vapaakielivalinta.fi

Käväisin tuossa muutama tunti sitten Tilastokeskuksen sivuilla ja rupesin sitten työstämään 40 000 solun taulukkoa tsekatakseni ruotsinkielisten viimeisimmän tilanteen (2016)
Siellä kun ei suoranaisesti tyrkytetä tietoja kieliryhmittäin. Ne on itse sortteerattava hitonmoisesta klöntistä.

Koko Suomi
Ruotsinkielisten määrämuutos 1990-2016 -7198, keskiarvo -288/vuosi
Vuoden 2016 muutos -621

Manner-Suomi
Ruotsinkielisten määrämuutos 1990-2016 -9547, keskiarvo -382/vuosi
Vuoden 2016 muutos -689
Tässä on siis huomioitu Affenanmaa, jossa toissa vuotta lukuunottamatta on ollut aina kasvua ruotsinkielisten määrässä.

Suomenkieliset kunnat (nyt 262 kun Luvia ja Juankoski poistuivat kartalta vuodenvaihteessa)
Ruotsinkielisten määrämuutos 1990-2016 +3559, keskiarvo +142/vuosi
Vuoden 2016 muutos +118. Tästä näkyy, että ei sitä koskaan tiedä mihin isona muuttaa.
Vuoden 2016 muutos, +118 kertoo myös, että ainakaan ensimmäisenä vuotena kuudennelle luokalle siirretty pakkoruotsi ei ole pahemmin työllistänyt ruotsinkielisiä.

Kaksikieliset kunnat joissa suomenkielinen enemmistö
Ruotsinkielisten määrämuutos 1990-2016 -4707, keskiarvo -188/vuosi
Vuoden 2016 muutos -61

Kaksikieliset kunnat joissa ruotsinkielinen enemmistö
Ruotsinkielisten määrämuutos 1990-2016 -8399, keskiarvo -336/vuosi
Vuoden 2016 muutos -746 eli reilu tuplaus pitkän ajan keskiarvoon nähden.
Tästä 746:n pudotuksesta vastasi Raasepori yksin kolmasosasta eli sieltä tuli miinusta 256.
Näistä viidessätoista kunnasta vai kahdessa ruotsinkielisten määrä nousi 2016.
Mustasaari +34 ja tietty aina luotettava Luoto +19.

Kaksikieliset kunnat yhteensä (15+18 kpl)
Ruotsinkielisten määrämuutos 1990-2016 -13106, keskiarvo -504/vuosi
Vuoden 2016 muutos -807

Ahvenanmaa
Ruotsinkielisten määrämuutos 1990-2016 +2349, keskiarvo +94/vuosi
Vuoden 2016 muutos +68

Ja ettei totuus unohtuisi

Manner-Suomessa oli 31.12.2016 yhteensä 5 474 083 asukasta, joista nk ruotsinkielisiä 4,8%
eli 263 948

Nämä ruotsinkieliset jakautuivat eri kuntatyyppeihin seuraavasti:

Suomenkielisissä kunnissa oli 3 679 370 asukasta, joista ruotsinkielisiä 0,4% (4 promillea)
eli 15 384
Suomenkieliset kunnat peittävät 95% maan pinta-alasta

Loppu-Suomen, eli noin 5% kattavat kaksikieliset kunnat
2-kielisissä kunnissa/suomenk. enemmistö oli 1 639 107 asukasta, joista ruotsinkielisiä 8,5% eli
140 111

2-kielisissä kunnissa/ ruotsink. enemmistö oli 155 606 asukasta, joista ruotsinkielisiä 69,7% eli
108 453

Kymmenessä vuodessa (2007-2016) näiden ruotsienemmistöisten kuntien väkiluku on noussut 532 henkilöllä jakautuen eri kieliryhmiin seuraavasti:

-suomenkieliset -865 Suomalaiset siis lukevat pakkoruotsia, koska ...??
-ruotsinkieliset -3039
-saamenkielinen -1
-muunkieliset +4437

NRR! Olisikohan tämä olla syy siihen, että maahanmuuttajien ryhmälle ei heru armoa pakkoruotsittajilta?

Hillevi Henanen kirjoitti: Kymmenessä vuodessa (2007-2016) näiden ruotsienemmistöisten kuntien väkiluku on noussut 532 henkilöllä jakautuen eri kieliryhmiin seuraavasti:

-suomenkieliset -865 Suomalaiset siis lukevat pakkoruotsia, koska ...??
-ruotsinkieliset -3039
-saamenkielinen -1
-muunkieliset +4437

NRR! Olisikohan tämä olla syy siihen, että maahanmuuttajien ryhmälle ei heru armoa pakkoruotsittajilta?

Hyvää työtä HH!

