokeilun kohdalla, se kun veisi ajatukset pian kielten opetusten tulpan todellisen syyn äärelle. Tällaisiin häkkyröihin päädytään kun ilmiselvintä ja yksinkertaisinta vaihtoehtoa ja ratkaisua, eli pakkoruotsin purkamista, ei edes osata ajatella (ehkä siksi, että jotkut poliitikot tuntuvat käyvän omassa fantasiamaailmassaan taistelua jotain määrittelemätöntä "pahuutta" vastaan puolustaessaan pakkoruotsia).

[TK]

Mielestäni pakkoruotsi on pahuuden ilmentymä yhteiskunnassamme. Pakkoruotsi edustaa tietynlaista äärivanhoillisuutta, pysähtyneisyyttä, menneisyyteen takertuvaa fundamentalismia. Mutta, koska pakkoruotsi toistaiseksi on poliittinen tabu, niin sitä ei vielä ole kunnolla päästy tutkimaan eikä analysoimaan.

Onhan se mielenkiintoista, kuinka eri tavoin poliitikot ja maallikotkin suhtautuvat pakkoruotsiin. Pakkoruotsiin liitetään usein varsin naiiveja näkemyksiä.
Ihmisillä on luonnollisesti oikeus mielipiteisiinsä, olivatpa ne millaisia tahansa.