Sininen eduskuntaryhmä keskustelutilaisuus 29.11.

[Ajatuspaja]

https://yle.fi/uutiset/3-9957013

Yhden kielen asemaa ei voi perustella yleissivistyksellä, kielitaidon voi"

Sampo Terho ymmärtää kyllä hyvin, miksi kielikeskustelu herättää voimakkaita tunteita, niin voimakkaita, että rationaalinen väittely varsinaisesta asiasta saattaa hautautua niiden alle.

Terho muistuttaa, että viimeiset kymmenen vuotta pakkoruotsiasian puimista ovat vain viimeisin käänne 1800-luvulla alkaneessa keskustelussa.

– Koko kysymyksen juuret ovat ajassa, jolloin ensimmäiset suomalaiset puolueet rakentuivat kielikysymyksen ympärille ja fennomaanit halusivat suomen ruotsin rinnalle taiteen ja sivistyksen kieleksi.

Pitkän historian lisäksi kielikiista menee kiivaaksi Terhon mielestä siksi, että keskustelijoiden tunnekokemukset ovat niin kovin kaukana toisistaan.

–Yhdelle pakkoruotsin puolustamisessa on kyse itselle rakkaan, tarpeellisen ja henkilökohtaisen äidinkielen puolustamisesta. Toinen taas vastustaa pakkoruotsia syistä, jotka ovat itselle tärkeitä esimerkiksi urasuunnitelmiin liittyen. Kielivapauden kannattajana olen sitä mieltä, että pitää kunnioittaa yksilöä ja hänen tarpeitaan.

Onko ruotsinopetuksen perusteleminen kulttuurihistorialla ja yleissivistyksellä Terhon mielestä sitten täysin aikansa elänyttä?

– Ei täysin, mutta sitä, että koko ikäryhmälle piittaamatta asuinpaikasta tai urasuunnitelmista määrätään pakkoruotsia, ei voi perustella yleissivistyksellä. Siihen ei kansainvälisesti kuulu ruotsin osaaminen, vaan kielitaito. Ei yleissivistyksellä voi perustella ruotsia esimerkiksi kiinan, ranskan tai jonkin muun maailmankielen rinnalla.