Hillevi Henanen kirjoitti: Kaksikieliset kunnat yhteensä (15+18 kpl)
Ruotsinkielisten määrämuutos 1990-2016 -13106, keskiarvo -504/vuosi
Vuoden 2016 muutos -807

Tätä katsellessa tulee mieleen, että voisiko tämä olla osasyy siihen, että tilastollisesti ruotsinkieliset elävät vanhemmiksi? Eiväthän näissä kunnissa voi kuolla ne, jotka ovat muuttaneet olevine ja tulevine lapsineen muualle?

NRR kirjoitti:

Hillevi Henanen kirjoitti: Kymmenessä vuodessa (2007-2016) näiden ruotsienemmistöisten kuntien väkiluku on noussut 532 henkilöllä jakautuen eri kieliryhmiin seuraavasti:

-suomenkieliset -865 Suomalaiset siis lukevat pakkoruotsia, koska ...??
-ruotsinkieliset -3039
-saamenkielinen -1
-muunkieliset +4437

NRR! Olisikohan tämä olla syy siihen, että maahanmuuttajien ryhmälle ei heru armoa pakkoruotsittajilta?

Hyvää työtä HH!

Kiitos, NRR!

Tällä menolla varsinkin maahanmuuttajien on turha haaveilla pakkoruotsista vapauttamisesta.
Heidän osaltaan löytyy takuulla aivan erityisen painavat historialliset ja kulttuurilliset ym jalot ja ylevät syyt pakkoruotsin jatkamiseen vaikka muilla jo alkaisi valo häämöttää tunnelin päässä.

Jatkan tätä juttua vielä tasan vuoden takaisella tilastolla kaksikielisten ruotsienemmistöisten kuntien väestömuutoksista ikäryhmittäin.
Tähän perustan epäilyni folktingetin hehkuttamasta pitkäikäisyydestä.
Ruotsinkielisten tilalle tulleet nuoret maahanmuuttajathan eivät suinkaan näy näissä ruotsinkielisten ikätilastoissa.

Vaikka tilasto on viime vuodelta, ei tilanne ole ainakaan vuoden 2016 aikana parantunut, koska ruotsinkielisten määrän pudotus re-kunnissa viime vuonna oli peräti 746 kpl.

Tilasto kesäkuulta 2016.

Ikäryhmittäin ruotsinkielisten tilanne on 25 vuodessa muuttunut seuraavasti:
Alle kouluikäiset 0-6 v -1 301 (-186/vuosikerta)
Peruskoulu-lukio-keskiasteikäiset 7-19 v -2 787 (-214/vuosikerta)
Lisääntymisikäiset 20-45 v -9 979 v (-370/vuosikerta)
46-65 v +2 162 (+108/vuosikerta)
66- +4 252

Ilmeisesti suruille tällaisilla faktanumeroilla ei ole mitään merkitystä. Surut tietävät kyllä hyvin, että ruotsinkielisten määrä vähenee, mutta eivät anna tällaisen vähäpätöisen seikan haitata tahtia.

Surut tietävät olevansa toistaiseksi hyvässä turvassa vanhakantaisten ja ajastaan jälkeenjääneiden lakien takana. Tärkeintä pakkoruotsittajille on toistella kaikilla foorumeilla fraasejaan, kuten "Suomi on kaksikielinen maa" ja "kaikilla pitää olla oikeus oppia molempia kansalliskieliä".

Niin kauan kuin vanhanaikaiset, jokapäiväisen elämän kielitodellisuutta vastaamattomat kielilait ovat voimassa, on ihan samantekevää, miten pieneksi suruvähemmistö näivettyy. Vaikka surujen määrä olisi vain 0,5 prosenttia väestöstä, voidaan vanhojen lakien pohjalta jatkaa "Suomi on kaksikielinen maa" fraasin hokemista ja vaatia siltä pohjalta pakkoruotsin ja virkamiespakkoruotsin ylläpitoa.

TK kirjoitti:Ilmeisesti suruille tällaisilla faktanumeroilla ei ole mitään merkitystä. Surut tietävät kyllä hyvin, että ruotsinkielisten määrä vähenee, mutta eivät anna tällaisen vähäpätöisen seikan haitata tahtia.

Ainakin jossain vaiheessahan heidän tavoitteenaan oli, että neljäsosa turvapaikanhakijoista kotoutettaisiin ruotsinkielisiksi (todella käytännöllistä ja järkevää). Ehkä siellä on kuitenkin jonkinlainen huoli tulevaisuudesta...

Sittemminhän, ainakin Nauku-Maja Henrikssonin suulla, asia on muotoiltu maltillisemmin, että kaksikielisillä alueilla turvapaikanhakijoille tulisi tarjota myös ruotsinkielistä vaihtoehtoa.