Pohjoismaisuuden ymmärtämiseen ei tarvita ruotsia lainkaan!

[Uusi kielipolitiikka]

Roman Schatzin ohjelmassa oli 6.11. vieraana Hanaholmenin voimanainen Gunvor Kronman.

Hän esitti meille suomenkielisille provokatiivisen kysymyksen pohjoismaisuuden ja ruotsin kielen suhteesta.
Kysymys oli suurinpiirtein seuraava:

Kuinka kauan Suomi voi olla pohjoismaa, jos täällä ei ole yhtään ruotsinkielistä ?

No, vastataan nyt tähän jo lähtökohtaisesti provokatiiviseen kysymykseen suoraan ja ytimekkäästi!

Kyllä Suomi voi olla Pohjoismaa, vaikka täällä ei olisi yhtään ruotsinkielistä!

Perustelut:

Pohjoismaisuus on yhteiskuntamalli, jonka perusta on luterilaisuudessa. Luterilaisuus syntyi 500 vuotta sitten Saksassa. Luterilaisuuden lisäksi pohjoismaisuuteen kuuluu tasa-arvoajattelu. Siinä puolestaan suomenkielinen Suomi on ollut eurooppalainen edelläkävijä.
Suomalaiset naiset saivat äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden ensimmäisinä Euroopassa, vuosi oli 1906.
Ruotsissa naiset saivat äänioikeuden vasta 1919.

Pohjoismaisuuden idea on siis yhteiskuntamallissa,
ei suinkaan ruotsin kielessä.

Tämän ruotsimyytin murtaminen pohjoismaisuuden edellytyksenä on todella vaikeaa jatkuvan aivopesun oloissa, mutta jokainen omilla aivoilla ajatteleva pystyy sen kyllä tekemään.

Pohjoismaisuus on perusteiltaan saksalais-suomalainen luomus.
Ruotsin kielellä ei ole siinä sen enempää relevanttia välttämättömyyttä kuin on luterilaisen arvomaailman ymmärtämisessä tarvetta osata kreikkaa tai latinaa.


Totta kai myös ruotsin kielellä on kehitetty pohjoismaista mallia, siis Ruotsissa. Suomessa pohjoismaisen yhteiskuntamallin kehittäminen tapahtuu suomen kielellä, ei ruotsi ole siinä mikään perusedellytys.Aivan kuten pappimme saarnaavat luterilaisuutta kansan kielellä, ilman suomenkreikkalaisten tai kreikkaa puhuvien läsnäoloa.

Siinä vastaus sekä Roman Schatzille että Gunvor Kronmanille.

[Uusi kielipolitiikka]

Kuuntele Onko Suomi Pohjoismaa? Yle Areenassa:

http://areena.yle.fi/1-4228809

[NRR]

Tässä tuli monenlaista käsitemäärittelyä.

Esimerkiksi Suomen kaksikielisyys kyllä edellyttää kansalaisten kaksikielisyyttä, mutta sepä ei olekaan kielitaitoa (ainakaan useimpien kohdalla) vaan keskeistä on "identiteetti" ja "ymmärrys historiasta".

Yritän arvailla mitä tämä tarkoittaa:
- Identiteetti = emme puhu ruotsia, emme tarvitse ruotsia, mutta siitä hyvästä meitä saa aliarvioida ja juntitella loputtomasti?
- Ymmärrys historiasta = kaikki hyvä on tullut Ruotsista, ruotsin kielen välityksellä?

Pohjoismainen kulttuuri on jotain, mitä on mahdoton kuvata: designin värisävyt, marjojen syönti ja dekkareissa murhatutkija on ongelmaisempi kuin murhaaja...

Jos Suomessa ei osata ruotsia, joka kuitenkin on silta Pohjoismaihin, miten pystytään pysymään osana Pohjoismaita? Annettiin ymmärtää, ettei onnistu.

Eli Suomen kaksikielisyys ei ruotsin osaamista tarvitse, mutta pohjoismaisuus tarvitsee!

"Kulttuuriministeri ei pitänyt ruotsista koulussa ja nyt hän sen takia haluaa ruotsin pois koulusta?" Oho!

