Tänään on 14.12.2017 11:02




Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 3 viestiä ] 
Kirjoittaja Viesti
Lukematon viestiLähetetty: 26.10.2017 22:29 

Liittynyt: 10.02.2013 16:38
Viestit: 6426
Pimeää ja loskaista, sellainen oli kotimatka tänään. Sellaiselta tuntuu myös, kun mietin tätä pakkoruotsikuviota, jota olen seurannut tiiviisti nyt kymmenisen vuotta. Moni on seurannut paljon pitempään - kunnioitukseni heille!

B1-kieli (ruotsi) alakoulussa estää kielivalinnat tehokkaasti

Vastoin kaikkia odotuksia, pakkoruotsiverkostot onnistuivat varhaistamaan pakkoruotsin alakouluun ja tällä tehtiin kielivalintojen vapauttaminen todella vaikeaksi. Yläkoulussa alkava B1-kieli olisi kevyesti saatu avattua useammalle eri kielelle, koska yläkoulussa opettaa muutenkin iso joukko kieltenopettajia ja lukiot ovat useimmiten yläkoulujen yhteydessä vielä laajemmin kieltenopetustarjottimin. Useimmilla alakouluilla on varaa vain kahteen kieleen ja ne ovat nyt englanti ja ruotsi. Siihen voidaan pakottaa kolmas kieli, mutta missään nimessä yläkoulun tarjontaan ei päästä. Siis täysi susi koko B1-kieli alakoulussa, mutta juuri siksi se juntattiin sinne - huom. vain RKP vaati sitä Kataisen hallituksessa ja sai haluamansa vastoin asiantuntijaesitystä.

Opetuspuolella on menossa yhtä jos toista kehityshanketta, joissa painopisteenä on "lisää kieliä" tarkoittaen ainakin yhtä paljon ruotsia kuin ennenkin ja ikuinen valitus siitä, ettei kieliä kannata tarjota, kun laiskat fennot eivät niitä lue.

Suomi100 valjastettu SuomiOnRuotsalainen-propagandaan

Suomi100 juhlavuosi näyttää saaneen rahoitusta nimenomaan proruotsi-propagandaan. Historiaa on julkaistu nimenomaan ruotsalaisuuden näkökulmasta, jopa lapsille. Hyvin tehtyä propagandaa ruotsinopetukseen verovaroilla: Molempi parempi -videoit esittelevät hymyileviä, menestyviä ihmisiä, jotka vakuuttavat, että kyllä jokainen fiksu ihminen tajuaa, ettei ruotsi ole pakko vaan oikeus ja kyllä kaksikielisyys on rikkaus, vaikkei alle viiden prosentin vähemmistö millään ilveellä tee mistään maasta kaksikielistä.

Media tyytyy välttämään pakkoruotsikeskustelua ja julkaisemaan pakkoruotsihehkutteluja

Lehtien palstoilla edelleen säännöllisesti julkaistaan propakkoruotsipläjäyksiä, joissa kielivapaus on ruotsinvastaisuutta ja pakolla on perusteena jokin kirjoittajan mielestä itsestäänselvä ihanuus kuten lähtö Norjaan. Ja aina palataan ihmettelemään sitä pakkomatematiikkaa - vaikka matematiikkaa opetetaan kaikkialla maailmassa aivan kuten vieraat kielet valitaan kaikkialla maailmassa.

Kielikokeilu ei onnistu ilman vapautuksia

Kielikokeilu näyttää olevan pahoissa vaikeuksissa. Kokeiluun pitäisi hakeutua nyt, muttei tiedetä, mitä haetaan. Tästä pakkoruotsiverkosto on kokoomuksen avulla pitänyt huolen.

Vapautukset ovat entistä pahemmin pannassa. Nehän rapauttaisivat pakon, joten niitä ei voi antaa sen paremmin dysleksikoille, ummikkomaahanmuuttajille kuin korkeakoulussa opiskeleville aikuisille, jotka jo tietävät, haluavatko sen, mitä pakkoruotsi muka avaa vai eivät.

Mutta todellisuus ei tietenkään muutu mihinkään.
Pakkoruotsi on riesa ja rasite - rikkaus se on vain niille, jotka sitä opiskelisivat ilman pakkoakin.
Koko kaksikielisyysnäytelmä on vain näytelmää mutta vääristää monia tärkeitä rakenteita: kielitarjonta, kieltenopettajien koulutus, opintojen painotus yksilön ja ammattitaidon kannalta mielekkäästi, koulutuksesta käytävän keskustelun rehellisyys, asiantuntijapuhe...

