vapaakielivalinta.fi

en tiedä, onko hän tosissaan.

Image.fi ja artikkeli englannin kielen käytön kritiikistä
http://www.image.fi/image-lehti/englann ... ista-janne

On hyvä, että vaaditaan keskustelua siitä, miksi suomalainen ei saisi opiskella suomeksi, sairastaa suomeksi ja käyttää palveluja suomeksi.

Toisaalta Saarikivi vaikenee pakkoruotsista (hän ei halua liata itseään toivottomassa debatissa) mutta katsoo, että riittäisi, jos vain 15% ikäluokasta saisi opiskella englantia ja muille opetettaisiin muuta. Hyvä provo, kun vielä jättää mainitsematta, kuka noille muille kielen valitsisi.

Voiko suomenkielisten kielellisiä oikeuksia puolustaa vaatimatta heille oikeutta olla itse valitsemassa oman kieliotaitonsa?

Kielilahjakkuuden kuplassa on helppo kuvitella, että kaikki oppivat englannin ilman opetustakin. Tai että on realismia, että vahvan englannin puuttuessa ihmiset alasta riippumatta ryhtyisivät syvällisesti pohtimaan esim ranskan kielen kantamaa ja avaamaa mielikuvakielisulahula&oivallusmaailmaa.

Saarikivi, aivan oikein, perää oikeutta elää ilman englantia savolaiselle anopilleen ja kehitysvammaiselle sukulaiselleen - mutta keskustelu jää puolitiehen, ellei jatketa dysleksikkojen, add-nuorten ja maahanmuuttajataustaisten oikeuksiin kouluttautua ilman kohtuutonta kielitaakkaa. Ja tämä tarkoittaa oikeutta lukea kieliä siten, että ne opinnot parhaalla mahdollisella tavalla palvelevat ja turvaavat muita opintoja - käytännössä useimpien kohdalla tämä tarkoittaa vain suomea ja englantia.

Juttelin kahden Suomessa maahanmuuttajavanhemmille syntyneen nuoren kanssa, toinen intialaistaustainen ja toinen kiinalaistaustainen. Lukiovaiheessa heillä on vielä puutteellinen suomen taito, vaikka he ovat sisukkaita ja kunnianhimoisia oppilaita. Kysyin, mitä he pitävät syynä suomen osaamisen heikkouteen. He molemmat sanoivat, että ne heidän taustayhteisönsä nuorista, jotka ovat omaksuneet sujuvan suomen ovat samalla menettäneet sujuvan äidinkielen. Kumpikin ovat enemmän tekniikkaan kuin kieliin suuntautuneita. Olisi tunnustettava, että monikielisyyteen kasvaminen ei suju niin kuin kieltenopettajien ja RKP:n unelmahötössä. Tarvitaan joustoa ja vaihtoehtoja.

Tämä Saarikiven provosoiva teksti vuodelta 2017 ja hänen myöhemmät kannanottonsa ovat saaneet valtavasti julkisuutta ja ne ovat nostaneet sloganiksi "englannin ylivallan", jota ei kuitenkaan oikeasti ole. Arjessamme on toimiva maailmankieli englanti. Englanti, jota ei tarvitse eikä edes voi pakottaa, koska sillä on niin ylivoimainen kyky avata ovia ja rakentaa siltoja niin livenä kuin netissä.

Yli kahtakymmentä kieltä sujuvasti puhuva kielimies voi suhtautua englantiin alentuvasti tai vihamielisesti, mutta hänellä ei ole mitään annettavaa taviksille, jotka tätä maata ja maailmaa pyörittävät omalla työllään ja asiantuntemuksellaan, jossa kielille on aikaa ja tilaa varsin rajallisesti - ja joiden kohdalla englanti toimii.