Surut asiantuntijoiksi suomenkielisten kielikokeiluun?

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 9792
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Surut asiantuntijoiksi suomenkielisten kielikokeiluun?

#31 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 13.11.2017 13:57

Saara kirjoitti:Katselen näitä dokumentteja yhä useammin teknologisen kehityksen ja digitalisaation kulmasta. On viiden vuoden sisällä mahdollista ja kymmenen vuoden kuluttua itsestään selvää, että kaikkien kansanryhmien asioiminen tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa omalla kielellään, saati asiakirjojen saaminen kielellä kuin kielellä, on arkipäivää. Nykyiselle kielipolitiikalle on kohta haettava perusteluja muualta.
Onko Ahtisaaren puhe siitä, että hän on ensisijassa pohjoismaalainen ja vasta sitten suomalainen, tällainen mahdollinen uusi linja?

Valehtelisin, jos sanoisin ymmärtäväni tämän:
Saara kirjoitti:Kiinnostavin dokumentti on itse mietintö. Valiokunta esittää laille yksimielisesti normaalia lainsäätämisjärjestystä. Samalla valiokunta esittää paljon uutta, kokeilua säätelevää lainsäädäntöä. Sivistysvaliokunta tuskin laatii näitä pykäliä itse.

Mietintö itsessään kuin myös Ojasen lausunto antavat myös lukuohjeen: lausunnon perusteluosaa käytetään tulevissa tilanteissa perusoikeuksien tulkinnan avaimena. Näin ei ole ollenkaan merkityksetöntä, mitä perusteluosassa sanotaan. Kaikki viittaukset kokeilun ongelmiin voivat nousta kokeilun hyväksymistä keskeisemmiksi.

pjl69
Viestit: 637
Liittynyt: 17.03.2017 14:39

Re: Surut asiantuntijoiksi suomenkielisten kielikokeiluun?

#32 Lukematon viesti Kirjoittaja pjl69 » 13.11.2017 14:17

Taitaa tää suomalainen identiteettityö olla yhtä poukkoilevaa kuin julkisuudessa/mediassa puheet suomalaisista yhtenä monoliittisena klönttinä: ensin oltiin jotain tangokansaa, sitten Lordin euroviisuvoiton jälkeen oltiin olevinaan niin hevikansaa (että ruotsissakin asti ihmetteltiin asiaa), sitten ollaan jääkiekkokansaa, rallikansaa, formulakansaa ja kun jollain susijengillä tulee vähän EM-kisojen alkulohkossa voittoja, ollaankin koripallokansaa.

NRR
Viestit: 9792
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Surut asiantuntijoiksi suomenkielisten kielikokeiluun?

#33 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 13.11.2017 14:54

pjl69 kirjoitti:Taitaa tää suomalainen identiteettityö olla yhtä poukkoilevaa kuin julkisuudessa/mediassa puheet suomalaisista yhtenä monoliittisena klönttinä: ensin oltiin jotain tangokansaa, sitten Lordin euroviisuvoiton jälkeen oltiin olevinaan niin hevikansaa (että ruotsissakin asti ihmetteltiin asiaa), sitten ollaan jääkiekkokansaa, rallikansaa, formulakansaa ja kun jollain susijengillä tulee vähän EM-kisojen alkulohkossa voittoja, ollaankin koripallokansaa.

Ihan hyvä huomio.

Ajattelen itse niin, että suomalaisuus on realistinen kattokäsite (ei eurooppalaisuus tai pohjoismaalaisuus tai maailmankansalaisuus, ne ovat romanttisia illuusioita, vaikka niilläkin on paikkansa monen sydämessä). Suomalaisuus on siis kattokäsite, joka ottaa syliinsä meidät kaikki täällä arkeaan elävät.

