Sininen eduskuntaryhmä keskustelutilaisuus 29.11.

[Ajatuspaja]

Maailma kansainvälistyy, suomalaisten kielitaito rapistuu: Mikä ratkaisuksi?

Sininen eduskuntaryhmä järjestää keskustelutilaisuuden kielipolitiikasta

EDUSKUNNAN KANSALAISINFOSSA
keskiviikkona 29.11.2017 klo 17-19.

Lukiolaisista enää alle 40 prosenttia opiskelee muita kieliä kuin englantia ja ruotsia. Samaan aikaan matkailu Suomeen kasvaa ja työelämä on päivä päivältä kansainvälisempää.

Olisiko aika pohtia, onko järkevää opettaa kaikille suomalaisille kahdessa pienessä Pohjoismaassa puhuttua kieltä? Olisiko aika pohtia, voisiko osa suomalaisista valita ruotsin tilalle jonkin toiseen vieraan kielen?

PUHEENVUOROT:

Avaussanat: Kaikesta pitää puhua – paitsi Suomen kielipolitiikasta
Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho

Pakkoruotsi estää kielitaitovarannon monipuolistamisen
Opetusneuvos emerita Liisa Jääskeläinen

Kieltenopettajien ehdotukset suomalaisten kielitaidon monipuolistamiseksi
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry:n puheenjohtaja Sanna Karppanen

Matkailualan kielitaitotarpeet
Matkailualan edustaja N.N.

KESKUSTELU:

Suomalaisten kielitaito rapistuu – mikä ratkaisuksi?

Simon Elo, Sinisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Pietu Heiskanen, Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja
Jasmina Khabbal, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton puheenjohtaja
Liisa Jääskeläinen, opetusneuvos emerita
Sanna Karppanen, SUKOL ry:n puheenjohtaja
N.N., matkailualan edustaja

Tilaisuus on avoin kaikille. Lämpimästi tervetuloa!

[Ajatuspaja]

Verkkouutiset

Oikeusministeri ottaisi dialogitaidot kansalaistaidoiksi

ILKKA AHTOKIVI | 27.11.2017 | 15:36
Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) ehdottaa, että dialogitaitoja opeteltaisiin jo koulussa esimerkiksi osana demokratiakasvatusta.
Oikeusministeriö järjesti yhdessä valtioneuvoston kanslian, valtiovarainministeriön ja Sitran kanssa Suomen satavuotisjuhlavuoden kunniaksi Tulevaisuuden kyselytunnin eduskunnassa. Tapahtumassa kansalaiset pääsivät keskustelemaan hallituksen ministereiden kanssa.

Tulevaisuuden kyselytunti on Suomen satavuotisjuhlavuoden ohjelmaan kuuluvan Suomalaisen demokratian tulevaisuuskeskustelut -hankkeen huipennus. Kyselytunnin tavoitteena oli rakentava ja kunnioittava keskustelu ministereiden ja kansalaisten välillä.

– Demokratia tarvitsee rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua. Rakentavaan keskusteluun kuuluu läsnäolo ja kuuntelu sekä erilaisten näkökulmien kunnioittaminen. Tavoitteena on pyrkiä ymmärtämään toisiamme, Antti Häkkänen sanoo.

– Hankkeen keskustelutapahtumien kokemukset osoittavat, että keskusteluiden järjestämiseen on olemassa välineitä, joilla erilaiset näkemykset saadaan rakentavassa hengessä mukaan. Tulevaisuus on joukkuelaji, ja Suomen joukkueeseen tarvitaan jokaista. Kaikkien ääni on saatava kuuluviin, Sitran yliasiamies Mikko Kosonen korostaa.

Tapahtumissa on noussut vahvasti esille se, että politiikassa tulisi siirtyä kuulemisesta aitoon keskusteluun, sillä vain siten voidaan vahvistaa luottamusta sekä luoda yhteisymmärrystä taustaltaan tai arvoiltaan erilaisten ryhmien välille.

Häkkäsen mukaan dialogitaitojen pitäisi kuulua jokaisen meidän kansalaistaitoihin. Niitä voisi opetella jo koulussa esimerkiksi osana demokratiakasvatusta.

– Haastankin sekä omat kollegani politiikassa että kaikki suomalaiset dialogitalkoisiin. Opetellaan kuuntelemaan toisiamme ja kunnioittamaan toistemme näkökulmia, vaikka ne poikkeaisivat omistamme, Häkkänen sanoo.

Osana hanketta julkaistiin tänään pamfletti suomalaisen demokratian tilasta, tulevaisuuden haasteista ja ratkaisuista. Demokratiassa kuplii -pamfletin puheenvuoroissa nostetaan esiin rakentavan keskustelun merkitys demokratian toimivuuden kannalta.

[Ajatuspaja]

Onko ketään paikalla ?

