Tänään on 14.12.2017 11:05




Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 2 viestiä ] 
Kirjoittaja Viesti
Lukematon viestiLähetetty: 25.10.2017 16:42 

Liittynyt: 07.01.2015 13:02
Viestit: 584
Lainaa:
Itsenäisyyden juhlavuoden kielikirja Helsingin kirjamessuilla: M. A. Numminen haastattelee Fred Karlssonia uutuusteoksesta Suomen kielet 1917–2017
23.10.2017 by kaarinanuutiset
Yleisen kielitieteen emeritusprofessori (HY) Fred Karlsson tuo oman panoksensa Suomi 100 -juhlavuoteen teoksella Suomen kielet 1917–2017 (Lingsoft Oy, 2017). Teos on monimediajulkaisu, joka on luettavissa internetsivustona, e-kirjana, painettuna versiona ja Twitter-kampanjana sekä suomeksi, ruotsiksi että englanniksi.

Fred Karlsson esittelee teoksensa kulttuurin monitoimimiehen, M. A. Nummisen haastattelussa Helsingin kirjamessuilla perjantaina 27.10. klo 13.00 Ellibs Oy:n osastolla (6 k 41) hallissa 6 (KirjaKallion lavan vieressä). Tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus haastatteluun.

Karlssonin teos Suomen kielet 1917–2017 on tiivis ja kokoava esitys itsenäisyyden ajan kielimaisemasta ja tämän maiseman muutoksista. Suomen, ruotsin, saamen kielten, romanin ja viittomakielten ohella osana maamme kielten satavuotiskaarta teoksessa esitellään myös tataari, jiddiš, karjala ja venäjä, vieraiden kielten suuri invaasio viimeisinä vuosikymmeninä sekä Suomen aina 500 kieleen yltävä nykykirjo.

Teos tuo esiin myös oman aikamme kielelliset muutosvoimat, syyt ja seuraukset sekä mahdolliset kipupisteet, kuten seuraavasta katkelmasta käy hyvin ilmi:

”Vuonna 1990 Suomessa oli 25 000 vieraiden kielten puhujaa. Vuoden 2017 alkuun mennessä maahan oli tullut 354 000 ihmistä ulkomailta. He puhuvat kaikkiaan noin viittäsataa eri kieltä. Näiden kielten puhujia on jo enemmän kuin Suomen perinteisiä pieniä kieliryhmiä…”

Teoksen monimediakanavat aukeavat virallisesti marraskuussa seuraavissa osoitteissa:

www.suomenkielet100.fi

www.finlandsspråk100.fi

www.languagesoffinland100.fi

Suomen kielet 1917–2017 on ladattavissa maksutta e-kirjana Ellibsin verkkokirjakaupasta osoitteessa www.ellibs.com. Teoksen julkaisija on Lingsoft-konserni, johon myös Ellibs Oy kuuluu.

Suomen juhlavuoden kunniaksi teos pyritään tuomaan eri kieliversioina eritoten koululaisten, nuorten, maahanmuuttajien sekä kaikkien Suomen kieliolojen kehityksestä ja kielipolitiikasta kiinnostuneiden ulottuville.

Ote kirjasta: ”Vanhassa kansakoulujärjestelmässä ei opetettu toista kotimaista tai vieraita kieliä ollenkaan ennen vuotta 1964. Peruskoulu-uudistus 1968 oli kansallisen kielivarannon osalta valtava harppaus. Sekä toinen kotimainen että yksi vieras kieli tulivat kaikille pakollisiksi.”

Fred Karlsson on Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen emeritusprofessori. Hän on Suomen kielihistorian asiantuntija, kansainvälisesti arvostettu kielitieteen tutkija ja suomalaisen kieliteknologia-alan pioneeri. Karlsson perusti vuonna 1986 yhdessä kieliteknologian emeritusprofessori Kimmo Koskenniemen kanssa Lingsoft Oy:n. Karlssonin ja Koskenniemen digitalisaation eturintamassa kulkeneista innovaatioista voi lukea Lingsoftin historiasta Kieli ja uusi talous.

Suomen kielet 1917–2017 -hanke on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Julkaisijalleen Lingsoft Oy:lle teossarja on myös yhtiön 30. toimintavuoden juhlajulkaisu.

Lähde epressi


Ylös
 Profiili  
 
Lukematon viestiLähetetty: 25.10.2017 19:40 

Liittynyt: 10.02.2013 16:38
Viestit: 6426
Suomi100 on melkoinen mahdollisuus propagandalle.