Suomalaisuus on mosaiikki, jossa jokaisella on sekä jotain enemmistön kanssa yhteistä (ruisleipä, puolukkahillo, kaamosmasennus, juhannustanssit, evakkotarinat ja muut suvun kokemukset historian käännekohdissa, muuttolintujen lähtö ja paluu, metsä ja kaupunki, Aurajoki tai Tammerkoski, Rovajoki, Pielinen...) että jotain omaa, tietynlaista erilliskulttuuria (maahanmuuttajataustat, suomenruotsalaiset, ruotsinsuomalaiset, saamet, pientilallisuus, kaupunkiköyhyys, keskiluokkainen hyvinvointi, kotivammaisuus, kotikeskeisyys, taiteilijasuvut, uskovaiset, uususkovaiset...).

On tärkeää olla suomalainen ja se, mitä suomalaisuus itsessä on, on itse määriteltävissä. Se ei ole rajoittava käsite, koska oman suomalaisuusmosaiikkinsa jokainen joutuu tekemään itse. Näissä maisemissa, näissä realiteeteissa.

Ajatuspaja
Viestit: 677
Liittynyt: 07.01.2015 12:02

Re: Surut asiantuntijoiksi suomenkielisten kielikokeiluun?

#34 Lukematon viesti Kirjoittaja Ajatuspaja » 13.11.2017 19:18

lausunnon perusteluosaa käytetään tulevissa tilanteissa perusoikeuksien tulkinnan avaimena.
No, onko se pakkoruotsi asiantuntijoiden ja valiokunnan mielestä suomenkielisen oikeus, josta hallitus nyt kavalasti viettelee kansalaista luopumaan vai onko pakkoruotsi suomenkielistä koskeva velvollisuus, jolla nimenomaan ruotsinkielisen kielelliset oikeudet turvataan ?

Mikä on pakkoruotsin syvin olemus perustuslain näkökulmasta ?

Maallikkona tulkitsen perustuslain 17 turvaavan kansalaisen oikeudet ja säätävän julkiselle vallalle velvollisuuden turvata nuo oikeudet.
Pykälä ei ole kansalaista velvoittava.

Ei perustuslaki siitä lähde, että jokaisen kansalaisen on osattava molempia kansalliskieliä "edes vähän"..
Tosiasiassa sama perustuslain kielipykälä oli voimassa jo ennen pakkoruotsia.

Mitä perustuslaki sanoo kahden kansalliskielen osaamisvelvollisuudesta ? Siis näiden asiantuntijoiden mukaan ?

Vai onko ainoa relevantti sisältö se, että ruotsinkielisen oikeus on suomenkielisen velvollisuus ?
Sehän on itsessään perustuslain hengen vastaista!

Saisiko tähän selkokielisen vastauksen jostain ?

Oma kysymyksensä on, voidaanko ruotsinkielisiltä vaatia suomen osaamista, kun kerran kielisuhde on 90-5-5.
Ainakin alueellisesti perustuslaki antanee liikkumavaraa.
Silloinhan esim. Närpiössä kaikkien olisi luettava ruotsia, ja Tampereella kaikkien suomea.

Voisiko asiaa pohtia vaikka perustuslakiblogissa ?
Joku, joka hallitsee kyseisen jargonin ?

Saataisiin laajempaa näkemystä oman kuplamme ulkopuolelle

https://perustuslakiblogi.wordpress.com
Ohjeita kirjoittajille
Rohkaisemme avoimeen ja perusteltuun mielipiteiden vaihtoon. Asiantuntijakirjoituksia voi tarjota sähköpostitse osoitteiseen perustuslakiblogi@gmail.com. Kommentit kirjoituksiin ovat tervetulleita, mutta kannustamme esiintymään omalla nimellä ja argumentoimaan kunnolla. Syyskuusta 2013 alkaen nimimerkillä kirjoitetut kommentit julkaistaan vain erikseen perustellusta syystä. Kommenttipalsta on moderoitu.

Ajatuspaja
Viestit: 677
Liittynyt: 07.01.2015 12:02

Re: Surut asiantuntijoiksi suomenkielisten kielikokeiluun?

#35 Lukematon viesti Kirjoittaja Ajatuspaja » 17.11.2017 16:37

Ruotsinkielisten tarpeiden tyydyttäminen näyttää nousevan keskiöön myös Sivistysvaliokunnalle annetuissa lausunnoissa, vaikka asia on jo päätetty perustuslakivaliokunnassa.

