Miksei yleinen vapaudenkaipuu yhdistä vaan erottaa?

[NRR]

Miksi esimerkiksi sateenkaariperheet joutuvat ottamaan etäisyyttä kielivapaushankkeista, jotteivät tulisi tukeneeksi omaan ryhmäänsä kohdistuvaa epäluuloa?

Pari vuotta sitten kirjoitin näin:

Toivon todella, että tasa-arvoinen avioliittolaki menisi läpi.

Erikoista nyt käytävässä keskustelussa on se, että perustelut tasa-arvoisen avioliittolain puolustajilla on samankaltaiset kuin vapaan kielivalinnan kannattajilla ja niin ikään vastustajilla on samankaltainen retoriikka (josta ei puutu heinäsirkkoja ja tulvia ), mutta rintamalinjat menevät edustajien kohdalla ristiin: osa vapaan kielivalinnan kannattajista vastustaa nyt tasa-arvoista avioliittolakia.

Samaa sukupuolta olevien avioliittolakia kannattavan edustajan mukaan laissa on kysymys "tasa-arvosta, oikeudenmukaisuudesta ja ihmisoikeuksista".
Ja tästä on mielestäni kysymys myös kielivapaudessa.

Tasa-arvoisen avioliittolain vastustaja taas perustelee kielteistä kantaansa neljällä kohdalla: biologialla, Raamatulla, terveellä järjellä sekä suomalaisilla arvoilla ja perinteillä. Vastaavaa listaa tarjotaan pakkoruotsin perusteeksi, biologia on vaihdettu historiaksi, Raamattu Nordeniksi ja terve järki lageniksi ja sokerina pohjalla on se suomalainen identiteetti, johon muka väistämättä kuuluu ruotsin kieli.

Hämmentävä tilanne.

En ole vielä keksinyt taloudellisia etuja tasa-arvoisen avioliittolain kritiikin taustalla siten kuin ne löytyvät kielivapauden epäämisen taustalta, mutta vapauden vieroksunta näitä molempia hankkeita yhdistää ja kyseenalainen käsitys siitä, että vapaus vie lapsilta oikeudet, mahdollisuudet ja rikkoo perusoikeuksia.

Miten tällainen järjetön jako on syntynyt?

Nyt tämän asian nosti mieleeni Tämän kylän homopojan loistava blogikirjoitus, jossa hän kertoo empivänsä pakkoruotsin ottamista esille, koska

Olen suunnitellut kirjoittavani aiheesta jo pitkään. Aiemmin en ole kuitenkaan halunnut, koska en millään muotoa halua yhdistyä perussuomalaiseen ruotsinvastaiseen öyhötykseen. Enkä halua nytkään, siksi onkin vähän vastenmielistä huomata olevansa samassa sarakkeessa Sampo Terhon kanssa.

En pidä perussuomalaisten puhetta pakkoruotsista "öyhötyksenä", mutta sen liittyessä outoon homofobiaan, koko puhe vapaudesta menettää minusta merkityksensä.

[Ajatuspaja]

Oiskohan tässä taustalla se, että jokainen kansalainen on "poliittinen eläin", joka tekee lehmänkauppoja oman päänsä ja oman viiteryhmän sisällä.

Kun RKP kannatti homoliittoja, mutta PS vastusti, niin siitä aiheutui tunnereaktio, loogiselle ajattelulle kuperkeikka, jossa lehmänkauppa pääsee suurempaan rooliin kuin terve järki tai mainitsemasi looginen vapauden arvostaminen.

Voidaan myös kysyä, miksi PS ja RKP jakavat kontrollikiihkoisina saman arvopohjan kansalaisten valinnanvapauden osalta, miksi ne jakavat saman kontrollitavoitteen, siis ne haluavat kontrolloida kansalaisen identiteettiä ?


PS tosin on tullut Soinin lähdön jälkeen liberaalimmalle linjalle.
Halla-aho ei syrji homoja, onhan puolueessa seksuaalivähemmistöön kuuluva Tynkkynen merkittävässä asemassa.

Homofobia oli lähinnä Soinin katolilaisuuden sanelemaa.
Ja Soinin henkilön takia siitä tuli puolueen linja.

Johdonmukaisin kontrollifriikki on Kimmo Sasi, joka vastustaa sekä homojen oikeuksia että suomenkielisten oikeuksia!
Johdonmukaisuudesta kerrankin pisteet svekomaanille.

Eli tunnereaktioon perustuva poliittinen lehmänkauppa-ajattelu sieltä taustalta löytyy, vaikka loogisesti ajatellen seksuaali-identiteetin vapauden kannattajien ei luulisi vastustavan kieli-identiteetin vapautta..tai päinvastoin.


-------

Jussi Halla-aho ihmettelee: ”Homon täytyy fanittaa ideologiaa, jonka mukaan homot pitää tappaa”
JUHA-PEKKA TIKKA | 06.07.2017 | 16:25
Perussuomalaisten puheenjohtaja ihmettelee, että ”vallitsevassa ilmapiirissä homolla on moraalinen velvollisuus”.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho laittoi torstaina Facebook-päivitykseensä linkin tästä avautuvaan Helsingin Sanomien juttuun.

HS:n juttu kertoo helsinkiläisen homobaarien omistajasta, jota arvostellaan islam-vastaisista ”rasistisista” kirjoituksista.

