Sivu 3/3

Re: Perustuslakivaliokunnan mietintö kielikokeilusta

Lähetetty: 15.11.2017 13:57
Kirjoittaja Hillevi Henanen
NRR kirjoitti: Oppilaan kielitaito voi olla niin heikko ja taustatiedot niin kateissa, että vasta puolen vuoden jälkeen tulkin avulla selviää, ettei uusi oppilas ole lukenut lainkaan ruotsia alemmilla luokilla - mutta istuu tunneilla ihmettelemässä. Silti hänet vedetään erityisopetuksen viitosilla läpi koulun. Ei haeta vapautusta, koska kokemus on, ettei vapautuksia saada.
Tämä sattui! Näin saadaan aikaiseksi syrjäytyneitä sekä maahanmuuttajista että suomenkielisistä. Pakkoruotsi on kuin juoksuhiekkaa, mitä enemmän poljet, sen syvemmälle uppoat. Ainoa keino pitää päänsä pinnalla on leikkiä mykkää ja halvaantunutta.
Varmin tapa itsetuhoon on ruotsin kielen vastustaminen, ja vielä pahempaa jos yrittää tehdä asialle jotain, esim Jukka Gustafsson.
Jos tällaista olisi tapahtunut ruotsinkieliselle, olisi svenska ylellä ja muissa ruotsinkielisissä lehdissä asiasta itsesääliä tihkuva artikkeli poikineen, mutta vaikka Manner-Suomessa on maahanmuuttajia on jo 1,3 kertaa ja suomenkielisiä 18,4 ruotsinkielisten määrä, on turha odottaa artikkeleita heidän ahdingostaan.

Re: Perustuslakivaliokunnan mietintö kielikokeilusta

Lähetetty: 15.11.2017 14:02
Kirjoittaja Hillevi Henanen
NRR kirjoitti:Olen samaa mieltä, että media on onnistunut tiedon levittämisen estämisessä. Avoin sivuilla, ei somessa, tapahtuva keskustelu hesarissa ja hbl:ssä muuttaisi koko kuvion - sellaista vain ei tule. JKV on haastanut monet kerrat pakon kannattajat tuollaiseen avoimeen kirjeenvaihtoon. Ei tule.

TV-on ollut tähän asti karmea paikka - paikalle kutsutaan joukko pakkoruotsittajia ja yksi pakon kriitikko haukuttavaksi. Ei tätä.

Poliitikot käyttävät mediaaikansa liturgiaan. Ei sitä.

Eräs tämän yhdistyksen aktiivi maksoi omasta pussistaan bussien "pakkoruotsi pois"-kamppanjan - se herätteli mukavasti. Kiitokset vielä! Jos meillä olisi edes varaa tuottaa tällaisia kamppanjoita, tilanne olisi jo toinen.

Parasta informaatiota on varmaan ollut Jaskan blogeissa. Kiitokset siitä!

Rostilan kirja oli loistava - mutta eihän sitä otettu keskusteluun. Hesari etsi asiantuntijoita, jotka kirjaa lukematta lyttäsivät sen myyräntyönä ihanaa kaksikielisyyttämme kohtaan.

Olen itse ollut mukana työstämässä esimerkiksi kansanedustajille jaettua materiaalia, se taisi mennä sellaisenaan mappiin ö.

HH:n tilastot ovat olleet kova juttu, mutta vain somessa.

Missään nimessä en voi moittia ketään muuta kuin itseäni - tämän enempään en ole pystynyt, enkä odota enempää keneltäkään muultakaan.

Mutta jos ideoita tulisi! Niitä tarvitaan! Halvalla hyvää! Toimivaa! :)
Olisiko siitä apua jos edes saataisiin ihmiset liittymään sankoin joukoin suomalaisuuden liittoon? Olisi sekin kannanotto.

Re: Perustuslakivaliokunnan mietintö kielikokeilusta

Lähetetty: 15.11.2017 14:06
Kirjoittaja NRR
Hillevi Henanen kirjoitti: Olisiko siitä apua jos edes saataisiin ihmiset liittymään sankoin joukoin suomalaisuuden liittoon? Olisi sekin kannanotto.
En oikein usko, että yhdistykset ovat tämän ajan ihmisten tapa ajaa asioita. Nuorille jo pienikin maksu on kova ja sitoutuminen jonkin tahon menneisiin ja tuleviin hankkeisiin, ei nuoria houkuta. Pakkoruotsi on aika oma juttunsa.