Suomenkielistä ei voi vapauttaa ruotsivelvollisuudestaan, koska "hän päätyy huonompaan asemaan", kun hän ei pääse palvelijareserviin, jonne joutumista hän itse vastustaa...

Kuinka kauan tämä "Ruotsinkielisen oikeus on suomenkielisen velvollisuus" -asetelma
oikein voi jatkua ? Kun pitäisi sitä pitkää matikkaakin ehtiä treenaamaan.. 8-)

Ajatuspaja
Viestit: 677
Liittynyt: 07.01.2015 12:02

Re: Surut asiantuntijoiksi suomenkielisten kielikokeiluun?

#36 Lukematon viesti Kirjoittaja Ajatuspaja » 29.11.2017 17:57

Valiokuntakäsittely
Saapunut 27.09.2017
- Sivistysvaliokunta
27.09.2017 Asian ilmoittaminen
Asia on saapunut sivistysvaliokuntaan mietinnön antamista varten. Asia on lisäksi lähetetty perustuslakivaliokuntaan lausunnon antamista varten.
13.10.2017 Asiantuntijakuuleminen
Valiokunnassa olivat kuultavina:
- hallitusneuvos Janne Öberg opetus- ja kulttuuriministeriö
- opetusneuvos Anu Halvari Opetushallitus
17.10.2017 Asiantuntijakuuleminen
Valiokuntaan on saapunut kirjallinen lausunto:
- opetusneuvos Anu Halvari Opetushallitus
18.10.2017 Asiantuntijakuuleminen
Valiokunnassa olivat kuultavina:
- kieliasiainneuvos Corinna Tammenmaa oikeusministeriö
- erityisasiantuntija Minna Lindberg Suomen Kuntaliitto
24.10.2017 Asiantuntijakuuleminen
Valiokuntaan on saapunut kirjallinen lausunto:
- hallitusneuvos Janne Öberg opetus- ja kulttuuriministeriö
14.11.2017 Lausunnon vastaanotto
Perustuslakivaliokunnan lausunto PeVL 44/2017 vp on saapunut valiokuntaan.
16.11.2017 Asiantuntijakuuleminen
Valiokunnassa olivat kuultavina:
- arviointiasiantuntija Mika Puukko Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
- rehtori Anne Laatikainen Suomen Rehtorit ry
- toiminnanjohtaja Ulla Siimes Suomen Vanhempainliitto ry
- puheenjohtaja Sanna Karppanen Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry
- erityisasiantuntija Jaakko Salo Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry
Valiokuntaan ovat saapuneet kirjalliset lausunnot:
- Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
- Ammattikorkeakoulujen Rehtorineuvosto Arene ry
- Suomen yliopistot UNIFI ry
- Finlands Svenska Lärarförbund FSL rf
- Suomen opinto-ohjaajat ry
- Pro Lukio ry
- oikeusministeriö
21.11.2017 Asiantuntijakuuleminen
Valiokunnassa olivat kuultavina:
- pääsihteeri Markus Österlund Svenska Finlands folkting
- koulutuskysymysten asiantuntija Camilla Grundström Svenska Finlands folkting
- puheenjohtaja, professori (emeritus) Ilmari Rostila Vapaa kielivalinta ry
23.11.2017 Asiantuntijakuuleminen
Valiokunnassa olivat kuultavina:
- pääsihteeri Juuso Luomala Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry
- asiantuntija Samuli Maxenius Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry
- puheenjohtaja Pietu Heiskanen Suomen Lukiolaisten Liitto
- liittosihteeri Malin Lindholm Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf
- koulutuspoliittinen asiantuntija Anniina Sippola Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry
- hallituksen jäsen Jyri Lähdemaa Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry
- projektipäällikkö Mikael Hiltunen Nätverket Svenska nu
- erityispedagogiikan dosentti, KT Minna Törmänen
- tutkija, yliopistolehtori, dosentti, FT Karita Mård-Miettinen
24.11.2017 Asiantuntijakuuleminen
Valiokuntaan on saapunut kirjallinen lausunto:
- hallitusneuvos Janne Öberg opetus- ja kulttuuriministeriö
24.11.2017 Asiantuntijakuuleminen
Valiokunta lopetti asiantuntijakuulemisen.
24.11.2017 Valmistava keskustelu
Valiokunta aloitti valmistavan keskustelun.
28.11.2017 Valmistava keskustelu
Valiokunta kävi valmistavan keskustelun loppuun.
+ Perustuslakivaliokunta
Asiasanat perusopetus kielivalinnat ruotsin kieli suomen kieli kokeilu toisen asteen koulutus kansalliskielet
Valiokuntien asiantuntijalausunnot (9)
Viimeksi julkaistu 28.11.2017 17:22
1.12. pitäisi SivL lausunnon olla valmis.

