vapaakielivalinta.fi

Onko jollain tietoa, mitä tämä pitää sisällään ?

Seurantaryhmässä ja ministeriössä keskustellaan siitä, mitkä oppiaineet säädetään jatkossa pakollisiksi lukiolaissa.

Lukion oppimäärä sisältää nyt lakisääteisesti "äidinkieltä ja kirjallisuutta, toista kotimaista kieltä ja vieraita kieliä, matemaattis-luonnontieteellisiä opintoja, humanistis-yhteiskunnallisia opintoja, uskontoa tai elämänkatsomustietoa, liikuntaa ja muita taito- ja taideaineita sekä terveystietoa".

Esiin on nostettu, että esimerkiksi ruotsin kielen, terveystiedon ja katsomusaineiden lakisääteisyys on puntarissa.

- En halua, että lukiouudistus menee oppiaineiden vastakkainasetteluksi. Viime vaalikaudella tuntijakouudistus törmäsi ja vesittyi oppiaineiden väliseen nollasummapeliin, kun yhden kurssin lisäys yhdelle oli pois toiselta. Nyt on hyvä paikka miettiä, millä tasolla tehdään päätökset opetettavista aineista.

Lukio-opintoihin sisällytetään kurkistusikkuna korkeakouluopintoihin. Jokainen lukiolainen voisi saada mahdollisuuden suorittaa korkeakoulussa opiskeltavan tutkinnon kurssin tai sen osan. Näin opiskelija saisi selville, soveltuuko alan opiskelu hänelle. Halutessaan korkeakouluopintoja pystyisi suorittamaan enemmänkin jo lukion aikana.

Lukiouudistusta koskevat lakimuutokset astuisivat voimaan vuoden 2019 alussa.

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/yo ... in/773209/

No joo, lienee sopiva sauma palauttaa ruotsin pakollisuus yo-kokeissa.

Ehkä vähän kaukaa haettua, mutta katsomusaineiden osalta voisi nostaa esiin tämän vapaa-ajattelijain-liiton edustajan mielipiteen: http://www.ess.fi/Mielipide/art2407542

Paine perinteistä uskonnonopetusta vastaan siis tuntuu kasvavan ja tulevaisuudessa paine muutokseen muuttuu väistämättä voimakkaammaksi. Miksi tämä myönnetään uskonnonopetuksen muttei kuitenkaan ruotsin osalta? Kun pahimpia fanaatikkoja katsoo, niin pakkoruotsin kannatus ei niinkään eroa uskonnosta...

Uskonnon opettajista valtaosa opettaa myös elämänkatsomustietoa tai filosofiaa, joten heille on sama, mikä katsomusaineen kurssi on pakollinen. Samaan tapaan kuin uskonnollinen monimuotoisuus kasvaa, kasvaa myös kielellinen monimuotoisuus, mutta tätä ei opettajien edunvalvonta voi päästää vaikuttamaan: OAJ:n suurin aineopettajaryhmä ovat kieltenopettajat, joista valtaosa on ruotsinopettajia. Kieleen pätevöityminen vaatii meillä vuosia ja ruotsin tekeminen valinnaiseksi tekisi useimpien kieltenopettajien tunnit epävarmoiksi. Mitään sellaista ei opettajien edunvalvonta ole kohdannut eikä halua kohdata.

Muutenhan juuri lukio olisi oikea paikka vapauttaa valinnat hyvin laajasti. Se että jokaista yliopistoalaa pitäisi päästä maistelemaan, on tietysti yksi näkökulma. Ruotsin pakollisuuteen tämä ei vaikuta, koska kielikorista poimitaan kuitenkin. Ei vain haluta muistuttaa, et ruotsin pakollisuuden takana on palvelupakko.

Kiinnostava tämä lukion erityisopetuksen tuominen lakiin:

Oikeus erityisopetukseen sitä tarvitseville opiskelijoille kaavaillaan kirjattavaksi lukiolakiin, Grahn-Laasonen kertoo. Alueellinen tasa-arvo ei nuorten kohdalla toteudu, koska erityisopetusta ei ole tarjolla kaikissa lukioissa.

- Ei voi olla niin, että esimerkiksi lukihäiriö estää jossain päin Suomea kokonaan lukion suorittamisen. Myös maahanmuuttajat, joilla suomi on vasta toinen kieli, tarvitsevat erityistä tukea lukion suorittamiseen. Maahanmuuttajista liian harva suorittaa lukion; ero kantaväestöön on suuri, Grahn-Laasonen sanoo.

On iso askel, jos myönnetään, että erilaisilla oppilailla/oppijoilla on oikeus opiskella lukiossa. Tähän asti lukion on annettu karsia. Tosin lukioiden jakautuminen huippuihin ja tavallisiin ja pääsykokeissa papereiden painottaminen tekee erilaisten opintopolun jatkumisen epävarmaksi. Mutta lukioon kaikilla olisi oikeus.

Eikö olisi parasta, ettei lukiolaissa määritellä aineita vaan ne ovat opetussuunnitelmassa ja kaikista aineista olisi tarvittaessa saatavissa vapautus. Lukion kurssimäärä ja syventävien kurssien määrä vain olisi kaikille sama. Yo-kokeet valittaisiin sen mukaan, minne aikoo jatkoon.

Onko mitään mahdollisuutta, että tämä lukion oppimäärän lakisääteinen sistältö

"äidinkieltä ja kirjallisuutta,
toista kotimaista kieltä ja vieraita kieliä,
matemaattis-luonnontieteellisiä opintoja,
humanistis-yhteiskunnallisia opintoja,
uskontoa tai elämänkatsomustietoa,
liikuntaa ja muita taito- ja taideaineita
sekä terveystietoa"

saataisiin muutettua muotoon

"koulukieltä ja kirjallisuutta,
vieraita kieliä,
matemaattis-luonnontieteellisiä opintoja,
humanistis-yhteiskunnallisia opintoja,
sekä taito- ja taideaineita"

Miksi mitään oppiainetta koulukieltä lukuunottamatta pitäsi nimetä erikseen?
Opetussuunnitelma ja tuntijako määrittäisivät näitä ja mahdollisia useita oppiaineita yhdistäviä kokonaisuuksia.