Enemmistö haluaisi osata paremmin ruotsia

[Ajatuspaja]

on tärkeää, että ruotsin kielellä olisi virallinen, perustuslaissa taattu asema Suomessa myös tulevaisuudessa
kyllä 43%, ei 46%, eos 11%

Meille on nyt jo 20 vuotta taottu päähän, että kaksikielisyys vaatii pakkoruotsin.Siksi pakosta ei voi luopua.
Yhä useampi on alkanut kysyä olennaisen kysymyksen:
Mitä se kaksikielisyys sitten antaa meille suomenkielisille?
Mitä muuta kuin ruotsin kielen velvollisuudeksi ja rasitteeksi?

Vuonna 2013 noin 30 % kyseenalaisti ruotsin erityisaseman kansalliskielenä.
YLEn kysely joulukuu 2013.Se JSN tapaus.

Nyt siis jo enemmistö kantansa ilmaisseista kyseenalaistaa ruotsin kansalliskieliaseman..

Miksi siitä ei tehty otsikkoa? Tuloshan on kielipolitiikan valossa huomattavasti relevantimpi kuin otsikoihin saatu toissijainen tulos.

[Hillevi Henanen]

Kannattaa panna nuo uusimpien artikkelien linkit muistiin, niin voi sitten muutaman vuoden päästä tarkistaa mitä oikeasti tapahtui.
https://yle.fi/uutiset/3-9941104
https://svenska.yle.fi/artikel/2017/11/ ... nte-kostar

[Hillevi Henanen]

Mielenkiintoista on, että tämän vuoden 2013 tutkimuksen 45%:n pakkoruotsin kannatus on paljon lähempänä katastrofivuoden 2014 25%:n kannatusta kun otetaan huomioon, että 2013 olivat päässeet vastoin alkuperäistä tietoa ruotsinkielisetkin vastaamaan ja 2014 vain suomenkieliset.
Edes päivitys ei kerro, oliko 2013 vastaajina tasa-arvon nimissä yhtä monta kummastakin tasa-arvoisesta kansalliskieliryhmästä.

[Hillevi Henanen]

Tässä vielä vuoden 2014 lehdistötiedote jos joku haluaa vertailla lukuja. Tiedote on ruotsiksi, mutta kysymykset suomeksi.

http://web.abo.fi/pressmaterial/sprakun ... venska.pdf

[NRR]

Haluaako enemmistö todella pyörittää kaikkea ruotsiksi?

Pieni uutinen kertoo, että Kirkkonummella tarvitaan lisää ruotsin kääntäjiä:

Kirkkonummen kunta aikoo lisätä päätöksentekoon liittyvien asiakirjojen käätämistä toiselle kotimaiselle. Tällä hetkellä kunnalla on neljä kielenkääntäjää.

Asia nousi esille hiljakkoin käydyissä budjettineuvotteluissa, joissa kehotettiin kunnan hallintoa ottamaan käännöstyön piiriin nykyistä enemmän esityslistoja ja pöytäkirjoja.

Virallisesti kaksikielisessä Kirkkonummen kunnassa on perinteisesti käännetty ruotsiksi valtuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien listat.

Lisäksi kunta kääntää koko joukon kuulutuksia ja tiedotteita ruotsiksi.

Kirkkonummella muutettiin hallintoa viime kesäkuun alussa, ja jaostoja tuli päätöksentekoon lisää.

Nykyisin esimerkiksi kuntakehitys-, palvelutotanto- ja vapaa-ajanjaostoissa tehdään paljon kuntalaisia kiinnostavia ja koskettavia päätöksiä, joiden aineistoa ei käännetä ruotsiksi.

Kirkkonummen kunnan hallintojohtaja Anu Karkinen kertoo, että jaostojen listojen kääntämistä ryhdytään selvittämään, koska tällainen poliittinen tahto asiaa on.

Kunnalla on tällä hetkellä neljä vakituista kielenkääntäjää, jotka kääntävät asiakirjoja suomesta ruotsiksi.

Karkisen mukaan on vielä auki, pystytäänkö lisääntyvät käännöstyöt tekemään nykyisin voimin.

Kirkkonummella on tällä hetkellä suomenkielisiä noin 76 prosenttia, ruotsinkielisiä 17 ja muunkielisiä 7 prosenttia väestöstä.

http://www.viisykkonen.fi/uutiset/kirkk ... löytyy-nyt

[Noustenmaa]

on tärkeää, että ruotsin kielellä olisi virallinen, perustuslaissa taattu asema Suomessa myös tulevaisuudessa
kyllä 43%, ei 46%, eos 11%

Vastustan kielten pakko-opetusta siten että joku muu kuin oppilas tai hänen vanhempansa tekee valinnan kielestä. Ruotsin opetus Suomessa on nyt pakko-opetusta ja sitä tulee vastustaa.

Yllä olevaan kysymykseen olisin kuitenkin vastannut kyllä. Sitten tuota vastausta olisi käytetty kyselyn vastauksien tulkinnassa ruotsinkielen aseman tukemisena.

Perustuslaissa taattu asema Suomessa voi tarkoittaa myös vähemmistökielen asemaa ja sitä minä kannatan.

Kysely on heikko esitys ja kysymysten tulkinta ennakkoon sovitun oloinen.