Ainakaan meidän perheestä ei tällaista valtuutusta ole annettu!
Hallituksen esityksellä mahdollistettaisiin kielikokeilu (2018 – 2024), johon osallistuvien perusopetuksen
oppimäärään ei kuuluisi toisen kotimaisen kielen oppimäärää. Kokeiluun osallistuminen olisi oppilaalle
vapaaehtoista, ja valinnan kokeiluun osallistumisesta tekisivät oppilas ja hänen huoltajansa. Suomen
Vanhempainliitto kannattaa hallituksen tavoitteita kieltenopiskelun lisäämisestä ja monipuolistamista,
mutta ei kannata hallituksen esittämää kielikokeilua.
Hallituksen esityksellä olisi merkittäviä vaikutuksia siihen osallistuvien oppilaiden opintopolkuun, jatko-
opintoihin ja työelämään. Toisen asteen tai korkea-asteen opinnoissa tarvittavan ruotsin kielen taidon
hankkiminen jäisi kielikokeilun toteutuessa oppilaan omalle vastuulle ja mahdollisesti hänen itsensä
kustannettavaksi. Kokeiluun osallistuvaa opetuksen järjestäjää ei velvoitettaisi tarjoamaan kokeiluun
osallistuville oppilaille mahdollisuutta opiskella toista kotimaista kieltä esimerkiksi vapaaehtoisena B2-
kielenä. Monissa lukioissa ei tarjota lukiossa alkavaa toisen kotimaisen kielen opetusta, jolloin oppilaalle jää
vaihtoehdoksi vapautuksen hakeminen. Toisen kotimaisen kielen opinnoista voidaan korkeakouluissa
erityisestä syystä vapauttaa. Päätösvalta asiassa on korkeakouluilla. Toisen kotimaisen kielen taidon
puuttuminen saattaa tulevaisuudessa haitata viransaantia tai aiheuttaa tilanteita, joissa toista kotimaista
kieltä osaamattomat joutuvat muita huonompaan asemaan työelämässä. Myös yksityisen puolen työnhaku
saattaa vaikeutua toisen kotimaisen kielen osaamattomuuden vuoksi.
5. ja 6. luokkalaisten oppilaiden ja heidän vanhempiensa on vaikea arvioida kokeiluun osallistumisen
pitkäaikaisia vaikutuksia huolimatta siitä, että hallituksen esitys velvoittaisi opetuksen järjestäjiä
varmistamaan, että oppilas ja hänen vanhempansa ovat tietoisia voimassa olevan lainsäädännön mukaisista
kielitaitovaatimuksista jatko-opinnoissa ja työelämässä. Harva 11-12-vuotias tietää tulevan ammattinsa ja
siihen tarvittavan koulutuksen kieliopintoineen tai missä päin Suomea hän tulevaisuudessa työskentelee ja
asuu.
Jos toisen kotimaisen kielen opintojen velvoittavuutta halutaan lähteä väljentämään, liikkeelle tulee
lähteä lainsäädännön edellyttämistä kielitaitovaatimuksista
Suurin osa suomalaisista ei koskaan ryhdy virkamieheksi!
Myös Suomen rehtorit on antanut kielteisen lausunnon sivistysvaliokunnalle!
Näinollen sekä rehtorit että "vanhemmat" vastustavat ruotsivelvollisuuden keventämistä!