– On oikeastaan aika jännittävää, että vallitsevassa ilmapiirissä homolla on moraalinen velvollisuus fanittaa tai ainakin olla arvostelematta ideologiaa, jonka kaikkien merkittävien koulukuntien mukaan homot pitää tappaa, Jussi Halla-aho kirjoittaa Facebookissa.

– Samaan aikaan on jokaisen homon moraalinen velvollisuus paheksua, vastustaa ja natsitella puoluetta, joka suhtautuu kielteisesti sukupuolineutraaliin avioliittolakiin, hän jatkaa.

– Siitä on lähdettävä, että tähän on tultu.

[NRR]

Voidaan myös kysyä, miksi PS ja RKP jakavat kontrollikiihkoisina saman arvopohjan kansalaisten valinnanvapauden osalta, miksi ne jakavat saman kontrollitavoitteen, siis ne haluavat kontrolloida kansalaisen identiteettiä ?

Identiteetin kontrollihalu menee läpi poliittisen kentän. Siitä ei näytä olevan vapaa mikään ryhmä. Ihmisille on vain saatu myytyä ajatus, että on olemassa "pahaa identiteettityötä", jota tekevät persut ja sitten "hyvää identiteettityötä", jota tekevät muut. Hyvät osaavat nauraa oikeissa kohdissa, kun kansaa tölvitään junteiksi, ja pahat taas sivistymättömästi ja huumorintajuttomasti paheksuvat tällaista nimittelyä.

Lueskelin joitakin junttiteeman koskettamia keskusteluja netissä. Valtavasti peukutuksia olivat keränneet kommentit, joissa valitellaan, ettei puhetta ole ymmärretty oikein: Hurmeen puheen junttiosuus muka oli ylistys sivistykselle, kiitollisuus ruotsinkieliselle kirjallisuudelle ja ruotsinopinnoille - ja huumoria! Muut tulkinnat oli kielletty. Edes pientä mahdollisuutta sille, että mies olisi ehkä valinnut sanansa vähemmän viisaasti, ei jätetty. Harvat olivat peukuttaneet niitä, jotka rehellisesti kertovat loukkaantuneensa, kertoivat kielten oppimisen vaikeudesta tai työläistaustasta, jossa oli jääty kielitaidossa selvästi muita jälkeen. Heille, ei pahantahtoisesti mutta hyvin besservisserin asenteella, suositeltiin lisää ponnisteluja sen ruotsin haltuunottoon, "kyllä oppii jos tekee töitä". Selkeästi koettiin, että persuhyökkäys hienon miehen puhetta kohtaan oli nyt torjuttava.

Mitä tämä selvä aggressio on?

[NRR]

Tässä eräs kommentti Hurmeen "opetelkaa ruotsia, juntit" -sloganin herättämästä keskustelusta:

Juntti-läppä oli nimenomaan perussuomalaisille ja heidän äänestäjilleen suunnattu, kirjallisuus- ja kulttuuripiireissä on sallittua ja melkeinpä pakko esittää kritiikkiä joka välissä näitä ihmisiä kohtaan.

Ruotsin pakollista opiskelua ei voi perustella juuri muulla kuin historialla ja historiaan pitäisi kuulua se ajatus, jossa suomenkieliset juntit sivistävät itseään opiskelemalla sivistyskieltä. Suomenruotsalaisten "pakkosuomen" opiskelu taas ei ole verrattavissa suomenkielisten ruotsin opiskeluun, koska ruotsi on selkeä vähemmistökieli ja suomi maamme valtakieli. Tietenkin kirjoja olisi hyvä osata lukea alkuperäiskielellä, mutta onneksi meillä on erinomaisia kääntäjiä.

Tuolta minustakin näyttää: kirjallisuus- ja kulttuuripiireissä on sallittua ja melkeinpä pakko esittää kritiikkiä joka välissä näitä ihmisiä [perussuomalaiset, siniset] kohtaan.

Tästä on tullut tapa ja tämä tapa sulkee sisäänsä myös ehdottoman pakkoruotsimyönteisyyden ja yhtäläisyysmerkit pakkoruotsikritiikin ja "persuilun" välillä. Siis minkä tahansa perussuomalaisten agendalla esiintyvän teeman nostaminen esiin aiheuttaa noissa piireissä primitiivireaktion.

Sumensiko "persuviha" Hurmeen ajattelun? Kun vaihtaa ruotsiksi tietäen, ettei kuulijoista ruotsia osaa juuri se kaikkein haavoittuvin osa (kulttuuria rakastavat duunarit, erkat ja mamut) ja päättää osuutensa heittämällä "opetelkaa ruotsia, juntit", niin ei tasan osoita heittoaan kenellekään muulle kuin niille, jotka eivät sitä ruotsinkielistä puhetta ymmärtäneet (eli taas kulttuuria rakastavat duunarit, erkat ja mamut). En väitäkään, että Hurme täysin ymmärsi tätä. Hän kuvitteli, että tölvii nyt uudesta asemastaan vihattuja pakkoruotsipersuja ja oli varmasti onnellinen, kun juuri Sampo Terho ärähti. Mutta yhtä kaikki, Hurme osoitti äärimmäisen ylimielistä asennetta ja kyvyttömyyttä miettiä, mitä oikeasti tulee sanoneeksi ja kenelle. - Mutta tässä hän ei ole yksin.