Hesarissa avoimesti:
https://www.hs.fi/tiede/art-2000005453768.htmlSuomessa ei ole tutkittu, mitä yhteiskuntaluokkia poliittiset päätökset suosivat, mutta Yhdysvalloissa ja Ruotsissa asiaa on selvitetty.
Molemmissa maissa on käynyt selväksi, että varakkaiden kanta voittaa useammin kuin vähävaraisten.
MUUTAMA vuosi sitten Princetonin professori Martin Gilens arvioi Yhdysvaltain hallituksen päätöksiä. Aineistoa oli kolmenkymmenen vuoden ajalta liki 1 800 kysymyksessä.
Analyysi paljasti, että väestön rikkain kymmenesosa vaikutti eniten poliittisiin päätöksiin.
Tavalliset amerikkalaiset saivat tahtonsa läpi lähinnä silloin, kun he sattuivat tahtomaan samaa asiaa kuin varakkaat. Itsenäistä vaikutusta heidän mielipiteellään ei ollut sanottavasti edes silloin, kun valta oli demokraateilla.
Tutkimuksesta nousi kohu. Otsikot kysyivät, vallitsiko Yhdysvalloissa kansanvallan sijasta harvainvalta.
SAMANLAISEN tuloksen sai Ruotsissa --- Myös heidän tutkimuksensa osoitti, että rikkaiden ja köyhien kantojen ollessa vastakkain rikkaat voittavat.
Vauraat sanelevat myös sen, mikä muka on muille hyväksi.
Suomessa pakkoruotsi on jopa määritelty rahvaan eduksi, jota nämä eivät moukkatankeruudessaan tajua.
Nytkin jutussa syyllistettiin rahvasta kansalaisvelvollisuuden laiminlyönnistä.
Haastatteluissa arveltiin häveliäästi, että selityksenä varakkaiden vallalle on näiden äänestysaktiivisuus. Hm. Jos kymmenesosa vie, kyse ei voi olla äänestysaktiivisuudesta, sillä muita on niin paljon enemmän, että vähempikin aktiivisuus riittää enemmistöpäätöksiin. Jätettiin mainitsematta lobbaus, vaalirahoitus, hyvävelisisko-verkostot...