Ajatuspaja
Viestit: 677
Liittynyt: 07.01.2015 12:02

Re: Surut asiantuntijoiksi suomenkielisten kielikokeiluun?

#37 Lukematon viesti Kirjoittaja Ajatuspaja » 30.11.2017 16:41

Perjantai 1.12.2017 klo 11.30
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toisen kotimaisen kielen kokeilusta perusopetuksessa
Hallituksen esitys
HE 114/2017 vp

Käydään yleiskeskustelu.

Suoritetaan asian yksityiskohtainen käsittely.
Lausuntoa tuskin saadaan vielä huomenna..

Sivistysvaliokunta voisi ihan vakavasti pohtia, miksi Suomessa nimenomaan ruotsi on pakollinen, kun kaikkialla muualla englanti on pakollinen. Ruotsi ei ole pakollinen oppijalle vieras kieli missään muussa EU- maassa. Vain Suomessa.

Mitä ylivoimaisen sivistävää ruotsissa on verrattuna englantiin?
Ovatko muut maat sivistymättömiä, kun niissä pakollisena on englanti, ei ruotsi.??

pjl69
Viestit: 637
Liittynyt: 17.03.2017 14:39

Re: Surut asiantuntijoiksi suomenkielisten kielikokeiluun?

#38 Lukematon viesti Kirjoittaja pjl69 » 30.11.2017 17:27

Ajatuspaja kirjoitti: Mitä ylivoimaisen sivistävää ruotsissa on verrattuna englantiin?
Ovatko muut maat sivistymättömiä, kun niissä pakollisena on englanti, ei ruotsi.??
Tuohon sivistysperusteluun jämähtävät ainoastaan ns. laatikon ulkopuoliseen ajatteluun kykenemättömät pakon puolustajat (ja heistäkin varmaan osa on puhtaasti epärehellisiä, eli valehtelevat satuja kansalle). Nähtävästi sivistys ei olekaan kadonnut minnekään pakkoruotsin perusteista, vaikka siltä jo välillä näytti, sen perusteella miten Finlandia-palkinnon ympärillä touhotettiin sivistyksestä ja liitettiin ruotsin kielikin epämääräisesti sekasotkuun mukaan.

Ajatuspaja
Viestit: 677
Liittynyt: 07.01.2015 12:02

Re: Surut asiantuntijoiksi suomenkielisten kielikokeiluun?

#39 Lukematon viesti Kirjoittaja Ajatuspaja » 30.11.2017 17:39

pjl69 kirjoitti:
Ajatuspaja kirjoitti: Mitä ylivoimaisen sivistävää ruotsissa on verrattuna englantiin?
Ovatko muut maat sivistymättömiä, kun niissä pakollisena on englanti, ei ruotsi.??
Tuohon sivistysperusteluun jämähtävät ainoastaan ns. laatikon ulkopuoliseen ajatteluun kykenemättömät pakon puolustajat (ja heistäkin varmaan osa on puhtaasti epärehellisiä, eli valehtelevat satuja kansalle). Nähtävästi sivistys ei olekaan kadonnut minnekään pakkoruotsin perusteista, vaikka siltä jo välillä näytti, sen perusteella miten Finlandia-palkinnon ympärillä touhotettiin sivistyksestä ja liitettiin ruotsin kielikin epämääräisesti sekasotkuun mukaan.




