Tämän työvälineen tarkoituksena on auttaa viranomaisia ja virkamiehiä soveltamaan julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annettua lakia (424/2003) työhönotossaan siten, että henkilöstön kielitaito tehtäviin tarvittavissa kielissä varmistetaan.
Lain edellytykset
Valtion viranomaisen on Ilmoituksessa, joka koskee viran tai muun palvelussuhteen haettavana tai avoimena olemista, on mainittava mahdollisista kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista sekä työtehtävien edellyttämästä taikka palvelukseen otettaessa eduksi luettavasta kielitaidosta (4 §).
Virkaa täytettäessä ja muuhun palvelussuhteeseen otettaessa on varmistauduttava siitä, että palvelukseen otettavalla on työtehtävien edellyttämä kielitaito (3 §).
Kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista (5 §)
Valtion viranomaisten henkilöstölle voidaan asettaa kielitaitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia vain lailla taikka lain nojalla valtioneuvoston tai asian omaisen ministeriön asetuksella.
Suomen ja ruotsin kielten taitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista on aina säädettävä, jos henkilöstön tehtäviin kuuluu yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien kannalta merkittävää julkisen vallan käyttöä.
Jos lailla tai lain nojalla ei säädetä kunnallisten viranomaisten henkilöstön kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista, niitä voidaan asettaa kuntalain (365/1995) mukaisessa järjestyksessä. Jos lailla tai lain nojalla ei säädetä itsenäisten julkisoikeudellisten laitosten henkilöstön kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista, laitokset voivat vahvistaa niitä.
Tarkistuslista
Tehtävänkuvan laadinta
Mitä kieliä tehtävässä tarvitaan ja millä tasolla kielitaidon tulisi olla?
• Esimerkiksi kirjallinen taito vai riittääkö ymmärtäminen ja suullinen taito?
• Tasoja ovat tyydyttävä, hyvä ja erinomainen (aikaisemmin: täydellinen).
• Kielitaidon tarve voi koskea suomea, ruotsia ja mahdollisesti muitakin kieliä.
Virkailmoitus
Onko tehtävään säädetty kielitaitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia?
Minkä kielen tai kielten taitoa, ja millä tasolla, työtehtävät edellyttävät käytännössä tai luetaan hakijalle eduksi vaikka ne eivät olekaan muodollisia kelpoisuusvaatimuksia?
• Virkailmoituksen on oltava selkeä siten, että lukija ymmärtää kelpoisuusvaatimusten ja eduksi luettavien taitojen eron.
Työhönottohaastattelu
Varmistatko niin muodollisen kielitaidon (perustuu kielikokeeseen tai kielitodistukseen) kuin tosiasiallisen kielitaidon?
• Kielitaidon varmistaminen voi myös koskea esim. suomen kielen tosiasiallista kirjallista taitoa.
Ansioiden arviointi, esittelymuistio ja nimittäminen
Onko kielitaitoa koskevilla kelpoisuusvaatimuksilla ja eduksi luettavalla kielitaidolla tosiallista merkitystä
nimittämiselle?
Punnitaanko kielitaito ja sen merkitys muiden ansioiden tapaan esittelymuistiossa?
Kielitaitoa koskevien kelpoisuusvaatimusten tarkistaminen
Ovatko kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset myös virastotasolla tarkoituksenmukaisella tasolla vai tulisiko niitä korjata?
• Olisiko eräisiin tehtäviin mahdollista säätää esimerkiksi erinomaisesta ruotsin kielen taitovaatimuksesta ja tyydyttävästä tai hyvästä suomen kielen taitovaatimuksesta?
• Olisiko mahdollista säätää symmetrisesti erinomaisesta suomen tai ruotsin kielen taitovaatimuksesta ja toisen kielen tyydyttävästä taitovaatimuksesta (vrt. eduskunnan virkamiehistä annettu laki, 1197/2003)?
Katso myös
Valtiovarainministeriön ohje virantäytössä noudatettavista periaatteista (VM 1/01/2009, VM/2165/00.00.00/2011)
Oikeusministeriön suositus kielitaidon huomioon ottamista työhönotossa valtion viranomaisissa ja
tuomioistuimissa (OM 3/58/2005)
Oikeusministeriön suositus: Kielitaito ministeriöiden työhönotossa – säännöksiä ja työhönottoon liittyvä
tarkistuslista (OM 1/58/2011)
Kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista ja niiden merkityksestä viransaannin edellytyksenä,
http://www.oph.fi/download/47005_vhkielitutkinnot.pdf (s. 16–25)
Maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen työllistäminen julkishallinnossa,
http://www.tem.fi/files/34482/Maahanmuu ... nnossa.pdf