vapaakielivalinta.fi

Kuinka kauan Suomi voi olla pohjoismaa, jos täällä ei ole yhtään ruotsinkielistä ?

Uusi kielipolitiikka kirjoitti:Suomen nykyinen kielipolitiikka on kuin valtava pyramidihuijaus, jonka (pyramidin rakentamiseen) kehittämiseen on mennyt vuosikymmeniä.

Siihen kuuluu oleellisena osana käsitteellinen hetteikkö, terminologinen sekamelska ja räikeät kaksoisstandardit ryyditettynä on/off asetelmilla, jota tuo Kronmanin "haaste" edustaa.

TK kirjoitti:Englannista on tullut kaikkien Pohjoismaiden yhteinen "toinen kotimainen kieli", joten ruotsin osaamiselle pohjoismaisessa yhteistyössä ei ole käytännössä enää mitään perusteita.

Hänen johtopäätöksensä on vaatia vahvennettua pakkoruotsia, jotta enemmistökieliset voivat ottaa paikkansa pohjoismaisessa yhteistyössä - jolle ei oikein ole tilausta ja jonka avainpaikkoja hän itse on petaamassa vain suomenruotsalaisille ja valittaa Terhon suorittavan puhdistuksia, kun paikoille onkin haettu muita.

Martti Lutherin teologinen ajattelu on vaikuttanut reformaation jälkeisinä vuosisatoina ratkaisevasti pohjoismaisen sosiaalidemokraattisen järjestelmän syntyyn, professori Robert H. Nelson esittää uutuuskirjassaan.
Uskonnolliset ja kulttuuriset luterilaiset arvot ovat muovanneet satoja vuosia pohjoismaisia yhteiskuntia. Kapitalismin sijaan luterilaiset traditiot ovat painottaneet sosiaalidemokraattista hyvinvointivaltiota.

Reformaation 500. merkkivuoden tiimoilla aihe on erittäin ajankohtainen.

Marylandin yliopiston kansantaloustieteen professori Robert H. Nelsonin uudessa teoksessa Lutheranism and the Nordic Spirit of Social Democracy: A Different Protestant Ethic pureudutaan luterilaisuuden vähemmän tutkittuun ulottuvuuteen. Kirjan keskiössä on luterilaisen etiikan merkittävä rooli pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja sosiaalidemokraattisen talousjärjestelmän kehittymisessä 1900-luvulla.

Nelson hahmottelee kehityskulun samankaltaiseksi mitä sosiologi Max Weber kalvinistisen etiikan yhteydessä kapitalismin syntyyn. Nelson myös vertailee kirjassaan uudella tavalla yhdysvaltalaista ja pohjoismaista käsitystä hyvinvointivaltiosta.

Pohjoismaille tärkeät arvot, kuten kova työetiikka sekä miesten ja naisten välinen täydellinen tasa-arvo johdetaan Nelsonin mukaan luterilaisesta kutsumuksesta.

− Kultainen sääntö: ”Tee toisille siten, kuin toivoisit heidän tekevän sinulle”, on etenkin toiminut 1900-luvun pohjoismaisen sosiaalisen solidaarisuuskäsityksen pohjana, Nelson esittää.

So­si­aa­li­de­mo­kraat­ti­sen hy­vin­voin­ti­val­tion haas­teet
Lutheranism and the Nordic Spirit of Social Democracy: A Different Protestant Ethic -teos tarjoaa kiinnostavia ja tuoreita tarttumapintoja uskonnon, kansallisen identiteetin, kirkon ja valtion sekä kansalaisyhteiskunnan ja hallinnon välisiin suhteisiin Pohjoismaissa.

Nelson määrittelee kirjassaan pohjoismaisen sosiaalidemokratian itsessään eräänlaiseksi moderniksi uskonnon muodoksi, “sekulaariksi luterilaisuudeksi”.

Hän osoittaa, ettei luterilaisuus ole koskaan poistunut talouspoliittiselta agendalta, jonka tavoitteena on ollut ikään kuin rakentaa maanpäällistä taivasta. Siltikin, vaikka uskonto ja kulttuuri ovat muuttuneet Pohjoismaissa radikaalisti.

− Luterilaisuuden sisältö on kaikesta huolimatta pysynyt ajan saatossa yllättävänkin muuttumattomana, Nelson huomauttaa.

Tänä päivänä maahanmuuttajien kasvava määrä ja vaikeudet lisätä talouskasvua haastavat Nelsonin mukaan sekulaaria luterilaisuutta ja sosiaalidemokratiaa. Hänen mielestään se, että uusia maahanmuuttajia pyydetään omaksumaan täysin pohjoismaiset arvot, on rinnastettavissa heidän pyytämiseensä kääntymään luterilaisiksi.

− Pohjoismaissa tulisi pohtia enemmän yhteiskunnan arvopohjaa, jolle poliittinen ja taloudellinen järjestelmä on rakentunut. Erityisesti kaivataan reflektointia siitä, mikä rooli uskonnolla tässä on.

Kultainen sääntö: ”Tee toisille siten, kuin toivoisit heidän tekevän sinulle”, on etenkin toiminut 1900-luvun pohjoismaisen sosiaalisen solidaarisuuskäsityksen pohjana, Nelson esittää.

TK kirjoitti:Englannista on tullut kaikkien Pohjoismaiden yhteinen "toinen kotimainen kieli", joten ruotsin osaamisvaatimuksille pohjoismaisessa yhteistyössä ei ole käytännössä enää mitään perusteita.

Seminaarin kielenä oli ensimmäistä kertaa pää­asiallisesti englanti. Tähän päätyminen ei ollut helppo ratkaisu, ja jatkossa nähdään, osoittautuuko se pysyväksi. Pohjoismaisissa oikeustieteen seminaareissa kokouskielenä ei yleensä ole englanti.

Se vaikutus kielenvalinnalla oli, että osanottajia oli kymmenestä maasta, siis muualtakin kuin kaikista viidestä Pohjoismaasta

NRR kirjoitti:Islannissa on ollut pakollinen tanskanopetus, joka on nyt rapistunut. Nyt nuoret islantilaiset puhuvat vain hyvää englantia!
Kronman

No, eivätkö islantilaisetkaan ole pohjoismaalaisia?

Suomen, Islannin ja muiden pohjoismaiden samankaltaisuus ja yhteinen arvopohja nousivat keskustelujen pääteemaksi, kun Islannin presidentti Guðni Thorlacius Jóhannesson ja eduskunnan puhemies Maria Lohela tapasivat keskiviikkona.


– Pohjoismaisten yhteiskuntien menestystarinan taustalla on käsitys ihmisten tasavertaisuudesta ja tasa-arvosta. Meidän pitäisi rohkeammin puhua pohjoismaisen mallimme puolesta kansainvälisillä foorumeilla, Lohela totesi.

Presidentti Jóhannesson lisäsi menestystarinan ainesosien luetteloon oikeusvaltion ja näkemyksen siitä, että yhteiskunnassa pitää olla turvaverkkoja ja että vaikeuksiin joutunutta yksilöä tulee auttaa vaikka turvaverkkojen kattavuudesta ja avun suuruudesta voikin olla erilaisia näkemyksiä.

Tapaamisessa puhuttiin myös Suomen puheenjohtajuudesta Arktisessa neuvostossa. Islanti seuraa Suomea puheenjohtajana kahden vuoden päästä. Lohela ja Jóhannesson totesivat, että Suomen ja Islannin näkemykset ilmastonmuutoksen torjunnasta ja ympäristönsuojelusta ovat yhteneväiset.

Asiasta kertoi Eduskuntatiedotus.