”Ruotsin kielen osaaminen ei ole sivistyksen tae”

HEIKKI JANTUNEN | 30.11.2017 | 13:04- päivitetty 30.11.2017 | 14:59
Suomalaisuuden Liiton tuleva puheenjohtaja pitää vanhakantaisena ja vääränä ajatusta, että ruotsin osaaminen kuuluisi yleissivistykseen.
Suomalaisuuden Liiton ensi vuodelle valittu puheenjohtaja Ilmari Rostila kummastelee tämän vuotisen kirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittaja Juha Hurmeen sananvalintoja Finlandia-palkinnonjakotilaisuudessa.

Hurme piti osan puheestaan ruotsiksi ja antoi lopuksi suomeksi yksinkertaisen neuvon niille, jotka eivät ruotsinkielistä osuutta ymmärtäneet: ”Opetelkaa ruotsia, juntit. Maailmankuvanne avautuu kummasti.”

Puhe ilmaisi Rostilan mielestä selvää ylenkatsetta suomenkielistä yleisöä kohtaan.

– Tiedämme, että ruotsin kielen osaaminen ei ole sivistyksen tae. Tästä asiasta käytävään keskusteluun ei olisi kuitenkaan tarvinnut käyttää tätä juhlavaa hetkeä ja tilannetta. Suomenkielisiä loukkaava puhe tekee surulliseksi. Suomessa vaikuttaa edelleen olevan voimassa kanta, jonka mukaan ruotsin kielen osaaminen kuuluu välttämättömänä yleissivistykseen. Tällainen ajatus on vanhakantainen ja väärä, Rostila toteaa tiedotteessaan.

https://www.verkkouutiset.fi/ruotsin-ki ... yksen-tae/

Ajatuspaja
Viestit: 677
Liittynyt: 07.01.2015 12:02

Re: Surut asiantuntijoiksi suomenkielisten kielikokeiluun?

#40 Lukematon viesti Kirjoittaja Ajatuspaja » 08.12.2017 18:06

Surujen lobbauslausunnot löydät koottuna eduskunnan sivuilta.
Virallisesti siis "asiantuntijalausunnot"..


https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kasit ... unnot.aspx

Ajatuspaja
Viestit: 677
Liittynyt: 07.01.2015 12:02

Re: Surut asiantuntijoiksi suomenkielisten kielikokeiluun?