[NRR]

Kuulin, että Liisa Jääskeläinen oli mahtava ja paikalla yleisössä oli myös Anna-Kaisa Mustaparta. Heiltä hyvää työtä.

Kaikista puolueista oli kutsuttu edustajat paikalle, mutta ketään ei ilmaantunut paikalle. Simon Elon mukaan jo kielikokeilun toteutuminen on ihme tässä poliittisessa ilmastossa.

Toivottavasti tämä on vasta alkua!

[Noustenmaa]

Kaikista puolueista oli kutsuttu edustajat paikalle, mutta ketään ei ilmaantunut paikalle. Simon Elon mukaan jo kielikokeilun toteutuminen on ihme tässä poliittisessa ilmastossa.

Tämä nyt ei yllättänyt varmaan ketään.
Petturin maine ei ihan helpolla lähde.
Näiden seurassa ei ole hyvä esiintyä tai voi itsekkin tahriintua.

Toivomme on, kuten ennen Jyväskylääkin, Perussuomalaisessa puolueessa mitä poliittiseen voimaan tulee.

[NRR]

Niin kauan kuin vain yksi tai kaksi puoluetta tohtii aiheesta edes puhua, ollaan mahdottoman edessä.

Suurin ongelma on tiedon puute. Ihmiset eivät tiedä, miten pakkoruotsi on rakennettu, miten sitä ylläpidetään ja miten mitään vastaavaa ei ole missään muualla.

[pjl69]

Suurin ongelma on tiedon puute. Ihmiset eivät tiedä, miten pakkoruotsi on rakennettu, miten sitä ylläpidetään ja miten mitään vastaavaa ei ole missään muualla.

Ehkä ihmiset ajattelevat myös, ettei pakkoruotsi kosketa enää heitä kun he ovat sen kerran, mahdollisesti rimaa hipoen aikoinaan suorittaneet (vähän kuin armeija miehillä, pakollinen paha, joka täytyy suorittaa pois alta kansalaisvelvollisuutena). En tiedä ajattelevatko he lainkaan omia lapsiaan ja nuoria, jos heillä niitä edes onkaan. Kysyttäessä he kuitenkin osaavat vastustaa ruotsin pakollisuutta, joten kyllä he ilmeisesti tiedostavat asiaan liittyvän vääryyden.

[pjl69]

Kaikista puolueista oli kutsuttu edustajat paikalle, mutta ketään ei ilmaantunut paikalle. Simon Elon mukaan jo kielikokeilun toteutuminen on ihme tässä poliittisessa ilmastossa.

Tämä nyt ei yllättänyt varmaan ketään.
Petturin maine ei ihan helpolla lähde.
Näiden seurassa ei ole hyvä esiintyä tai voi itsekkin tahriintua.

Toivomme on, kuten ennen Jyväskylääkin, Perussuomalaisessa puolueessa mitä poliittiseen voimaan tulee.

Keskenään riitelystä ei hyödy ketkään muut kuin vastapuolen leiri.

[NRR]

Kuulemma kieltenopettajien edustaja, SUKOLin pj, oli jo etukäteen ilmoittanut, että voi jäädä vain avauspuheenvuorojen ajaksi ja pakeni paikalta.

[NRR]

Sinisten kunniaksi on luettava näiden kahden leidin kutsuminen paikalle.

Olisikohan Suomalaisuuden liitolla / VKVllä mahdollisuus lähestyä heitä mittavamman julkisuustempauksen aikaansaamiseksi!

[Noustenmaa]

Keskenään riitelystä ei hyödy ketkään muut kuin vastapuolen leiri.

Juuri näin!
Keskitytään siihen millä voidaan vaikuttaa.
Siniset ovat menossa kohti omaa viimeistä auringonlaskuaan. Antaa heidän mennä.

[NRR]

Suurin ongelma on tiedon puute. Ihmiset eivät tiedä, miten pakkoruotsi on rakennettu, miten sitä ylläpidetään ja miten mitään vastaavaa ei ole missään muualla.

Ehkä ihmiset ajattelevat myös, ettei pakkoruotsi kosketa enää heitä kun he ovat sen kerran, mahdollisesti rimaa hipoen aikoinaan suorittaneet (vähän kuin armeija miehillä, pakollinen paha, joka täytyy suorittaa pois alta kansalaisvelvollisuutena). En tiedä ajattelevatko he lainkaan omia lapsiaan ja nuoria, jos heillä niitä edes onkaan. Kysyttäessä he kuitenkin osaavat vastustaa ruotsin pakollisuutta, joten kyllä he ilmeisesti tiedostavat asiaan liittyvän vääryyden.

Olen nyt puhunut monen opettajan ja rehtorin kanssa. He eivät tiedä oikeastaan mitään. Ymmärtävät kyllä, että OAJ:n lausunnot on pelkkää ruotsinopettajien edunvalvontaa, mutta muuten eivät tiedä juuri mitään. Tämä on pakkoruotsin ylläpitäjien vahvin ase.

