vapaakielivalinta.fi

Onko saamelaisten ja saamelaissuomalaisten historia edelleen kirjoittamaton? Mitä "Baltoskandikarjalassa" tapahtui tuhat vuotta ajanlaskun molemmin puolin?

Tässä vanhoja karttoja alueen kielihistoriasta. Pohjoisessa asuneet heimot, joita kutsutaan nimellä Finnish tribes, ovat ilmeisesti puhuneet suomalais-ugrilaisia kieliä, esim. saamea tai itämerensuomen murteita.

400-luku
http://www.lib.utexas.edu/maps/historic ... entury.jpg

800-luku
http://www.lib.utexas.edu/maps/historic ... pe_814.jpg

900-luku
http://www.lib.utexas.edu/maps/historic ... pe_912.jpg

Leväluhdan haudasta löydetyt vaikutavat arkeologeista saamelaisilta:

The population history of Finland is subject of an ongoing debate, in particular with respect to the relationship and origins of modern Finnish and Saami people. Here we analyse genome-wide data, extracted from three teeth found in the archaeological site of Levänluhta, in southern Ostrobothnia. The site dates back to the Iron Age between 550-800 AD, according to the artefacts recovered, while radiocarbon dating on scattered femurs from the site span 350-730 AD.

When analysed together with previously published ancient European samples and with modern European populations, the ancient Finnish samples lack a genetic component found in early Neolithic Farmers and all modern European populations today. Instead, we find that they are more closely related to modern Siberian and East Asian populations than modern Finnish are, a pattern also observed in genetic data from modern Saami.

Our results suggest that the ancestral Saami population 1500 years ago, inhabited a larger region than today, extending as far south as Levänluhta. Such a scenario is also supported by linguistic evidence suggesting most of Finland to have been speaking Saami languages before 1000 AD. We also observe genetic differences between modern Saami and our ancient samples, which are likely to have arisen due to admixture with Finnish people during the last 1500 years.

Abstrakti lainattu Muinaisen Suomen keskustelupalstalta
http://muinainensuomi.foorumi.eu/viewto ... =21&t=2230

Nyt tuntuu, että saamelaisuuden muinaishistorian kautta avautuisi uusi näkökulma Nordeniin.Saamelaisasutusta on ilmeisesti ollut laajalti myös Ruotsissa ja Norjassa.

NRR kirjoitti:Onko saamelaisten ja saamelaissuomalaisten historia edelleen kirjoittamaton? Mitä "Baltoskandikarjalassa" tapahtui tuhat vuotta ajanlaskun molemmin puolin?

Mitä mahdat tarkoittaa saamelaissuomalaisella?

NRR kirjoitti: Tässä vanhoja karttoja alueen kielihistoriasta. Pohjoisessa asuneet heimot, joita kutsutaan nimellä Finnish tribes, ovat ilmeisesti puhuneet suomalais-ugrilaisia kieliä, esim. saamea tai itämerensuomen murteita.

400-luku
http://www.lib.utexas.edu/maps/historic ... entury.jpg

800-luku
http://www.lib.utexas.edu/maps/historic ... pe_814.jpg

900-luku
http://www.lib.utexas.edu/maps/historic ... pe_912.jpg

Kartat eivät edusta senaikaista todellisuutta vaan kartanpiirtäjän näkemystä; selvennän tätä, koska ymmärtämättömät toisinaan kuvittelevat noita karttoja todisteiksi. Kartta voi perustua kielitieteellisiin todisteisiin, mutta kartta itsessään ei ole todiste vaan visuaalinen mallinnus todisteiden (tai silkan mielikuvituksen) pohjalta.

Muinoin nimityksellä Finnish esim. saatettiin viitata kaikkiin suomalais-permiläisiin kansoihin, kuten uumoilitkin.

Kiitos selvennyksestä.

Tarkoitan kaikkien täällä viimeisten kolmen tuhannen vuoden aikana eläneiden ja yhteen sulautuneiden ihmisryhmien historiaa. Ihan jotain pientä siis

Tässä Jaskan aiemmasta blogista Suomen alueen kielihistoria:

Suomen alueella on puhuttu tällä tietoa ainakin seuraavia muinaiskieliä, vanhimmasta alkaen:

1. Muinaislappi (tuntematon kielikunta)

2. Muinaisjärvimaa (tuntematon kielikunta)

3. Kampakeraamiikkojen kieli (tuntematon kielikunta)

4. Nuorakeraamikkojen kieli (indoeurooppalainen)

5. Tekstiilikeraamikkojen kieli (uralilainen)

6. Skandinaavisen pronssikulttuurin kieli (esi- ja paleogermaani) ja sitä seurannut rautakautinen kieli (kanta- ja luoteisgermaani) (indoeurooppalainen)

7. Saamelainen kieli (uralilainen)

8. Itämerensuomalainen kieli, josta alkoi noin 1500 vuotta sitten kehittyä Lounais-Suomessa muinaislänsisuomi (uralilainen); noin 1000 vuotta sitten Laatokan rannalta levisi muinaiskarjala, joka on kaikkien itämurteidemme kantakieli.

Nuo viimeiset kaksi kiinnostavat erityisesti, koska skandinaavien historiaan aina vedotaan, saame-suomi-viro-muinaisuus kiinnostaisi.

Vietän kesääni ikivanhan tielinjauksen vierellä, "Hiidentiellä". Vaikka vesitiet olivat tärkeimpiä, ilmeisesti tässä, lähellä Rikalan muinaissatamaa, oli tarvetta myös kulkea tietä pitkin. Mietin, ketkä kaikki tätä tietä ovat kulkeneet...

Rikalan linnavuorelta on löydetty kerrostumia merovingiajalta, käsittääkseni 550 - 800 jaa. eli osin samalta ajalta kuin yllä Leväluhdan asukkaat elivät. Wikipedia kertoo ajasta:

Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pirkanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Länsi-Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla merovingiaika on hyvin runsaslöytöinen ajanjakso. Näillä alueilla hautoihin laitettiin runsaasti aseita ja muita metalliesineitä. Pienempi määrä hautalöytöjä tunnetaan myös Kanta-Hämeestä ja Päijät-Hämeestä. Jonkin verran hautalöytöjä on myös Etelä-Savossa (Mikkeli), Etelä-Karjalassa (Rautjärvi), Karjalankannaksella (Sakkola) ja mahdollisesti Lapissakin (Kemijärvi). Muillakin Suomen alueilla on ollut asutusta tai säännöllistä ihmistoimintaa (eränkäyntiä), joka kuitenkin on jättänyt vain hyvin heikkoja arkeologisia jälkiä itsestään. Lounais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla maanviljelyllä ja karjanhoidolla oli suuri merkitys elinkeinoina. Syrjäisemmillä seuduilla korostui kalastuksen ja metsästyksen merkitys.

Asesepän taidot olivat korkealle kehittyneitä. Yhteyksiä pidettiin yllä sekä Skandinaviaan, Länsi-Eurooppaan, Baltiaan että Venäjällä asuvien suomensukuisten väestöjen suuntaan. Viimeksi mainittuun ryhmään kuuluivat varsinkin permiläiset Kama-joen laaksossa Itä-Venäjällä. Vilkkaiden ulkomaanyhteyksien rinnalla Suomen alueella kehitettiin myös omintakeisia ase- ja korutyyppejä.