Jopa facessa peukuttaminen on ongelma, vaikka se tätä aikaa onkin, koska mielipiteet haluttaisiin julkistaa vain anonyymeinä.

Re: Perustuslakivaliokunnan mietintö kielikokeilusta

Lähetetty: 15.11.2017 14:08
Kirjoittaja Ajatuspaja
Kaikella kunnioituksella, NRR.
Vetoaminen johonkin syrjäytymiseen tai vastaavaan erityisryhmien kärsimykseen on väärä taktiikka.
Suomenkielisten koko suuri enemmistö kärsii tästä aluemenetyksestä!
Me olemme joutuneet luovuttamaan alueitamme suomenruotsalaisille, koska he osaavat tiedotuksen poliittiselle eliitille. Suomenkielisiä ei kuunnella kielipolitiikan päätöksenteossa. Suomenkielisten ääni pitää saada kuulumaan, enemmistön ääni kuuluviin, ei vain jotain erityistapauksia maahanmuuttajia tai lukihäiriöisiä.

Miksi enemmistön ääni ei kuulu ? Miksi vain 5 %n ääntä kuunnellaan?

Tämä kysymys pitää esittää poliittiselle eliitille joka päivä, joka viikko- kunnes meidän ääntämme aletaan kuunnella!

Siinä on koko asian ydin! Enemmistön ääni kuuluviin!

Re: Perustuslakivaliokunnan mietintö kielikokeilusta

Lähetetty: 15.11.2017 14:24
Kirjoittaja Hillevi Henanen
Minulle ainakin koulumaailma on niin vieras, että nimenomaan nämä NRR:n käytännön esimerkit sen vääristyneisyydestä toimivat kannustimena jaksamiseen ja jatkamiseen. Kiitos NRR!

Re: Perustuslakivaliokunnan mietintö kielikokeilusta

Lähetetty: 15.11.2017 14:35
Kirjoittaja NRR
Ajatuspaja, mieti vielä. Samaa rahvaan halveksuntaa tämä pakkoruotsi on.

Eri ihmisillä on erilaiset prioriteetit, kaikki pakon ongelmat on syytä tuoda esiin.

No hard feelings :)

Re: Perustuslakivaliokunnan mietintö kielikokeilusta

Lähetetty: 15.11.2017 14:38
Kirjoittaja pjl69
Niin kieroutuneelta kuin se demokratian näkökulmasta näyttää ja kuulostaakin, voi olla, että enemmistön tilannetta Suomessa voi kenties parantaa helpommin vähemmistöjen oikeuksien ajamisen kautta. Tää on sentään maa, jossa suurin oppositiopuolue julkaisee kaksikielisyyden ilosanomaa ylistäviä julistuksia pelkästään ruotsiksi, joten enemmistön yli käveleminen, muulloin kuin vaalien aikaan, on yleisesti hyväksytty maan tapa.

Re: Perustuslakivaliokunnan mietintö kielikokeilusta

Lähetetty: 15.11.2017 14:44
Kirjoittaja Ajatuspaja
Hillevi Henanen kirjoitti:Minulle ainakin koulumaailma on niin vieras, että nimenomaan nämä NRR:n käytännön esimerkit sen vääristyneisyydestä toimivat kannustimena jaksamiseen ja jatkamiseen. Kiitos NRR!
Toki toki, NRR ja HH olette foorumin kantavia voimia, mutta tämä laaja tietous menee osittain hukkaan,koska siitä tulee ongelmanratkaisun pääsisältö.

Aivan vastaavasti Pihkala keskittyi liikaa syrjäytymisen problematiikkaan telkkarissa.

Vaikka yksikään suomenkielinen ei syrjäytyis pakkoruotsin takia, kyseessä on valtava, turha rasite, joka merkitsee meille suomenkielisille valtavaa aluemenetystä, enemmistön mielipiteen täydellistä sivuuttamista.

Se on mielestäni koko ongelman ydin, syrjäytyminen toki korostaa tätä aluemenetystä sekä järjestelmän armottomuutta.
Mutta ei se ole pääasia!

Ongelman ydin on enemmistön intressien täydellinen sivuuttaminen.

Miten saada enemmistön ääni kuuluviin ?