Karlssonista täällä on kirjoitettu näin:

Lainaa:
Tammikuussa 2011 - vähän ennen edellisiä eduskuntavaaleja, ennen Ahtisaaripaperin siirtymistä osaksi hallitusohjelmaa, ennen kielistrategiatyötä - professorit Fred Karlsson ja Henrik Meinander sekä europarlamentaarikko Henrik Lax kirjoittavat Hesarin yleisönosastossa ympäripyöreästi toimivan kielistrategian tarpeesta Suomessa (strategiahan oli varmasti jo RKP:n kulisseissa ja Ahtisaaripaperin konsepteissa nostettu kaiken kielipolitikoinnin äidiksi). Eväitä strategiaan saataisiin Ahtisaaren johtaman poliittisen työryhmän tulevasta raportista ja vielä julkaisemattomista selvityksistä, joita ovat laatineet Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Opetushallitus (nämä nimet kuulostivat jo tuolloin minusta pahaenteisiltä, siellä virkamiehillä on vahva velvoite noudattaa RKP:n kielipolitiikkaa). Mielenkiintoisinta olivat minusta tekstin kytkökset identiteettipuheeseen:

- "Mustavalkoinen eipäs juupas -keskustelu pakkoruotsista on vääristänyt kielipoliittisia ja kansallisiakin perspektiiviejämme. Ensisijaisestihan pitäisi olla kyse siitä, miten haluamme hahmottaa identiteettimme ja paikkamme nopeasti muuttuneessa maailmassa. Millaisia kansakuntamme keskeisten maantieteellisten suuntausten tulisi olla ja kuinka ne pitäisi toteuttaa?
- "Kaipaamme näkemystä kansalliskieltemme elintilan turvaamisen edellytyksistä, jotta suomalaisille voitaisiin varmistaa kestävät kielten opiskelumahdollisuudet. Kansallisen kielipääoman vaaliminen on koko kansan asia."
- "Kieltenopetuksen linjaukset ovat olennainen osa pienen kansakunnan kulttuuri- ja identiteettipolitiikkaa. Käsityksemme siitä, mihin kulttuuriin ja talouteen haluamme ensisijaisesti kytkeytyä ja kuulua, toteutuu konkreettisesti kielivalintonoissamme ja kielilainsaäädännössämme moneksi vuosikymmeneksi."


Ja näin pohjustettiin kielistrategia.

OAJ:n pakkoruotsikamppanjassa oli taas pari vuotta sitten lempparijänikseni M.A.Numminen:


Lainaa:
Näin yritetään muka-eliitille muistuttaa, että se on eliittiä ja osaa ruotsia: OAJ:n tiedottaja on laatinut suomenkieliseen Opettaja-lehteen selkoruotsinkielisen (ei sanaakaan suomea) mainosartikkelina, jossa M.A. Numminen julistaa: "Ju fler språk desto bättre" Opettaja 1/2015 (Mitä enemmän kieliä sitä parempi)

Ja näin M.A. Numminen muka kumoaa pakkoruotsin kritiikin:

Lainaa:
--- vaikkei aineita saakaan asettaa toisaan vastaan, uskon, että useimmille on enemmän hyötyä elämässään ruotsin taidosta kuin algebrasta*.

Me opimme kaikkia kieliä pakolla. Sukututkimus on suomenmaalaisten suurin mielenkiinnonkohde urheilun jälkeen. Yli miljoona ihmistä tutkii sukuaa. Kaikki tiedot esimerkiksi vanhoissa kirkonkirjoissa ovat ruotsiksi. Olisi todella kova työ aloittaa ruotsinopiskelu perusteista 40-vuotiaana, jollei se olisi ollut pakollinen kouluissa. Ja hiukan ruotsintaitoa on tarpeen, kun alkaa tutkia sukuaan.

On aika harvinaista että opiskellaan innokkaasti, varsinkaan pojat. Luultavasti enemmän kuin puolet pojista lopettaisi koulun, mikäli oppivelvollisuutta ei olisi. Katsotaan asiaa toisesta näkökulmasta: kukaan ei uskalla edes ehdottaa, että matematiikka olisi vapaaehtoinen aine koulussa!


Ylös
 Profiili  
 
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 2 viestiä ] 


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ajatuspaja ja 8 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com