vapaakielivalinta.fi

Tutustu myös

Lausunnolla: Hallituksen esitys laiksi perusopetuslain väliaikaisesta muuttamisesta / kielikokeilu (24.4.2017) PDF

Ajatuspaja kirjoitti: Ruotsin opinnot aletaan nollasta korkea-asteella!

pjl69 kirjoitti:

Ajatuspaja kirjoitti: Ruotsin opinnot aletaan nollasta korkea-asteella!

Onko näin? Itse luin uutisessa mainittuihin ammattiopintoihin kuuluvaksi myös yliopisto-opinnot ja lasten tai heidän holhoajiensa tiedostettavaksi asiaksi laitettu asia oli se, että tietyissä ammateissa sitten edellytetään ruotsin taitoa, jolloin he eivät olisi päteviä jos valitsevat jonkun muun kielen ruotsin sijasta.

Ajatuspaja kirjoitti:Nyt odottaisi Vapaa kielivalinta ry:lta kunnon kannanottoa
lakiesitykseen.

Tässä linkki
15-sivuinen lakiehdotus on pdf-tiedostona ladattavissa:
http://minedu.fi/kielikokeilut

Lausunto lakiluonnokseen perusopetuslain väiaikaiseksi muuttamiseksi –
toisen kotimaisen kielen opiskeluvelvollisuuden korvaaminen vieraan kielen opinnoilla.

Eduskunnan hyväksymän ponsiehdotuksen lähtökohta oli yksilön ruotsivelvollisuus, josta yksilölle ehdotettiin vapautumista kielikokeilun kautta.
Lakiluonnoksen lähtökohta on kuitenkin opetuksen järjestäjän halukkuus osallistua kokeiluun eli alkuperäinen ponsi ei lähtökohtaiseti toteudu tarkoitetulla tavalla.

1)Lakiluonnokseen tulisi kirjata kuntaan kohdistuva velvoite, joka koskee jokaista kuntaa eli jokaisen kunnan tulisi selvittää, onko kunnassa halukkaita yksilöitä, koululaisia, perheitä, jotka tavoittelevat erilaista kielellistä sivistystä kuin nykyjärjestelmän tuottama miljoonien suomalaisten täsmälleen samanlainen kielitaitoprofiili englanti-ruotsi.
Jokaisen kunnan siis pitäisi olla velvollinen selvittämään kuntalaisten (vanhempien, huoltajien, koululaisten) tahto, esimerkiksi yksinkertaisella kyselyllä kohderyhmälle.
Jos yksikin huoltaja/koululainen haluaa korvata ruotsivelvollisuuden kansainvälistymispyrkimyksellä, tämä tulisi sallia kokeilun rajoitteiden puitteissa.. (lukumäärä ja korvaavan kielen resurssit).
Esimerkki: Jos koululainen jo valmiiksi opiskelee kahta A-kieltä, kunnan tulee antaa oppilaalle oikeus kieltäytyä ruotsin opetuksesta ja antaa oppilaan keskittyä näihin kahteen A-kieleen, vaikka kunnassa muuten opiskeltaisiinkin B1-ruotsia. Useinhan A2-kielen opiskelu keskeytyy, koska B1-ruotsi kolmantena kielenä on liian raskas. Tähän asti oppilaan on ollut pakko luopua nimenomaan A2-kielen opinnoista.
Ruotsista luopuminen ei ole ollut mahdollista poliittisista syistä!
Kokeilussa tulisi siis mahdollistaa kieltäytyminen B1-ruotsista ja vaihtoehtona sallia jo aiemmin aloitetun A2-kielen jatkaminen loppuun!
Eli jokainen kunta velvoitettakoon selvittämään huoltajien halukkuus ja sen jälkeen, jos kokeiluun halukkaita huoltajia on, hakemaan kokeiluun.

Jos tätä kirjausta ei tehdä, saattaa käydä niin, että esim. ruotsalaisen kansanpuolueen vaikutuspiirissä olevat kunnat jo lähtökohtaisesti vastustavat kokeilua, jossa lähtökohtana pitäisi olla yksilön, ei poliittisten toimijoiden itsekkäät intressit!