[Uusi kielipolitiikka]

Suomen nykyinen kielipolitiikka on kuin valtava pyramidihuijaus, jonka (pyramidin rakentamiseen) kehittämiseen on mennyt vuosikymmeniä.

Siihen kuuluu oleellisena osana käsitteellinen hetteikkö, terminologinen sekamelska ja räikeät kaksoisstandardit ryyditettynä on/off asetelmilla, jota tuo Kronmanin "haaste" edustaa.

[NRR]

Suomalaiset kuulemma hyötyvät enemmän pohjoismaalaisuudesta, koska muka
- Ruotsiin mennään eniten opiskelemaan
- Ruotsiin mennään eniten töihin

Tämä ei mielestäni enää pidä paikkansa, ei ainakaan, jos suomenruotsalaiset otetaan pois lähtijöistä.

Mutta sitten puolustuspolitiikassa muut hyötyvät Suomesta.

[Uusi kielipolitiikka]

Suomen nykyinen kielipolitiikka on kuin valtava pyramidihuijaus, jonka (pyramidin rakentamiseen) kehittämiseen on mennyt vuosikymmeniä.

Siihen kuuluu oleellisena osana käsitteellinen hetteikkö, terminologinen sekamelska ja räikeät kaksoisstandardit ryyditettynä on/off asetelmilla, jota tuo Kronmanin "haaste" edustaa.

Jos muutama lapsi vapautetaan ruotsivelvoitteesta, tilanne esitetään skenaariona, jossa enää kukaan ei puhu ruotsia ja kun kukaan ei puhu ruotsia, yhteiskuntamme romahtaa..
Kenelle tuo Kronman oikein viestii? Poliittiselle eliitille
Lopettavatko ruotsinkielisetkin ruotsin puhumisen Suomessa ?

Tuollainen viestintä tuntuu kuitenkin toimivan: Kun Sipilälle keväällä valitettiin, että virkamiehet eivät osaa ruotsia, Sipilä lähti välittömästi esittämään yo-pakkoruotsin palauttamista kaikille suomenkielisille..

[Uusi kielipolitiikka]

On/off retoriikan sijasta pitäisi keskustella asiallisesti, mikä olisi järkevä määrä ruotsin osaamista Suomessa, jotta pohjoismaisessa yhteistyössä päästään optimaaliseen tulokseen, kuitenkaan uhraamatta liikaa yhden kielen opiskeluun.

Luku ei ole 100 %, eikä se ole 0 %.
Mutta Kronman ei keskustele muista luvuista.
Hän ei tunne muita lukuja kuin 0 ja 100!

Ja vihapostia on kuulemma hänelle lähetetty jo 20 vuotta..

Siksi on parempi kirjoittaa tänne, jotta kaikki näkevät nämä "vihapostit".

[NRR]

Islannissa on ollut pakollinen tanskanopetus, joka on nyt rapistunut. Nyt nuoret islantilaiset puhuvat vain hyvää englantia!
Kronman

No, eivätkö islantilaisetkaan ole pohjoismaalaisia?

[TK]

Englannista on tullut kaikkien Pohjoismaiden yhteinen "toinen kotimainen kieli", joten ruotsin osaamisvaatimuksille pohjoismaisessa yhteistyössä ei ole käytännössä enää mitään perusteita.

[NRR]

Englannista on tullut kaikkien Pohjoismaiden yhteinen "toinen kotimainen kieli", joten ruotsin osaamiselle pohjoismaisessa yhteistyössä ei ole käytännössä enää mitään perusteita.

Näin.

Kromannin myönsi, että Tanskalla ja Ruotsilla on muu suuntautuminen (transatlanttinen, Euroopan ja USAn välinen) tärkeämpi ja koko pohjoismaisuus odottaa jotain uutta, vaikka unelmaa pohjoismaiden liitosta.

Kronman myönsi, että suomenruotsalaiset nuoret vievät koulutuksensa ulkomaille ja jäävät sinne, lähtijöitä kymmenkertainen määrä muihin verrattuna.

