Pakkoruotsissa RKP:lle tärkeintä pakko, ei ruotsi

[Ajatuspaja]

Ylen TV1 Ykkösaamussa oli tänään klo 10 haastateltavana RKPn puheenjohtaja Henriksson.
Ohjelmaan osallistui puhelimitse myös Suomalaisuuden liiton uusi puheenjohtaja Ilmari Rostila.

Rostila oli hyvin rakentava ja sovinnollinen, painotti ruotsinkielisten perustuslaillisia oikeuksia, jotka ovat valtion velvollisuus.

Juontaja kysyi, haluaako Rostila "nujertaa ruotsin kielen"..

Henriksson sivuutti ylimielisesti Rostilan perustuslakipohdinnan toteamalla, että sivistysvaltiossa lapsi ei päätä, mitä opiskellaan (vaan RKP päättää)

Juuri tällaisen ylimielisyyden takia en jaksa uskoa Suomalaisuuden liiton pehmeään linjaan.

Toki voi olla, että se saattaa toimia, jos vastapuolena on suomenkieliset puolueet ja RKP ltä ei edes kysytä mitään.

Mutta RKP on juuttunut pakkoruotsiin itseisarvona, sille tärkein ei ole perustuslaki eikä ruotsinkielisten palvelut.
Sille tärkeintä on enemmistöön kohdistuva pakottaminen!

Käy itse katsomassa YLE Areena.
TV-valikko, Ykkösaamu,25.11. noin 24- 29 minuuttia.

[Ajatuspaja]

Henrikssonilta olisi odottanut rakentavaa pohdintaa siitä, miten ruotsinkielisten kielelliset oikeudet turvataan pakkoruotsilla, varsinkin kun perustuslakivaliokunta lähtee siitä, että ruotsinkielisten oikeudet ovat suomenkielisten velvollisuuksia.
Muutaman kokeiluun osallistuvan vapauttaminenhan ei vielä vaaranna palveluita.

Myös opetusministeriö jarrutti kokeilua vuosikausia vedoten perustuslaillisiin ongelmiin.

Kun Rostila sitten otti perustuslain esiin, Henriksson ei suinkaan puolustanut perustuslain osuutta pakkoruotsissa, vaan lähti harhailemaan sivupoluille julistaen "sivistysvaltion" sanomaa.

Mielestäni Rostila selvisi voittajana, koska Henriksson ei kommentoinut pakkoruotsin perustuslaillisuusulottuvuutta.
Henriksson pakeni paikalta, vaikka juristina olisi voinut puolustaa nimenomaan perustuslain velvoittavuutta, kuten hän on tehnyt perustuslakivaliokunnassa.

Kaikesta päätellen perustuslaki ei enää ole edes RKPlle peruste pakottamiselle.
Uusin iskusana on "sivistysvaltio määrää, mitä opiskellaan"

[NRR]

Pakkoruotsin pitkittäjän on joko onnistuttava vaikenemaan keskustelun sijaan tai sitten väistelemään niin, ettei kukaan saa tolkkua siitä, mikä oikeastaan on pakon peruste.

RKP/folktinget on onnistunut jumittamaan julkisen keskustelun tähän asetelmaan: Pakkoruotsin ja kaksikielisyysnäytelmän perusteet ovat muka niin itsestäänselvät, ettei niitä tarvitse sanoa ääneen tai kirjoittaa esiin - niinpä kukaan ei tiedä, mitkä ne perusteet ovat.

Joku yrittää ehdottaa, että "perustuslaki vaatii", toinen että "yleissivistys vaatii" ja kolmas että "pohjoismaisuus vaatii" - mutta kun nämä on kerta toisensa jälkeen osoitettu kestämättömiksi, näistäkään ei sitten keskustella.

Eivät RKP:n edustajat keskustele. Miksi tämä outo haastattelu oli tehty?

[Ajatuspaja]

Yhden kielen asemaa ei voi perustella yleissivistyksellä, kielitaidon voi"

Sampo Terho ymmärtää kyllä hyvin, miksi kielikeskustelu herättää voimakkaita tunteita, niin voimakkaita, että rationaalinen väittely varsinaisesta asiasta saattaa hautautua niiden alle.

Terho muistuttaa, että viimeiset kymmenen vuotta pakkoruotsiasian puimista ovat vain viimeisin käänne 1800-luvulla alkaneessa keskustelussa.

– Koko kysymyksen juuret ovat ajassa, jolloin ensimmäiset suomalaiset puolueet rakentuivat kielikysymyksen ympärille ja fennomaanit halusivat suomen ruotsin rinnalle taiteen ja sivistyksen kieleksi.

Pitkän historian lisäksi kielikiista menee kiivaaksi Terhon mielestä siksi, että keskustelijoiden tunnekokemukset ovat niin kovin kaukana toisistaan.

–Yhdelle pakkoruotsin puolustamisessa on kyse itselle rakkaan, tarpeellisen ja henkilökohtaisen äidinkielen puolustamisesta. Toinen taas vastustaa pakkoruotsia syistä, jotka ovat itselle tärkeitä esimerkiksi urasuunnitelmiin liittyen. Kielivapauden kannattajana olen sitä mieltä, että pitää kunnioittaa yksilöä ja hänen tarpeitaan.

Onko ruotsinopetuksen perusteleminen kulttuurihistorialla ja yleissivistyksellä Terhon mielestä sitten täysin aikansa elänyttä?

– Ei täysin, mutta sitä, että koko ikäryhmälle piittaamatta asuinpaikasta tai urasuunnitelmista määrätään pakkoruotsia, ei voi perustella yleissivistyksellä. Siihen ei kansainvälisesti kuulu ruotsin osaaminen, vaan kielitaito. Ei yleissivistyksellä voi perustella ruotsia esimerkiksi kiinan, ranskan tai jonkin muun maailmankielen rinnalla.