En todellakaan kyseenalaista NRR tai kenenkään muun mittaamattoman arvokasta panosta , mutta me emme liiku tässä asiassa yhtään eteenpäin.

Siksi melskaan tämän tiedotusasian tärkeyttä.

Re: Perustuslakivaliokunnan mietintö kielikokeilusta

Lähetetty: 15.11.2017 15:01
Kirjoittaja NRR
Ei liikuta eteenpäin vaan taaksepäin - muttei siksi, että olisimme valinneet väärän puhetavan tms.

Itse kuvittelin aluksi, että pakkoruotsin kriitikot ovat käyttäneet liian kovaa kieltä suomenruotsalaisia kohtaan ja siten pelottaneet yleisön pois. Olin väärässä. Ei ollut käytetty edes tarpeeksi kovaa kieltä.

Nyt joku voi arvella, että maahanmuuttajat ja erityisoppilaat ja syrjäytyminen vievät sivupoluille ja pelottavat yleisön pois. Ei ehkä niinkään.

Kyse on siitä, että teimme mitä tahansa ja vielä, jos teemmekin jotain hyvin oikein, kuten se ensimmäinen aloite, sitä tiukemmin pakkoa lujitetaan.

Re: Perustuslakivaliokunnan mietintö kielikokeilusta

Lähetetty: 15.11.2017 15:49
Kirjoittaja Hillevi Henanen
...juoksuhiekkaa...

Kaikkia meitä tarvitaan, ja on suuri etuoikeus kuulua tähän porukkaan.

Osapuolten resurssien ero on niin käsittämätön, että olen ylpeä jo siitä, että pystymme edes olemaan tikkuna heidän kantapäässään.

Re: Perustuslakivaliokunnan mietintö kielikokeilusta

Lähetetty: 15.11.2017 18:40
Kirjoittaja Ajatuspaja
Hillevi Henanen kirjoitti:...juoksuhiekkaa...

Kaikkia meitä tarvitaan, ja on suuri etuoikeus kuulua tähän porukkaan.

Osapuolten resurssien ero on niin käsittämätön, että olen ylpeä jo siitä, että pystymme edes olemaan tikkuna heidän kantapäässään.
Samaa suota se oli jo 2004, mutta silti päästiin siitä liejusta ylös..
KIMMO SASI /KOK
Ensin haluan lyhyesti arvioida tätä hallituksen esitystä perustuslain näkökulmasta perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana, koska perustuslakivaliokunnalta pyydettiin lausunto tästä hallituksen esityksestä.

Perustuslain 17 §:n mukaan suomi ja ruotsi ovat Suomen kansalliskielet. Tästä seuraa, että näillä perustuslain säännöksillä kielellisistä oikeuksista on perusoikeusuudistuksen esitöiden mukaan erityistä merkitystä koulu- ja muiden sivistysolojen järjestämisessä, mikä tarkoittaa sitä, että meillä täytyy turvata opetus sekä suomen että ruotsin kielellä. Jokaisella tässä maassa on oikeus saada kielenopetusta ja opetusta omalla kielellään.

Kuitenkin mitä tulee ylioppilastutkinnon olemassaoloon ylipäätänsä tai tutkinnon yksityiskohtaiseen rakenteeseen, etäisyys tähän oikeuteen saada opetusta omalla kielellä on siinä määrin suuri, että ei voida katsoa, että sillä olisi kielellisten perusoikeuksien kannalta sellaista merkitystä, että perustuslaki asettaisi esteitä tuon ylioppilastutkinnon rakenteen sisällölle. Kuitenkin sanottuani tämän haluan korostaa sitä, että tällaisellakin muutoksella, mitä hallitus esittää, saattaa olla pitkällä aikavälillä merkittäviä välillisiä vaikutuksia. Nimittäin saattaa helposti ilmetä, että kun ruotsin kieli ei ole enää pakollinen eikä myöskään suomen kieli ole ruotsinkieliselle pakollinen ylioppilaskirjoituksissa, se voi vaikuttaa siihen, että lukio-opiskelijat enemmässä määrin jättävät toisen kotimaisen kielen ylioppilaskirjoituksista pois, ja se saattaa käytännössä johtaa siihen, että ruotsin kielen osaaminen valtakunnassa kaiken kaikkiaan heikkenee. (Ed. Elo: Voiko se vielä heikentyä?) — Tässä suhteessa täytyy sanoa, että on tärkeätä, että tämä kehityskulku ei pääse tapahtumaan, koska jos se on merkittävää ja olennaisesti vaikuttaa siihen, missä määrin Suomessa osataan ruotsin kieltä, silloin tuo perustuslaillisuuskynnys vähitellen alkaa jo tulla lähelle ja silloin aletaan puhua jo näitten kielellisten perusoikeuksien ytimestä.