#41 Lukematon viesti Kirjoittaja Ajatuspaja » 08.12.2017 18:09

Myös täysistuntokäsittelyssä dominoi suomenruotsalaisuus..mutta asia eteni.
Muut esitysmuodot
Asiakirjan painoasu
Dokumentet på svenska
Pöytäkirja
Puhemiehen esittely
22.07 Mats Löfström r
22.16 Joakim Strand r
22.19 Sami Savio ps
22.24 Jani Mäkelä ps
22.25 Hannu Hoskonen kesk
22.27 Mats Löfström r
22.29 Joakim Strand r
22.30 Jani Mäkelä ps
22.31 Hannu Hoskonen kesk
22.32 Sami Savio ps
22.34 Mats Löfström r
22.36 Joakim Strand r
Pöytäkirjan asiakohtaPTK1302017 vp
Täysistunto
Maanantai 4.12.2017 klo 22.05—22.41
3
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toisen kotimaisen kielen kokeilusta perusopetuksessa
Hallituksen esitys
HE 114/2017 vp
Valiokunnan mietintö
SiVM 18/2017 vp
Ensimmäinen käsittely
Toinen varapuhemies Arto Satonen
Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 18/2017 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.
Keskustelu
22.07MatsLöfströmr
Ärade talman! I övermorgon ska vi fira att vårt land fyller hundra år, Yhdessä —Tillsammans. Finlands två språk är en alldeles fundamental del av Finlands historia och identitet. Det här förslaget om ett språkförsök kommer dock göra att det svenska språket får en mer undanträngd roll i den finländska skolan. Försöket är både för litet och för stort. Det är för litet eftersom 2 200 elever är så avgränsat att det kommer att bli svårt att dra några slutsatser av försöket. Av den anledningen ifrågasätter jag hela språkförsöket. Det känns nämligen inte som om man gör språkförsöket för att få reda på något nytt, utan att man gör det för att minska svenska språkets ställning i vårt land. Det gör mig både ledsen och konfunderad, för varför vill man minska svenska språkets ställning i vårt land då det inte enbart är en kontaktlänk till en stor del av vårt lands historia, utan också en bro och en kontaktyta till övriga Norden?
Jag är naturligtvis glad att försöket ändå är så litet som det är, och jag vill tacka alla dem som har jobbat för att försöket ska vara så litet som möjligt. Samtidigt är försöket inte någon liten sak för dem som deltar i det. 2 200 elever kommer att välja bort det andra inhemska språket, ett val som de eller i praktiken deras föräldrar kommer att göra och som kan påverka deras liv och deras framtida karriärer om de vill söka sig till ett jobb som kräver kunskaper i svenska, inte bara formellt utan också i praktiken. Vad händer också med de elever som ångrar sig under försökets gång eller vars familjer under försöket flyttar till en svenskspråkig kommun? De här är stora öppna frågor och risker med försöket.
Ärade talman! Svenskakunskaperna i statsförvaltningen och hos statliga myndigheter har försämrats om man blickar tillbaka i ett lite längre perspektiv. Det här har också konstaterats i tidigare utlåtanden från grundlagsutskottet. Då vi för ett par veckor sedan behandlade tingsrättsreformen konstaterade vi också att språkkunskaperna i domstolsväsendet riskerar att försämras. Vi borde därför i stället diskutera hur vi kan vända på den här utvecklingen, hur svenskundervisningen kan utvecklas och förstärkas, inte avvecklas och försvagas.
De försämrade svenskakunskaperna i statsförvaltning och myndigheter märks också på Åland. För hundra år sedan drev ålänningarna en kamp för att få bli återförenat med Sverige, för att svenska språkets ställning skulle tryggas. Nationernas förbund beslöt dock att Åland ska förbli en del av Finland men bli en självstyrd autonomi för att trygga den svenskspråkiga kulturen. Som en del av överenskommelsen och beslutet förband sig Finland att sköta alla förbindelser och åtaganden för och på Åland på svenska. Det här har riket under hundra år skött på ett för det mesta föredömligt och oklanderligt sätt. Ålänningarna har blivit nöjda och stolta över sin självstyrelse, att vara en del av Finland, men där man har kunnat utveckla samhället och där det svenska språket och kulturen har tryggats.
