Vaasa ei toki pyrikään Suomen suosituimmaksi kaupungiksi. Siellä riittää, että osaa ruotsia. Uhosta ja pullistelusta voisi kuvitella, että tämä kaupunki on vankasti ruotsinkielinen, vaikka esim. viime vuonna ruotsinkielisten osuus Vaasassa oli 22,6%.
Syyskuun loppuun mennessä viime vuonna Vaasan väkiluku oli vielä sata henkeä plussalla, tänä vuonna 9 kuukaudessa yli 600 miinuksella (samana aikana Seinäjoki +524). Vaasasta on helppo potkia porukkaa pois puuttuvan "kielitaidon" takia, mutta vaikeaa värvätä ammattitaitoista työvoimaa sellaisiin ammatteihin, joissa pelkkä ruotsin osaaminen ei riitä.
Pohjalainen viime kesänä.
https://www.pohjalainen.fi/mielipide/p% ... -1.2349767
Pohjanmaan maakunnassa sijaitsee suurin osa ruotsienemmistöisistä kunnista, ja koko alueella ruotsinkielisten osuus on 49,6%. Tilanne korjaantuu hetkeksi 2019 kun Isokyrö 0,7% ruotsinkielisensä kanssa vaihtaa maakuntaa.Joskus ikävä sana on sanottava niin kuin se on. Tiukat ruotsin kielen vaatimukset Vaasan kaupungin työpaikkoihin karkottavat hakijoita.
Kriteerien väljentäminen on tärkeää kasvun kannalta, sillä pula osaajista on totta jo nyt.
Vaasasta pitää tehdä houkuttava paikka muuttaa kaikkialta Suomesta, riippumatta kielitaidosta. Vaasan kunnianhimoiset pyrkimykset houkutella isoja investointeja kaupunkiin korostavat muutoksen tärkeyttä.
Esimerkiksi käy Vaasan talotoimen haku. Toimitilajohtajaksi haki keväällä 5 henkilöä, kun Seinäjoen tekniseksi ympäristöjohtajaksi haki 16.
Vaasan kaupunginhallituksen puheenjohtajana viime vaalikauden ajan toiminut Seppo Rapo (kok.) näkee, että pääsyy hakijakatoon on liian tiukat kielitaitovaatimukset. Toimitilajohtajalta vaadittiin sekä suomen että ruotsin kielen hyvää suullista ja kirjallista taitoa (Pohjalainen 24.7.).
Kaksikielisyydestä ei pidä tehdä fanaattista opinkappaletta, johon pitää tulijoiden vihkiytyä, vaan antaa töiden ja arjen opettaa. Suomen ja ruotsin kielen välistä aitaa pitää madaltaa, eikä tehdä kielestä estettä.
On selvä, että vuosia kaupungin rekrytointeja läheltä seuranneen Rapon näkemys herättää vastustusta.
Kaupunginhallituksen tuoreen puheenjohtajan Kim Bergin (sd.) mielestä ajankohta on huono, koska Vaasaa ympäröivä, pääosin ruotsinkielinen Mustasaari alkaa vihdoin lämmetä kuntaliitosasiaan (Pohjalainen 24.7.).
Kuntaliitoksessa Vaasasta tulisi selvästi ruotsinkielisempi kaupunki, joten vapaan keskustelun ei luulisi RKP:tä häiritsevän. Nyt Vaasa on 70-prosenttisesti suomenkielinen, kaksikielinen kaupunki. Tämä viesti ei kantaudu tarpeeksi muualla Suomessa. Kireät kielikriteerit antavat lisäksi kaupungista väärän kuvan.
Kaksikielisessä kaupungissa täytyy Bergin mukaan olla ”tietty taso” kieliosaamisessa, ainakin johtavilla virkamiehillä. Se taso olkoon korkeakouluopintojen virkamiesruotsi, joka pätevöittää virkamiestyöhön myös kaksikielisissä kaupungeissa. Sitä edeltävät pakolliset ruotsin opinnot koulussa.
Mikäli tämä järeä yhdistelmä ei riitä, voi perustellusti kysyä, mitä hyötyä on pakollisista ruotsin kielen opinnoista Suomessa. Olisi RKP:n etu nostaa pakollisen kouluruotsin arvoa ja kannustaa suomenkielisiä, auttavasti ruotsia osaavia työntekijöitä muuttamaan Vaasaan.
Uusien veronmaksajien houkuttelu tulee nostaa kasvavan kaupungin asialistan kärkeen. On Vaasalle haitallista, jos sisä-Suomesta tulevan täytyy nostaa kädet pystyyn ja katsella työpaikkoja muualta Suomesta. Tämä eristää Vaasan muusta Suomesta.
Pohjanmaan kauppakamarin mukaan kolmanneksella yrityksistä on vaikeuksia löytää sopivaa työvoimaa. Ihmiset muuttavat usein perheenä: toinen puolisoista voi työskennellä julkisella ja toinen yksityisellä puolella. Vaasalle on tärkeää tarjota molemmille mahdollisuus työhön ja viihtyisään asuinpaikkaan.