Tästä syystä perustuslakivaliokunta totesikin, että on erittäin tärkeätä, että valtioneuvosto seuraa kansalliskielten opetuksen ja opiskelun yhtä hyvin määrällistä kuin laadullista kehitystä ja ryhtyy tarvittaessa toimiin perustuslaissa taattujen kielellisten oikeuksien toteutumisen turvaamiseksi. Valiokunta myöskin muistuttaa, että valtioneuvosto antaa kielilain 37 §:n perusteella vaalikausittain eduskunnalle hallituksen toimenpidekertomuksen oheisaineistona käytettäväksi kertomuksen kielilainsäädännön soveltamisesta ja kielellisten oikeuksien toteutumisesta sekä tarpeen mukaan muistakin kielioloista. Nyt on tärkeätä, että tämän selvityksen yhteydessä joka kerta arvioidaan ylioppilastutkinnon rakenteen muuttumista ja myöskin sitä, miten kielelliset oikeudet Suomessa toteutuvat ottaen huomioon sen, missä määrin toista kotimaista kieltä opiskellaan.

Sanottuani tämän perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana, haluan kokoomuslaisena kansanedustajana todeta sen, että meillä on nyt ollut varsin hyvä ja oikea suuntaus viimeisten 20 vuoden aikana opetuksessa. On pyritty parantamaan opiskelijoitten henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien toteuttamista, ja yleisenä tavoitteena on ollut laaja-alainen yleissivistys pakollisten oppiaineiden opinnoilla ja turvatulla valtakunnallisella yhtenäisyydellä.

Nyt oikeastaan kysyn, kun nämä ovat olleet selkeät tavoitteet koko ajan, pyritäänkö näihin tavoitteisiin nyt tällä ylioppilastutkinnon rakennemuutoksella. Mielestäni ei pyritä, vaan nyt on selvästi tapahtumassa tietty kurssinmuutos. Nimittäin millä tavalla turvataan laaja-alainen yleissivistys? Se turvataan tietysti pakollisilla oppiaineilla, mutta kuitenkin viime kädessä ylioppilaskirjoituksilla, sillä, että saa tiettyä hyötyä siitä, että hyvin suorittaa ylioppilaskirjoituksissa näitä pakollisia aineita, ja kun sillä on merkitystä jatko-opintojen kannalta, se on myöskin tältä kannalta palkitsevaa, hyödyllistä. Täytyy sanoa, että tietyissä tapauksissa, kun tuo osaaminen on välttämätöntä jatko-opintoja varten, se kyllä tietyllä tavalla heikentää mahdollisuuksia menestyksellisiin korkeakouluopintoihin. Siksi on syytä perustellusti kritisoida, arvostella tätä hallituksen esitystä. Kyllä minä sanon, että se, että meillä on tiukat ylioppilaskirjoitukset, suhteellisen hyvä koulukontrolli, on se syy erityisesti, mistä syystä meillä Suomessa koulutuksen taso on kansainvälisesti katsottuna erittäin hyvä. Sillä, että testataan, on kokeita ja annetaan arvosanat, pidetään huolta siitä, että motivaatio säilyy ja siitä syystä pyritään myöskin koulutuksessa tuloksiin, ja silloin meidän koululaitoksemme on kilpailukykyinen.

Olen jossain määrin huolissani siitä, mitä tapahtuu virkamiesten ruotsin kielen osaamiselle. Nimittäin jos ruotsin kieli ei ole pakollinen oppiaine, on pelättävissä, että taso jossain määrin laskee, jolloin helposti syntyy kysymys siitä, pitääkö säilyttää nykyinen vaatimustaso virkamiesten ruotsin kielen kokeessa, ja syntyy aidosti tiettyjä paineita heikentää sen tasoa. Sitten helposti voi myöskin syntyä loukkuja. Ei ole riittävästi opiskeltu ruotsin kieltä, sitten halutaan virkamiesuralle ja todetaan, että nyt ollaankin tilanteessa, että ei voida hakea jotakin tiettyä virkaa, ja tästä syntyy este ja syntyy onnettomia väliinputoajatapauksia. Tietysti politiikassa kaikkia tällaisia aina pitäisi pyrkiä välttämään.