Pakkoruotsin takana on niin valtavasti vaurautta ja vaikutusvaltaa, että pelkkä äly ja rehellisyys eivät riitä niitä vastaan. Luoja anna minulle kärsivällisyyttä ja anna sitä heti!


Ylös
 Profiili  
 
Lukematon viestiLähetetty: 27.10.2017 06:42 

Liittynyt: 10.02.2013 16:38
Viestit: 6426
Tunneperustelut pakkoruotsille 2017

Lainaa:
Tiina Raevaara: "Pakkoruotsi on kansallinen aarre."

Maaret Feldt-Ranta: "Kouluruotsi+ahkeruus=kielitaito"

Mielipidekirjoitus lokakuisessa Ilkassa: "En kutsuisi sitä 'pakkoruotsiksi', vaan oikeudeksi saada ruotsinkielen opetusta."

Kansanedustaja Heli Järvinen (vihreät) lukuisissa itäsuomalaisissa lehdissä julkaistussa mielipidekirjoituksessa:
"Valtion virkamiespätevyyden saavuttamiseksi ruotsin koe on suoritettava. Haluatteko todella tilanteen, jossa lastenne on vaikeampi päästä näihin virkoihin?"

Järvinen jatkaa nostamalla itsensä malliksi: "Itse valitsin --- pitkän matematiikan --- kemian ja fysiikan --- saksan --- venäjän kirjoitin omaksi ilokseni aikuisena --- ”pakkoruotsista” on ollut ja on valtava hyöty."



Miten tällaisten sloganien kanssa voi keskustella?


Tässä asiallisia kannanottoja opetusneuvoksilta 2017:

Lainaa:
"Ruotsin pakollisuus on tabu, josta on vaikea puhua."

"Suomen kielitaitovarannon korjaaminen edellyttää ruotsin kielen pakollisuudesta luopumista.
Tiedämme hyvin, että tämän mielipiteen esittäjät leimataan sivistymättömiksi moukiksi."

"Kolme pakollista vierasta kieltä kaikille ei ole realismia."

"Myös maahanmuuttajien kielitaidon hyödyntämisessä on ongelmia, kun heidänkin tulee opiskella ruotsia. "

"Ruotsin kieli tulee muuttaa valinnaiseksi suomenkielisille. Kaikissa peruskouluissa on tarjottava ruotsille vaihtoehdoksi vähintään yksi kieli. Samalla on korjattava lainsäädäntöä niin, että ruotsin osaamista ei enää edellytetä kaikissa viroissa eikä ruotsin tule olla pakollisena korkeakouluopinnoissa."



Jo aiemmin rautaisia huomioita Pasi Saukkoselta, monikulttuurisuustutkijalta ja Magman yhteistyökumppankilta:

Lainaa:
"Ruotsi voi avata muutamille suomenkielisille ovia muttei kaikille".

"Vahvin argumentti pakkoruotsia vastaan on se, että hyvin suuri osa opiskelijoista ei saa mitään hyötyä ruotsin opinnoistaan".



Miten kauan realismilta voidaan sulkea silmät ja pyöritellä pakkoruotsin kannattajien tunnelmista sloganeja, joilla tärvätään muitten opiskelua?


Ylös
 Profiili  
 
Lukematon viestiLähetetty: 27.10.2017 07:23 

Liittynyt: 10.02.2013 16:38
Viestit: 6426
Suomenruotsalaisten ja pakkoruotsin kannattajien tunnepuhe jyrää mediassa suomenkielisten ja uussuomalaisten realismin ja aidot kielitarpeet. Jos kerrot muista kielitoiveista, kysytään pilkallisesti, mikä estää lukemasta ruotsin ohella (siis ylimääräisen, itselle turhan alakoulusta yliopistoon tiukkana jatkuvan pakkokielen ohessa) - no kenties rajalliset resurssit, eihän sellaista vaadita muuallakaan. Jos kerrot dysleksikoista, vastataan, ettei kaikkien ole tarkoituskaan selvitä korkeammista opinnoista, sitä voi valita jonkin käytännön homman. Jos kerrot maahanmuuttajista ja puolikielisyydestä, väitetään, että maahanmuuttajat oppivat helposti kieliä - siksikö heidän kouluttautumisensa on niin paljon haasteellisempaa kuin muiden ryhmien.