De senaste åren har vi dock märkt en försämring i svenskakunskaperna i kontakterna med Åland, och därför är det skäl att också i detta hänseende påminna om den internationella överenskommelsen och de förpliktelser Finland gett det internationella samfundet att kunna sköta kontakterna med Åland på svenska. Det är naturligtvis framför allt en annan fråga än detta språkförsök, men frågorna hör ändå ihop, för om allt färre läser och lär sig svenska i skolan så blir det på sikt svårare att också trygga de språkliga rättigheterna enligt grundlagen och de av Finland internationellt angivna förpliktelserna om att kommunikationen med Åland ska kunna ske på svenska också i praktiken.
Språkkunskaper öppnar dörrar och är inte tungt att bära med sig. Av den anledningen borde vi i stället diskutera hur vi kan utveckla svenskundervisningen i skolan, inte som detta förslag att försöka börja en avveckling av den.
22.16JoakimStrandr
Arvoisa puhemies! Edustaja Löfström puhui hyvin, enkä lähde vielä ainakaan tässä vaiheessa iltaa sitä kaikkea toistamaan. Varmaan tästä hieman keskustelua syntyykin.
Itse haluaisin muistuttaa meitä siitä, mistä me oikein elämme ja millä hyvinvointimme aidosti rahoitetaan. Suomi pienenä maana elää viennistä, vain ja ainoastaan viennistä ja ulkomaankaupasta, ja koska ulkomailla ei pelkällä suomen kielellä hirveästi kauppasuhteita synny, tarvitsemme kieliosaamista ja monikielisyyttä luodaksemme hyvinvointia. Tämä pitäisi meidän kaikkien ymmärtää.
Jo ruotsin kielellä saadaan Pohjoismaissa aika paljon kauppaa aikaiseksi. Meillä on noin 30 miljoonan ihmisen markkinat täällä, ja yleensä juuri Ruotsin ja muitten Pohjoismaitten kautta lähdetään sitten muualle Eurooppaan viemään tavaroita ja palveluita ja sieltä edelleen Aasiaan ja Amerikkaan. Elikkä tarvitsemme monikielisyyttä, kieliosaamista luodaksemme hyvinvointia, koska elämme ulkomaankaupasta. Harvoin on niin, että joku lähtee pelkällä suomen ja kiinan kielellä suoraan Aasiaan. Yleensä Pohjoismaitten kautta lähdetään.
Pohjoismaat on tärkeä viiteryhmä meille, ja kun katsotaan meidän yritysstruktuuria, yrityskenttää, yritysklustereita, niin olemme eläneet jo satoja vuosia yhdessä, kimpassa, Yhdessä — Tillsammans. Tietenkin toivoisin myös itse, että nämä voimat, jotka tätä nyt vahvasti ja jopa intohimoisesti ajavat, edistäisivät myös vientiä edistäviä elementtejä yhtä intohimoisesti, koska ainoastaan viennistä elämme ja se vaatii monipuolista kieliosaamista.
Det är knappast en slump heller när man ser på vilka områden i Finland det är där exporten faktiskt drar i dag.
Elikkä kun katsotaan niitä maakuntia, missä vienti aidosti vetää, missä tuodaan enemmän rahaa tämän maan palveluitten rahoittamiseksi kuin mitä itse kulutetaan, niin kyllä siellä osataan laajasti kieliä, kolmea, neljää, viittä kieltä, ja ruotsi on aina ollut yksi näistä.
Vi behöver fler språk, inte färre. Jag är själv också glad för att det här är ett väldigt begränsat försök, vilket också ledamot Löfström var inne på.
Minun mielestäni on myös hienoa, että jopa valiokunta kiinnitti huomiota siihen, että ruotsin kielen osaamisella on merkitystä suomen ulkomaankaupan kannalta. Ruotsi on Suomen tärkeimpiä vientimaita, ja asiantuntijakuulemisissa on tuotu esille myös Elinkeinoelämän keskusliiton selvitys siitä, että jäsenyrityksissä ruotsi on kolmanneksi käytetyin kieli suomen ja englannin jälkeen. Suomen kielellä ei ulkomaankauppaa synny. Kauppasuhteita ei ulkomailla synny suomen kielellä, elikkä ruotsi ja englanti ovat nämä tärkeimmät siinä.
Valiokunta kiinnitti myös huomiota Suomen asemaan Pohjolassa ja siihen, että ruotsin kieli on väylä pohjoismaiseen kulttuuriyhteisöön. Kaksikielisyys on osa yhteiskuntaamme ja 100-vuotiasta Suomea, ja jatketaan tästä keskustelua.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Poyta ... 017+3.aspx




