vapaakielivalinta.fi

Kansallisarkiston asiakirjoja on digitoitu sähköiseen muotoon paljon, mutta työ on hidasta. --- Asiakirjamäärä lasketaan käsittääkseni miljardeissa. Jukka Hokkanen

Arkistojen uumenista voi löytää mielenkiintoisia tarinoita menneestä. Esimerkiksi Kansallisarkiston Joensuun arkistosta löytyy Joensuun lyseon lukion mustia kirjoja eli rangaistuskirjoja. Vuoden 1911 rangaistuskirjasta löytyy myös tunnettu joensuulainen tiedemies, Kalle Väisälä.

Kontiolahden Utrassa (nyk. Joensuun Utra) 1800-luvun lopulla syntyneet Väisälän kolme veljestä ovat niittäneet mainetta tähtitieteilijänä sekä meteorologian ja matematiikan professoreina. Tiedemiesveljekset kävivät Joensuun lyseon lukiota.

– Tässä lukee, että Väisälä on saanut 10 tuntia karsseria eli kansankielellä sanottuna putkaa jatkuneesta törkeästä käytöksestä. Veljesten elämäkertakirja kertoo, että kyseessä on Kalle Väisälä, ylitarkastaja Jukka Hokkanen avaa rangaistuskirjan tekstiä.

Kova rangaistus pakkoruotsin vastustamisesta

Karsseri oli yksi kovimmista rangaistuksista koulussa. Hokkasen mukaan rangaistus suoritettiin pienessä kopissa yksin istuen. Rangaistuksen taustalla oli veljesten vahva suomenmielisyys. Vuosi oli 1911.

– Tietämän mukaan ruotsin opettajaan on kohdistunut tällaista röyhkeää käytöstä, niin kuin tuossa mustassa kirjassa asia ilmaistaan. Eli on vastustettu sitä ruotsin kielen opiskelua jo siihen aikaan...

J. V. Snellmanin 100-vuotispäivänä 12.5.1906, yhdessä kymmenientuhansien muiden suomalaisten kanssa, perheen lapset palauttivat yksissä tuumin sukunsa nimen suomenkieliseksi. Eivät kuitenkaan aivan alkuperäiseksi Väisäseksi, jonka nimen heidän isoisänsä isä Josua oli menettänyt Oulun triviaalikoulussa, vaan Väisäläksi, suvun Kiuruvedellä sijainneen kantatilan mukaan.

Syksyllä 1919 Kalle kutsuttiin matematiikan professoriksi Tarton yliopistoon, ja hetken epäröityään hän otti työn vastaan. Väisälän veljeksistä nuorin oli näin edennyt professoriksi ensimmäisenä, 26-vuotiaana.

Kielitaistelu kuumensi tuohon aikaan tunteita Helsingissä, sillä opiskelijoiden enemmistö oli suomenkielisiä, mutta opettajista valtaosa käytti ruotsia. Vankasti suomalaismielinen Kalle ei ollut aktiivisesti politikoinut asialla opiskeluaikanaan, mutta nyt hänellä oli mahdollisuus toimia itse paremmin. Muutamassa kuukaudessa hän opetteli viron kielen ja antoi Tartossa kaiken opetuksensa alusta lähtien viroksi. Tämä kasvatti hänen suosiotaan opiskelijoiden parissa ja herätti tyytyväistä ihmettelyä laajemminkin.

Kun Turun Suomalainen Yliopisto aloitti toimintansa kesällä 1922, Kalle Väisälä aloitti sen matematiikan professorina.