Mutta, puhemies, kuitenkin kaiken kaikkiaan kyllä kysymys on siitä, minkälaisen yleissivistyksen ja minkälaisen yleissivistyksen tason haluamme. Kyllä tuntuu jossain määrin siltä, että sosialidemokraattien ajattelutapa lähtee siitä, että on paljon tutkintoja, mutta laatu ei ole tärkeä. Minä lähden kyllä siitä, että laatu koulutuksessa on erittäin tärkeä ja laadun kontrolli. Määrä ei ole välttämättä se ensisijainen kriteeri, vaan kyllä laatu on se kaikkein tärkein. Millä Suomi elää? Osaamisella ja nimenomaan koulutuksen laadulla. Kaikille pitää antaa hyvä, korkeatasoinen koulutus, mutta se, että annetaan tutkintoja määrällisesti paljon, se ei ole mielestäni missään tapauksessa ratkaisevaa. (Ed. Elo: Koska puhuja on viimeksi ollut opettajana?) — En ole ollut opettajana viime aikoina, mutta tyttäreni käy esikoulua, ja tästä syystä seuraan kouluasioita henkilökohtaisesti erittäin tarkkaan, ja erittäin suurella mielenkiinnolla. — Tästä syystä täytyy sanoa, että se ehdotus, jonka ed. Nylander on tehnyt, että olisi viisi pakollista ainetta, on mielestäni erittäin hyvä ja erittäin perusteltu.

Kun olen puhunut pitkään ruotsin kielestä, niin voisin puhua aivan yhtä pitkään matematiikan osaamisesta ja reaaliaineiden osaamisesta kouluissa. Matematiikka on tärkeä jo tasa-arvosyistä, mutta sanon myöskin: oppilas, joka ei osaa hyvin matematiikkaa, sitä kautta ei osaa hyvin loogista ajattelua, ja joka ei tunne historiaa ja muita reaaliaineita erittäin hyvin, on mielestäni vajavainen ylioppilas. Siitä syystä viiden pakollisen aineen malli on erittäin perusteltu, ja siihen sopii myöskin Suomen kaksi kansalliskieltä erittäin hyvin. (Ed. Elo: Onko se kokoomuksen malli?)

Vielä haluan todeta sen, että tätä ylioppilastutkinnon rakennekeskustelua on käyty useitten hallitusten aikana. Sitä käytiin pääministeri Holkerin hallituksen aikana. Pääministeri Holkeri tyrmäsi tällaiset suunnitelmat. Sitä käytiin pääministeri Ahon hallituksen aikana. Pääministeri Aho tyrmäsi tällaiset suunnitelmat. Sitä käytiin myöskin pääministeri Lipposen hallituksen aikana, ja pääministeri Lipponen tyrmäsi tällaiset suunnitelmat. Täytyy sanoa, että pidän kyllä näitä kaikkia kolmea pääministeriä suurina valtiomiehinä.

Täytyy sanoa, että kyllä mielenkiintoista on se, että nyt tämän punamultahallituksen aikana asenteet ovat kyllä muuttuneet. Täytyy sanoa, että olemme nyt kokemassa jotakin sellaista, mitä ei olisi aikaisempien hallitusten aikana voinut kuvitellakaan kokevansa. Kun täällä on puhuttu ruotsalaisen kansanpuolueen roolista, niin täytyy sanoa, että olemme kyllä tilanteessa, jossa Rkp ei asettanut kovaa kovaa vastaan, ei mennyt niin pitkälle, että olisi sanonut, että me jätämme hallituksen, jos tätä meille keskeistä kysymystä ei hoideta. Tietysti tältä osin olen jossain määrin huolissani siitä, onko niin, että Rkp ei enää ole missään kysymyksessä niin tiukkana, että sille olisi jokin asia todellinen kynnyskysymys hallituksessa.

Re: Perustuslakivaliokunnan mietintö kielikokeilusta

Lähetetty: 15.11.2017 19:11
Kirjoittaja Hillevi Henanen
Kappas vain! Luin tarkkaan joka sanan. Vuonna 2004 ei oltu vielä keksitty että pakkoruotsin vapaaehtoistamisella olisi ollut tatkoituksena lisätä muiden kielien kirjoittamista, sen on joku hoksannut myöhemmin.