2)Julkisuudessa olleessa keskustelussa (SUKOL, OAJ, SDP) on syntynyt vaikutelma, että ”ruotsin korvaaminen maailmakielellä aiheuttaa sosiaalista eriarvoisuutta”. Ruotsista toki luovutaan, mutta sen tilalle saadaan relevantimpi kansainvälistymisvalmius, jolla voi erottua edukseen siitä massasta, jolla on monoliittisen yksipuolinen kahden kielen kielitaitorakenne eli englanti-ruotsi.
Tiedotuksessa tulisi ottaa huomioon myös tämä positiivisen erottautumisen puoli eli erikoistaito, jota miljoonilla yhden ja saman kielitaitoprofiilin omaavilla ei ole.

3)Lakiluonnoksen kirjaus korkeakoulujen virkamiesruotsista on epäselvä. Lakitekstiin on saatava selvästi ilmaistuksi, että ruotsittomilla ei ole velvollisuutta aloittaa ruotsinopintoja edes korkea-asteella, vaan ruotsittomat vapautetaan rehtorille/dekaanille tehtävällä hakemuksella korkeakoulun vallitsevan käytännön mukaisesti. Jo ennen kokeilua ruotsia opiskelemattomat (ruotsittomat) ULKOMAALAISET opiskelijat saavat vapautuksen juuri sillä perusteella, että eivät ole lainkaan opiskelleet ruotsia aikaisemmissa opinnoissa. Jos suomenkielinen suomalainen tästä poiketen pakotetaan aloittamaan ruotsinopinnot vetoamalla ”virkamiesuraan”, edessämme on perustuslaillinen yhdenvertaisuusongelma, jossa syrjinnän kohteena on suomenkielinen suomalainen- kyseessä on tällöin syntyperään kohdistuva eriarvoistava kohtelu.
Vastaava perustuslaillinen ongelmahan oli juuri käsittelyssä, kun ulkomaalaiselle suunniteltu pienempi sosiaaliturva verrattuna Suomen kansalaisten sosiaaliturvaan todettiin perustuslain vastaiseksi.
Lakiesitykseen on siis saatava SELKEÄ kirjaus siitä, että korkeakoulusta saa tutkintotodistuksen myös ilman todistusta ruotsin kielen taidosta, samoilla kriteereillä kuin ulkomaalaiset opiskelijat saavat todistuksen korkeakoulututkinnon suorittamisesta –ilman vaatimusta tai todistusta ruotsin kielen taidosta.

Mainittakoon vielä, että Korkeakoulujen kielikeskusten verkosto FINELC ehdotti jo vuonna 2012 lainsäädännön muuttamista siten, että kytkös korkeakoulututkinnon suorittamisen ja toisen kotimaisen kielen taidon osoittamisen välillä puretaan. Liitteenä kyseinen lausunto ”Toiminnallista ruotsia”- hankkeeseen.
”Jos korkeakoulutasolla noudatettaisiin samaa logiikkaa kuin ylioppilaskirjoituksissa, korkeakouluopiskelijalla olisi subjektiivinen oikeus opiskella toista kotimaista kieltä ja osoittaa sen taito korkeakoulututkintoon johtavien opintojensa yhteydessä, mutta korkeakoulututkinnon saaminen olisi mahdollista myös ilman ruotsin taidon osoittamista.
Ruotsin opiskeluun muodostuisi kannustin, koska sen suorittaminen toimisi työmarkkinoilla aitona kilpailuvalttina, jota kaikilla korkeakoulutetuilla ei automaattisesti olisi.
Opiskelijan valinta olla osoittamatta ruotsin kielen taitoa yliopistotutkinnossaan ei olisi peruuttamaton, koska toisen kotimaisen taidon osoittamiseen erikseen on olemassa kaksikin toimivaa järjestelmää, valtionhallinnon kielikoe ja yleiset kielitutkinnot” FINELC 2012

JVL

Jaska kirjoitti:

Ajatuspaja kirjoitti:Nyt odottaisi Vapaa kielivalinta ry:lta kunnon kannanottoa
lakiesitykseen.