Kronman totesi, että ruotsin osaaminen Suomessa on ohentunut, ei toki myöntänyt että kyse on kielen tarpeettomuudessa, mutta kyllä hän sen tietää.

Hänen johtopäätöksensä on vaatia vahvennettua pakkoruotsia, jotta enemmistökieliset voivat ottaa paikkansa pohjoismaisessa yhteistyössä - jolle ei oikein ole tilausta ja jonka avainpaikkoja hän itse on petaamassa vain suomenruotsalaisille ja valittaa Terhon suorittavan puhdistuksia, kun paikoille onkin haettu muita.

Tämä on niin ristiriitaista ja todellisuuspakoista!

[Uusi kielipolitiikka]

Hänen johtopäätöksensä on vaatia vahvennettua pakkoruotsia, jotta enemmistökieliset voivat ottaa paikkansa pohjoismaisessa yhteistyössä - jolle ei oikein ole tilausta ja jonka avainpaikkoja hän itse on petaamassa vain suomenruotsalaisille ja valittaa Terhon suorittavan puhdistuksia, kun paikoille onkin haettu muita.

Malliesimerkki kaksoisstandardista.

[Uusi kielipolitiikka]

Martti Lutherin teologinen ajattelu on vaikuttanut reformaation jälkeisinä vuosisatoina ratkaisevasti pohjoismaisen sosiaalidemokraattisen järjestelmän syntyyn, professori Robert H. Nelson esittää uutuuskirjassaan.
Uskonnolliset ja kulttuuriset luterilaiset arvot ovat muovanneet satoja vuosia pohjoismaisia yhteiskuntia. Kapitalismin sijaan luterilaiset traditiot ovat painottaneet sosiaalidemokraattista hyvinvointivaltiota.

Reformaation 500. merkkivuoden tiimoilla aihe on erittäin ajankohtainen.

Marylandin yliopiston kansantaloustieteen professori Robert H. Nelsonin uudessa teoksessa Lutheranism and the Nordic Spirit of Social Democracy: A Different Protestant Ethic pureudutaan luterilaisuuden vähemmän tutkittuun ulottuvuuteen. Kirjan keskiössä on luterilaisen etiikan merkittävä rooli pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja sosiaalidemokraattisen talousjärjestelmän kehittymisessä 1900-luvulla.

Nelson hahmottelee kehityskulun samankaltaiseksi mitä sosiologi Max Weber kalvinistisen etiikan yhteydessä kapitalismin syntyyn. Nelson myös vertailee kirjassaan uudella tavalla yhdysvaltalaista ja pohjoismaista käsitystä hyvinvointivaltiosta.

Pohjoismaille tärkeät arvot, kuten kova työetiikka sekä miesten ja naisten välinen täydellinen tasa-arvo johdetaan Nelsonin mukaan luterilaisesta kutsumuksesta.

− Kultainen sääntö: ”Tee toisille siten, kuin toivoisit heidän tekevän sinulle”, on etenkin toiminut 1900-luvun pohjoismaisen sosiaalisen solidaarisuuskäsityksen pohjana, Nelson esittää.

So­si­aa­li­de­mo­kraat­ti­sen hy­vin­voin­ti­val­tion haas­teet
Lutheranism and the Nordic Spirit of Social Democracy: A Different Protestant Ethic -teos tarjoaa kiinnostavia ja tuoreita tarttumapintoja uskonnon, kansallisen identiteetin, kirkon ja valtion sekä kansalaisyhteiskunnan ja hallinnon välisiin suhteisiin Pohjoismaissa.

Nelson määrittelee kirjassaan pohjoismaisen sosiaalidemokratian itsessään eräänlaiseksi moderniksi uskonnon muodoksi, “sekulaariksi luterilaisuudeksi”.

Hän osoittaa, ettei luterilaisuus ole koskaan poistunut talouspoliittiselta agendalta, jonka tavoitteena on ollut ikään kuin rakentaa maanpäällistä taivasta. Siltikin, vaikka uskonto ja kulttuuri ovat muuttuneet Pohjoismaissa radikaalisti.

