vapaakielivalinta.fi

Selvityksessä ehdotetaan, että kielten opiskelu alkaisi jatkossa viimeistään ensimmäisen luokan keväällä. Valinnainen toisen vieraan kielen opiskelu aloitettaisiin kolmannella luokalla ja kieli olisi pääsääntöisesti englanti.

Selvityksessä löydetään lukuisia keinoja ja ehdotuksia vision saavuttamiseksi, kuten:

kielten opiskelu alkaisi jatkossa viimeistään 1. luokan keväällä. A1-kielivalinnaksi suositeltaisiin pääsääntöisesti muuta kuin englantia

valinnainen A2-kieli varhennettaisiin alkamaan 3. luokalta, ja se olisi pääsääntöisesti englanti

lukion rakennetta kehitettäisiin niin, että se mahdollistaa joustavan, pitkäjänteisen ja monipuolisen kieltenopiskelun hyödyntämällä oppiainerajat ylittäviä oppimiskokonaisuuksia.

suullisen kielitaidon koe otettaisiin osaksi vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen kokeita ylioppilastutkinnossa

oppilaitokset tarjoaisivat eri asteilla kieliin erilaisia polkuja: kielikerhoja, pelillistämistä ja muita digitaalisten sovellusten tarjoamia mahdollisuuksia

kannustettaisiin kuntia laatimaan vuoteen 2020 mennessä kieli- ja kansainvälisyysohjelmat, joissa kieltenopetusta tarkastellaan oppilaiden kielipolkujen jatkumon, kielivalintojen tarjonnan ja jakauman, kunnan tai maakunnan elinkeinoelämän tarpeiden sekä kansallisten tarpeiden kannalta

muutettaisiin asetusta yliopistojen tutkinnoista niin, että opiskelijalta edellytetään vähintään kahden vieraan kielen taidon osoittamista. Osaamisen hankkimiseen ja osoittamiseen kehitettäisiin joustavia malleja yliopistojen, lukioiden ja vapaan sivistystyön yhteistyönä.

korkeakoulut sopisivat Unifin ja Arenen johdolla työnjaosta ja yhteistyöstä Aasian ja Afrikan kielten perusopetuksesta kielikeskuksissa tai vastaavissa. Tarkastelu tehtäisiin rinnan kielten tutkintokoulutuksen kehittämisen kanssa.

yliopistot kehittäisivät uudenlaisia, kieliaineita ja muuta substanssia yhdistäviä tutkinto-ohjelmia.

Tänään julkaistussa selvityksessä esitetään, että kielten opiskelu alkaisi viimeistään ensimmäisen luokan keväällä jostain muusta kielestä kuin englannista.

Näin englannin opetus voisi alkaa pääsääntöisesti kolmannelta luokalta.

EK:n selvitysten mukaan englantia käytti jo vuonna 2014 lähes 80 % yrityksistä, minkä jälkeen tarve on noussut entisestään. Englannin rinnalla erityisesti venäjän, kiinan mutta myös saksan, ranskan, espanjan sekä harvinaisempien kielten kysyntä kasvaa jatkuvasti.

pjl69 kirjoitti:Ja kaikki tämä hässäkkä vain ettei tabuun ruotsin pakollisuudesta tarvitsisi kajota. Mihinkähän opintojen kielipainotteisuuden vähentäminen on unohtunut?

Sitten samat tekopyhät p*skat ovat mukamas huolissaan nuorten miesten syrjäytymisestä.

NRR kirjoitti:

pjl69 kirjoitti:Ja kaikki tämä hässäkkä vain ettei tabuun ruotsin pakollisuudesta tarvitsisi kajota. Mihinkähän opintojen kielipainotteisuuden vähentäminen on unohtunut?

Sitten samat tekopyhät p*skat ovat mukamas huolissaan nuorten miesten syrjäytymisestä.

Kiitos, kun sanoit tämän niin selvästi. Ajattelin samaa...

NRR kirjoitti:Ehdotus, jossa jokaisella ei ole halutessaan mahdollisuutta ottaa englantia ensimmäiseksi kieleksi, on susi eikä kunnioita vanhempien toiveita eikä oppilaiden etua!

Nyt yritetään jättää ruotsi keskustelun ulkopuolelle.

Eurobarometri-tutkimukset

"Eurooppalaiset ja heidän kielensä" on kyselytutkimus, jonka yleisen mielipiteen seurannasta vastaava komission yksikkö toteuttaa säännöllisin väliajoin. Tutkimus antaa kuvan eurooppalaisten kielitaidosta ja kielten oppimisesta sekä asenteista kieliin ja kääntämiseen. Tutkimus on tähän mennessä tehty kolmesti: vuosina 2001, 2006 ja 2012.
Vuoden 2012 tutkimus
Keskeiset havainnot

Tutkimus osoitti, että eurooppalaiset suhtautuvat monikielisyyteen hyvin myönteisesti:

Lähes kaikki eurooppalaiset (98 %) pitivät kielitaitoa tärkeänä lastensa tulevaisuudelle, ja 88 % piti sitä tärkeänä itselleen.
Lähes kolme neljästä (72 %) yhtyi EU:n tavoitteeseen, jonka mukaan jokaisen tulisi opiskella ainakin kahta vierasta kieltä; 77 %:n mielestä kielitaidon parantamisen pitäisi olla politiikan painopiste.
67 % mainitsi englannin kahden itselleen tärkeimmän kielen joukossa. Seuraavina tulivat saksa (17 %), ranska (16 %), espanja (14 %) ja kiina (6 %).

Tietoa tutkimuksesta

Tutkimus suoritettiin keväällä 2012 kaikissa EU:n 27 jäsenmaassa.
Siihen osallistui lähes 27 000 henkeä eri yhteiskunta- ja ikäryhmistä. Vastaajia haastateltiin heidän äidinkielellään.

Tutkimusraportissa esitetään sekä koko EU:ta koskevia että maittain eriteltyjä tietoja.
Tuloksia on verrattu aiempiin tutkimuksiin. Tutkimuksessa käsiteltiin nyt ensimmäistä kertaa suhtautumista kääntämiseen.
Tuloksia on analysoitu sosiologisten, väestötieteellisten sekä käyttäytymiseen ja kielten opiskeluun liittyvien muuttujien avulla.

Lähes kaikki eurooppalaiset (98 %) pitivät kielitaitoa tärkeänä lastensa tulevaisuudelle, ja 88 % piti sitä tärkeänä itselleen.
Lähes kolme neljästä (72 %) yhtyi EU:n tavoitteeseen, jonka mukaan jokaisen tulisi opiskella ainakin kahta vierasta kieltä; 77 %:n mielestä kielitaidon parantamisen pitäisi olla politiikan painopiste.
67 % mainitsi englannin kahden itselleen tärkeimmän kielen joukossa.

NRR kirjoitti:Ehdotus, jossa jokaisella ei ole halutessaan mahdollisuutta ottaa englantia ensimmäiseksi kieleksi, on susi eikä kunnioita vanhempien toiveita eikä oppilaiden etua!

Nyt yritetään jättää ruotsi keskustelun ulkopuolelle.

Maahanmuuttajien kielitaidosta ei tulisi luoda kohtuuttoman korkeaa kynnystä työelämään, varsinkaan työvoimapula-aloilla. Monissa tehtävissä jo auttavakin suomen kieli riittää, ja syvällisemmin kieltä oppii parhaiten työtä tehdessä. Luonnollisesti on huomioitava esimerkiksi turvallisuusmääräysten asettamat kielitaitovaatimukset.