Re: Perustuslakivaliokunnan mietintö kielikokeilusta

Lähetetty: 15.11.2017 19:57
Kirjoittaja Hillevi Henanen
Ajatuspaja kirjoitti: Samaa suota se oli jo 2004, mutta silti päästiin siitä liejusta ylös..
KIMMO SASI /KOK

Nimittäin saattaa helposti ilmetä, että kun ruotsin kieli ei ole enää pakollinen eikä myöskään suomen kieli ole ruotsinkieliselle pakollinen ylioppilaskirjoituksissa, se voi vaikuttaa siihen, että lukio-opiskelijat enemmässä määrin jättävät toisen kotimaisen kielen ylioppilaskirjoituksista pois, ja se saattaa käytännössä johtaa siihen, että ruotsin kielen osaaminen valtakunnassa kaiken kaikkiaan heikkenee. (Ed. Elo: Voiko se vielä heikentyä?) — Tässä suhteessa täytyy sanoa, että on tärkeätä, että tämä kehityskulku ei pääse tapahtumaan, koska jos se on merkittävää ja olennaisesti vaikuttaa siihen, missä määrin Suomessa osataan ruotsin kieltä, silloin tuo perustuslaillisuuskynnys vähitellen alkaa jo tulla lähelle ja silloin aletaan puhua jo näitten kielellisten perusoikeuksien ytimestä.
Eli jos toinen kotimainen jätetään kirjoittamatta, niin ruotsin kieli heikkenee, ja vaikka nyt tällä kertaa ei keksittykään perustuslaillista estettä, niin se kumminkin on jo siinä rajoilla.

Tästä syystä perustuslakivaliokunta totesikin, että on erittäin tärkeätä, että valtioneuvosto seuraa kansalliskielten opetuksen ja opiskelun yhtä hyvin määrällistä kuin laadullista kehitystä ja ryhtyy tarvittaessa toimiin perustuslaissa taattujen kielellisten oikeuksien toteutumisen turvaamiseksi. Valiokunta myöskin muistuttaa, että valtioneuvosto antaa kielilain 37 §:n perusteella vaalikausittain eduskunnalle hallituksen toimenpidekertomuksen oheisaineistona käytettäväksi kertomuksen kielilainsäädännön soveltamisesta ja kielellisten oikeuksien toteutumisesta sekä tarpeen mukaan muistakin kielioloista. Nyt on tärkeätä, että tämän selvityksen yhteydessä joka kerta arvioidaan ylioppilastutkinnon rakenteen muuttumista ja myöskin sitä, miten kielelliset oikeudet Suomessa toteutuvat ottaen huomioon sen, missä määrin toista kotimaista kieltä opiskellaan.
Tässä kappaleessa on jo selviä kansalliskielistrategian kaikuja havaittavissa.

On pyritty parantamaan opiskelijoitten henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien toteuttamista, ja yleisenä tavoitteena on ollut laaja-alainen yleissivistys pakollisten oppiaineiden opinnoilla ja turvatulla valtakunnallisella yhtenäisyydellä.

Nyt oikeastaan kysyn, kun nämä ovat olleet selkeät tavoitteet koko ajan, pyritäänkö näihin tavoitteisiin nyt tällä ylioppilastutkinnon rakennemuutoksella. Mielestäni ei pyritä, vaan nyt on selvästi tapahtumassa tietty kurssinmuutos. Nimittäin millä tavalla turvataan laaja-alainen yleissivistys?
Hänellä ei siis silloin vielä ole hajuakaan siitä, että myöhemmin tullaan väittämään, että uudistuksella olisi ollut tarkoitus lisätä muiden kielten kirjoittamista.
Oli niin mielenkiintoinen tuo, että oli pakko lukea se vielä uudelleen.
Punaiset ovat omia komentejani.

Sievästi Kimmo Sasi hymyili toissa kesänä kun pyysin häneltä allekirjoitusta kansalaisaloitteeseemme. :)

Re: Perustuslakivaliokunnan mietintö kielikokeilusta

Lähetetty: 15.11.2017 20:18
Kirjoittaja NRR
Hyvin luettu, HH! MOT