[Ajatuspaja]

Maailma kansainvälistyy, suomalaisten kielitaito rapistuu – Sinisten keskustelutilaisuudessa etsittiin ratkaisuja tulevaisuuden kielipoliittisiin haasteisiin
MARRASKUU 30, 2017 | UUTISET

Lukiolaisista enää alle 40 prosenttia opiskelee muita kieliä kuin englantia ja ruotsia. Samaan aikaan matkailu Suomeen lisääntyy ja työelämä on päivä päivältä kansainvälisempää. Sininen tulevaisuus järjesti 29.11.2017 eduskunnan Kansalaisinfossa keskustelutilaisuuden, jossa pohdittiin ratkaisuja suomalaisten kielitaidon monipuolistamiseksi.

Tilaisuuden avannut Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (sin.) oli otsikoinut puheensa sanoin ”Kaikesta pitää puhua – paitsi Suomen kielipolitiikasta”. Otsikko oli sikäli osuva, että pyynnöistä huolimatta yhdenkään suuremman puolueen yksikään kansanedustaja ei ollut halukas osallistumaan tilaisuuteen.

Aiheesta syntyi kuitenkin vilkas keskustelu, johon osallistuivat Sinisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo, opetusneuvos emerita Liisa Jääskeläinen, Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry:n puheenjohtaja Sanna Karppanen, Suomen Yrittäjien digi- ja koulutuspäällikkö Joonas Mikkilä, Suomen Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Pietu Heiskanen sekä Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton puheenjohtaja Jasmina Khabbal.

Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että suomalaisten kielitaitoa olisi syytä parantaa ja kielivarantoa laajentaa nykyisestä. Keinoiksi ehdotettiin mm. kielten tarjonnan lisäämistä ja erilaisia luovia ratkaisuja kuten etäopintoja sekä uuden teknologian hyödyntämistä oppimisessa. Joonas Mikkilä toi keskusteluun elinikäisen oppimisen ja kielitaidon ylläpitämisen näkökulmaa, ja Pietu Heiskanen ja Jasmina Khabbal korostivat opiskelijoiden motivoinnin ja oppituntien sisällön kehittämisen tärkeyttä. Sanna Karppanen katsoi, että myös maahanmuuttajat on nähtävä arvokkaana lisänä kielitaitovarannossa.

Eniten keskustelua herätti kysymys ruotsin kielen opiskelun muuttamisesta vapaaehtoiseksi. Pitkän uran opetuksen parissa tehnyt Liisa Jääskeläinen oli voimakkaasti sitä mieltä, että ruotsin pakollisuus estää suomalaisten kielivarannon laajenemisen. Koska kielten opetuksen tuntimääriä ei taloudellisten ja ajallisten resurssien vuoksi voida juuri nykyisestä nostaa, vie ruotsin opiskelu konkreettisesti tilaa muilta kieliltä. Jääskeläinen uskoi ruotsin valinnaiseksi muuttamisen parantavan oppimistuloksien lisäksi myös kieliryhmien välisiä suhteita. Jääskeläisen näkemykset saivat runsaasti tukea yleisössä olleilta kielten opettajilta.

Myös Sinisten Simon Elo painotti vapaan kielivalinnan merkitystä kansainvälistyvässä maailmassa. Hän mainitsi kiinan esimerkkinä kielestä, jonka osaajia tulevaisuudessa tarvitaan, sillä suomalaisten yritysten vientisijoitukset kohdistuvat kasvavassa määrin Kiinaan.

”Tärkeintä olisi, että koulussa olisi äidinkielen lisäksi kaksi vierasta kieltä, jotka saisi valita”, Elo tiivisti Sinisten linjan.

Valtaosa suomalaisista on tutkimusten mukaan ruotsin pakollisesta opiskelusta luopumisen kannalla. Keskustelussa nousikin esiin aiheellinen kysymys: Miksi kansalaisten enemmistön tahto ei kanavoidu poliittiseen päätöksentekoon?

Sininen tulevaisuus pyrkii toimimaan kansan äänenä ja jatkaa työtä järkevän kielipolitiikan eteen. Ensimmäinen askel on jo otettu: hallituksen päättämä vapaan kielivalinnan kokeilu alkaa syksyllä 2018

[Ajatuspaja]

Keskustelussa nousikin esiin aiheellinen kysymys:

Miksi kansalaisten enemmistön tahto ei kanavoidu poliittiseen päätöksentekoon?

Tämä kysymys on kysyttävä yhä uudestaan ja uudestaan. Hyvä, että kysymyksemme on vihdoin ensimmäisen kerran historiassa noteerattu Suomen hallituksessa.
Ensimmäisen kerran koko itsenäisyyden aikana.

[pentti]

Pitäisikö seuraavan kansalaisaloitteen aihe olla kansanäänestys pakkoruotsista?