Tässä linkki
15-sivuinen lakiehdotus on pdf-tiedostona ladattavissa:
http://minedu.fi/kielikokeilut

Kiitoksia linkistä.
Syntyi bloggaus uudessa osoitteessani:
https://blogit.kansalainen.fi/kielivapa ... oppilasta/

(Muutto johtuu siitä, että Uuden Suomen Puheenvuorosta sensuroitiin ideologisista syistä neljä asiallisen kriittistä kirjoitustani, ja lisäksi sain kuukauden bannin sinne. )

JV Lehtonen kirjoitti: Eduskunnan hyväksymän ponsiehdotuksen lähtökohta oli yksilön ruotsivelvollisuus, josta yksilölle ehdotettiin vapautumista kielikokeilun kautta.
Lakiluonnoksen lähtökohta on kuitenkin opetuksen järjestäjän halukkuus osallistua kokeiluun eli alkuperäinen ponsi ei lähtökohtaiseti toteudu tarkoitetulla tavalla.
1)Lakiluonnokseen tulisi kirjata kuntaan kohdistuva velvoite, joka koskee jokaista kuntaa eli jokaisen kunnan tulisi selvittää --- kuntalaisten (vanhempien, huoltajien, koululaisten) tahto, esimerkiksi yksinkertaisella kyselyllä kohderyhmälle.
--- Kokeilussa tulisi --- mahdollistaa kieltäytyminen B1-ruotsista ja vaihtoehtona sallia jo aiemmin aloitetun A2-kielen jatkaminen loppuun!
Eli jokainen kunta velvoitettakoon selvittämään huoltajien halukkuus ja sen jälkeen, jos kokeiluun halukkaita huoltajia on, hakemaan kokeiluun.
---

2)Julkisuudessa olleessa keskustelussa (SUKOL, OAJ, SDP) on syntynyt vaikutelma, että ”ruotsin korvaaminen maailmakielellä aiheuttaa sosiaalista eriarvoisuutta”. Ruotsista toki luovutaan, mutta sen tilalle saadaan relevantimpi kansainvälistymisvalmius, jolla voi erottua edukseen siitä massasta, jolla on monoliittisen yksipuolinen kahden kielen kielitaitorakenne eli englanti-ruotsi.
Tiedotuksessa tulisi ottaa huomioon myös tämä positiivisen erottautumisen puoli eli erikoistaito, jota miljoonilla yhden ja saman kielitaitoprofiilin omaavilla ei ole.

3)Lakiluonnoksen kirjaus korkeakoulujen virkamiesruotsista on epäselvä. Lakitekstiin on saatava selvästi ilmaistuksi, että ruotsittomilla ei ole velvollisuutta aloittaa ruotsinopintoja edes korkea-asteella --- ruotsia opiskelemattomat (ruotsittomat) ULKOMAALAISET opiskelijat saavat vapautuksen juuri sillä perusteella, että eivät ole lainkaan opiskelleet ruotsia aikaisemmissa opinnoissa. Jos suomenkielinen suomalainen tästä poiketen pakotetaan aloittamaan ruotsinopinnot vetoamalla ”virkamiesuraan”, edessämme on perustuslaillinen yhdenvertaisuusongelma, jossa syrjinnän kohteena on suomenkielinen suomalainen- kyseessä on tällöin syntyperään kohdistuva eriarvoistava kohtelu. --- Lakiesitykseen on siis saatava SELKEÄ kirjaus siitä, että korkeakoulusta saa tutkintotodistuksen myös ilman todistusta ruotsin kielen taidosta, samoilla kriteereillä kuin ulkomaalaiset opiskelijat saavat todistuksen korkeakoulututkinnon suorittamisesta –ilman vaatimusta tai todistusta ruotsin kielen taidosta.

Ongelmana on pakkoruotsissa se, että kyseinen aine läpäisee koko koulujärjestelmän. "Virkamiesruotsi" on vaatimuksena kaikissa korkeakoulututkinnoissa. Eihän sillä mitään tee, sillä läpi pääsee aivan ala-arvoisellakin osaamisella, mutta muodollinen pätevyys tulee. Toisaalta ruotsin kielikoe on aika vaikea, joten pätevyyttä on hankala saavuttaa muutoin kuin korkeakoulun omalla ruotsin kurssilla.

Toinen vaikuttava tekijä on se, että koulujärjestelmässä ei saa olla umpikujia. Aina pääsee eteenpäin. Tämän vuoksi peruskoulun ja lukion ruotsi eivät voi olla vapaaehtoisia, jos korkeakoulututkintoon kuuluu pakollinen ruotsi. Ja jotta valtiolle, jonka viroissa pääsääntöisesti vaaditaan ruotsintaitoa, riittäisi työväkeä, on korkeakoulututkinnossa oltava pakollinen ruotsi. Muuten meiltä loppuisivat virkamiehet.

On siis pakko luopua virkamiesten ruotsintaidon vastimuksesta, jos luovutaan peruskoulun pakollisesta ruotsista.