− Luterilaisuuden sisältö on kaikesta huolimatta pysynyt ajan saatossa yllättävänkin muuttumattomana, Nelson huomauttaa.

Tänä päivänä maahanmuuttajien kasvava määrä ja vaikeudet lisätä talouskasvua haastavat Nelsonin mukaan sekulaaria luterilaisuutta ja sosiaalidemokratiaa. Hänen mielestään se, että uusia maahanmuuttajia pyydetään omaksumaan täysin pohjoismaiset arvot, on rinnastettavissa heidän pyytämiseensä kääntymään luterilaisiksi.

− Pohjoismaissa tulisi pohtia enemmän yhteiskunnan arvopohjaa, jolle poliittinen ja taloudellinen järjestelmä on rakentunut. Erityisesti kaivataan reflektointia siitä, mikä rooli uskonnolla tässä on.

Kirjan esipuheen on kirjoittanut kaupunkiteologian yliopistonlehtori Henrietta Grönlund Helsingin yliopistosta.

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/hyvi ... on-pohjana

[Uusi kielipolitiikka]

Kultainen sääntö: ”Tee toisille siten, kuin toivoisit heidän tekevän sinulle”, on etenkin toiminut 1900-luvun pohjoismaisen sosiaalisen solidaarisuuskäsityksen pohjana, Nelson esittää.

Miksi tämä ei toteudu pohjoismaisessa kielipolitiikassa?
Kronman voisi edes yrittää vastata..

[Uusi kielipolitiikka]

Englannista on tullut kaikkien Pohjoismaiden yhteinen "toinen kotimainen kieli", joten ruotsin osaamisvaatimuksille pohjoismaisessa yhteistyössä ei ole käytännössä enää mitään perusteita.

Juuri näin.

Seminaarin kielenä oli ensimmäistä kertaa pää­asiallisesti englanti. Tähän päätyminen ei ollut helppo ratkaisu, ja jatkossa nähdään, osoittautuuko se pysyväksi. Pohjoismaisissa oikeustieteen seminaareissa kokouskielenä ei yleensä ole englanti.

Se vaikutus kielenvalinnalla oli, että osanottajia oli kymmenestä maasta, siis muualtakin kuin kaikista viidestä Pohjoismaasta

https://lakimiesuutiset.fi/pohjoismaise ... lsingissa/

[Uusi kielipolitiikka]

Islannissa on ollut pakollinen tanskanopetus, joka on nyt rapistunut. Nyt nuoret islantilaiset puhuvat vain hyvää englantia!
Kronman

No, eivätkö islantilaisetkaan ole pohjoismaalaisia?

Suomen, Islannin ja muiden pohjoismaiden samankaltaisuus ja yhteinen arvopohja nousivat keskustelujen pääteemaksi, kun Islannin presidentti Guðni Thorlacius Jóhannesson ja eduskunnan puhemies Maria Lohela tapasivat keskiviikkona.


– Pohjoismaisten yhteiskuntien menestystarinan taustalla on käsitys ihmisten tasavertaisuudesta ja tasa-arvosta. Meidän pitäisi rohkeammin puhua pohjoismaisen mallimme puolesta kansainvälisillä foorumeilla, Lohela totesi.

Presidentti Jóhannesson lisäsi menestystarinan ainesosien luetteloon oikeusvaltion ja näkemyksen siitä, että yhteiskunnassa pitää olla turvaverkkoja ja että vaikeuksiin joutunutta yksilöä tulee auttaa vaikka turvaverkkojen kattavuudesta ja avun suuruudesta voikin olla erilaisia näkemyksiä.

Tapaamisessa puhuttiin myös Suomen puheenjohtajuudesta Arktisessa neuvostossa. Islanti seuraa Suomea puheenjohtajana kahden vuoden päästä. Lohela ja Jóhannesson totesivat, että Suomen ja Islannin näkemykset ilmastonmuutoksen torjunnasta ja ympäristönsuojelusta ovat yhteneväiset.

Asiasta kertoi Eduskuntatiedotus.

https://www.suomenuutiset.fi/puhemies-l ... puolustaa/