Siis suru-tunnepuhe jyrää realismin ja kunnioituksen meitä muita kohtaan elämää ymmärtävinä ja koulutettuina vanhempina. Vain se vanhempi on muka "viisas", joka toistelee lapselleen ruotsin hyödyllisyyttä ja Suomi on ruotsalainen -liturgiaa. Mistä tällainen väheksyvä asenne?

Tuoreimpaan Molempi parempi -propagandavideoon oli haastateltu miellyttävää suomenruotsalais-kandalaista pariskuntaa. He kertoivat puhuvansa kotona englantia ja ruotsia, mutta vähemmän suomea, koska "lapset ei ymmärrä" lipsauttaa isä, "voi kyllä ne ymmärtää", kiirehti korjaamaan äiti. Sitten myöhemmin hän kertoi olevansa äidinkieleltään suomenkielinen, isä oli ruotsinkielinen ja siksi hän kävi ruotsinkieliset koulut. Kun lapset syntyivät, hän heräsi siihen, että hänen "sydämensä kieli" olikin ruotsi ja sitä hän siis on puhunut lapsilleen. Ja vielä myöhemmin hän totesi, että vaikeimmassa asemassa hänestä ovat ne ruotsinkieliset, jotka eivät osaa suomea - he ratkaisevat ongelmat usein lähtemällä maasta. Tässä kohtaa kuuntelija jo miettii, minkälaisia ristiriitoja ja epäloogisuuksia on auvoisen haastattelun taustalla, kun lapset eivät isän mielestä ymmärrä suomea... No, isä puolestaan ylistää kanadalaista pakkoranskaa kertomatta, ettei kyse ole lainkaan yhtä kattavasta pakosta kuin meidän pakkoruotsimme. Tämähän on luvallista vääristelyä nyt, kun kyseessä on henkilökohtainen tarina eikä mikään virallinen kannanotto. Hän nauraa nuorelle itselleen, joka ei olisi halunnut opiskella pakkoranskaa, mutta joutuipa sitten Ranskaan näyttelemään eikä hänelle puhuttukaan englantia. Ihan todella väärä vertailukohta, mutta hän lienee niin suomenruotsalaistunut, ettei itse huomaa eroa.

Voidaanko kuvitella Ruotsin televisiossa ruotsinsuomalais-kanadalaista perhettä kertomassa, että lapset kasvavat maassa englannin ja suomen kielellä ja ruotsi on se heikoin lenkki? Ja tämän perusteella heistä olisi kiva, jos kaikki muut Ruotsissa opiskelisivat suomea - ihan vaan siksi, kun Kanadassakin aika moni opiskelee ranskaa? - Kukaan ei ymmärtäisi heitä!

Lopuksi pakkoruotsin perusteeksi videolla perheen äiti nostaa sen, ettei kukaan hänen tutuistaan, joka on muuttanut ruotsinkielisille alueille ja/tai tullut suomenruotsalaiseen kulttuurin kanssa tekemisiin, ole todennut muuta kuin sen, että mahdollisuus tähän on ollut rikkaus. Siis pakkoruotsin meille muille määrittävät ne, jotka ovat päätyneet elämään suomenruotsalaisten keskuudessa. Ihan pikkuisen vino otanta.

Tämä on tietysti se ovelin tapa käydä pakkoruotsikeskustelua: Ei tarvitse välittää realismista eikä kuunnella muita. Annetaan valittujen yksilöiden vuodattaa omaa tunnepuhettaan ja nostetaan se muiden kokemusten yläpuolelle. Annetaan virheellisten väittämien värittää puhetta, mitään oikaisuvaatimuksia ei voi esittää. Annetaan kuva, että on ihanteellista elää monikielistä ruotsi-englanti-suomi-elämää, tosin se suomi voi jäädä siitä sivuunkin.

Tää on niin tätä. Ja meidän verorahoillamme. Ja meidän lapsillemme, osaksi pakkoruotsin opetusta ja koulutuksen identiteettikasvatusta.


Ylös
 Profiili  
 
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 3 viestiä ] 


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ajatuspaja ja 7 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com