08.12.2017
Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 114/2017 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena.
Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.

Ajatuspaja
Viestit: 677
Liittynyt: 07.01.2015 12:02

Re: Surut asiantuntijoiksi suomenkielisten kielikokeiluun?

#42 Lukematon viesti Kirjoittaja Ajatuspaja » 12.12.2017 15:13

Eduskunnassa surut jatkavat vastustusta laajalla rintamalla.
Kielikokeilusta keskustellaan ylimielisesti vain ruotsin kielellä, vaikka kyseessä suomenkielisten asia.


https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Poyta ... 017+7.aspx
12.12.2017
Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn, hallituksen esitykseen HE 114/2017 vp sisältyvän lakiehdotuksen.
Lakiehdotusten toinen käsittely päättyi.
Asian käsittely päättyi.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kasit ... +2017.aspx

A. Salminen
Viestit: 83
Liittynyt: 19.06.2010 20:18
Paikkakunta: Vantaa
Viesti:

Re: Surut asiantuntijoiksi suomenkielisten kielikokeiluun?

#43 Lukematon viesti Kirjoittaja A. Salminen » 12.12.2017 15:21

Eikös laki kielikokeilusta mennyt jo läpi hallituspuolueiden ja PS:n äänillä? Kaikki muut puolueet äänestivät kokeilua vastaan.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toisen kotimaisen kielen kokeilusta perusopetuksessa:
Äänestys 12.12.2017, Äänestys 6:

Jaa 113
Ei 68
Tyhjiä 2
Poissa 16

https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut ... vuosi=2017

"Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn, hallituksen esitykseen HE 114/2017 vp sisältyvän lakiehdotuksen.
Lakiehdotusten toinen käsittely päättyi.
Asian käsittely päättyi."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kasit ... +2017.aspx

HE 114/2017 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toisen kotimaisen kielen kokeilusta perusopetuksessa:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Halli ... +2017.aspx

Lainsäätämisjärjestys oli "Perustuslaki 72 §" eli normaali lainsäätämisjärjestys, ei perustuslain säätämisjärjestys, eli laki ei vaadi 2/3 osaa äänistä, vaan enemmistö äänistä riittää.

Aikaisempien kyselyiden mukaan noin puolet kansanedustajista on kannattanut pakkoruotsin poistamista. Nyt koko oppositio oli vastaan (pois lukien PS)! Kyse on selvästikin politikoinnista eikä järjestä eli oppositiopipuoleet ovat tehneet keskenään lehmänkauppoja. "Äänestä sinä kielikokeilua vastaan, niin minä äänestän sitä ja sitä vastaan." RKP:n kanssa on ilmeisesti käyty oppositiossa oikein lehmänkauppamarkkinat.
Viimeksi muokannut A. Salminen, 12.12.2017 16:00. Yhteensä muokattu 4 kertaa.

Ajatuspaja
Viestit: 677
Liittynyt: 07.01.2015 12:02

Re: Surut asiantuntijoiksi suomenkielisten kielikokeiluun?

#44 Lukematon viesti Kirjoittaja Ajatuspaja » 12.12.2017 15:34

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toisen kotimaisen kielen kokeilusta perusopetuksessa: Äänestys 12.12.2017:

Jaa 113
Ei 68
Tyhjiä 2
Poissa 16

Joo. Läpi meni, onnekkaasti budjettilakina..

Tämän ketjun ideaan vaan sopi niin hyvin tuo eilinen keskustelu, jossa siis valtakielenä oli ruotsi!

Tänään, tunti sitten oli äänestys, ei enää keskustelua.

Laki on siis hyväksytty, mutta ei tässä mihinkään riemuun ole syytä.

Toki merkittävä saavutus VKV rylle.
10 vuotta meni, että saatiin edes pieni liikahdus.

Mutta pinnan alla kuplii, kuplii, kuplii
Det bubblar under ytan!

NRR
Viestit: 9792
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Surut asiantuntijoiksi suomenkielisten kielikokeiluun?

#45 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 12.12.2017 15:38

Kiitos, pakkoruotsin puolesta siis puhuivat
RKP
Li Andersson , vas.
Silvia Modig, vas.
(Toveri Anna Kontula oli hiljaa, häneltä on tullut hyvää pakkoruotsin kritiikkiä)
Maaret Feldt-Ranta, sd
Maria Tolppanen, sd (joka persuna kritisoi pakkoruotsia ja palattuaan demarein taas laulaa sen lauluja :D)
Ulla Parviainen, kesk (keskustanaisten puheenjohtaja, rehtori)

Tässä siis se aktiivinen pakkoruotsinaisisto, kolme suomenruotsalaista ja kaksi, jotka tarvitsevat folktinget-verkoston tuen...

Niin ja pakkohan on niin hyvä, koska ei kuulemma saa kaventaa mahdollisuuksia... :D
Viimeksi muokannut NRR, 12.12.2017 15:55. Yhteensä muokattu 4 kertaa.

Vastaa Viestiin