Noustenmaa kirjoitti:Virkaruotsi tuli hallituksen asetuksella ja sen kumoaminen riittää virkaruotsin poistamiseen.
Tämä ei olisi edes perustuslain vastaista. Vai väittääkö joku että perustuslakia ei olisi noudatettu ennen vuotta 1977?

Netissä löytyvissä lähteissä kuvattiin 60-luvun muutosta, kun opetusministeriöt suunnittelijat ottivat vallan: 1960-luvulla "Suomeen alkoi --- muodostua päätoimisten suunnittelijoiden ammattkunta. --- Opetusministeriön organisaation uudistus vuonna 1966, minkä myötä sen henkilökunta kaksinkertaistui --- samalla kun kaikki korkeakouluasiat 1970-luvun alkuun mennessä keskitettiin sen alaisuuteen. --- aikakaudelle leimaa-antavaa oli vahva hallinto- ja suunnitteluoptimismi. Uskottin, että julkishallinto pystyy ratkaisemaan yhteiskunnallisen murroksen suuret haasteet tekemällä järjestelmätason uudistuksia --- ja lopulta hallinnoidaan ne yleiskirjeiden, sitovien soveltamisohjeiden ja määräysten sekä korvamerkittyjen budjettien muodossa." Tässä vaiheessa virkamieskuntaan ja yliopistoille alkoi muodostua pakkoruotsimyönteinen hallinto- ja suunnittelijajoukko. Se kävi mitä ilmeisimmin ottamassa mallia pakkoruotsiin DDR:n pakkovenäjästä.

Seuraavina vuosikymmeninä siis opetusviraston (poliittisesti sitoutuneet?) virkamiehet ohjailijavat kielipolitiikkaa. Ministeri Jaakko Numminen itse kertoi 2009 seminaariavauksessa osallistumisestaan 70- ja 80-luvun kielipoliittiseen komitean toimintaa: "Työvuosinani opetusministeriössä minulla oli tilaisuus johtaa kolme kielipoliittista komiteaa --- Työskentelyn taustana oli huoli suomalaisten kielivalintojen yksipuolistumisesta, mikä jo tuolloin oli havaittavissa. --- Tärkein --- kieliohjelmakomitea [1974 – 1978]. --- Komitea esitti, että maan koko suomenkielisen ja ruotsinkielisen työikäisen aikuisväestön – sen suuruus arvioitiin 2,5 miljoonaksi – tulisi vastaisuudessa osata toista kotimaista kieltä, siis suomea ja ruotsia, sekä jotakin vierasta kieltä" --- 70-luvulla siis yliopiston tutkinnonuudistuksessa tuotiin pakkovirkaruotsi jokaisen tulevan akateemisen opintoihin, aiemmin tämä oli vain tietyilla aloilla. Asian siunattiin RKP:n Gestrinin ollessa opetusministerinä.

Miten päästään virkapakkoruotsin purkuun?

Henrikssonin mukaan virkamiesruotsi on vasta vähimmäistaso,
joka ei turvaa ruotsinkielisen vähemmistön perustuslaillisia oikeuksia saada palveluja omalla kielellään.

Mutta eikö lakisääteisten opintojen tarkoitus ole nimenomaan turvata palvelut ruotsinkielellä?

”Nyt ei ole muodollisesta pätevyydestä kyse. Oleellisempaa on, että potilasta pitää pystyä tosiasiallisesti palvelemaan ruotsiksi. Se tarkoittaa, että ymmärrät potilasta ja mitä hän sanoo”, Henriksson vastaa.

Ajatuspaja kirjoitti: Onko kyseessä sama vanha perustuslain väärintulkinta, jossa ruotsinkielisten
de facto pakkosuomi kostetaan suomenkielisille pakkoruotsilla
"tasa-arvoisen kohtelun" nimissä.

Kuinka nykyiset kieliohjelmat päätettiin?

Nykyiset kieliohjelmat muodostuivat pääosin 1970-luvulla, kun järjestettiin koko ikäluokan koulutusta ja uudistettiin kaikkien koulutusasteiden koulutusta. Johdin kasvatustieteen professorina kaksitoista vuotta valtion koulutuskomiteoita ja toimikuntia. Mikään komitea ei esittänyt pakollista ruotsin kieltä opetussuunnitelmiin. Pakollisen ruotsin kielen opetuksen päätökset olivat puoluepoliittisia, pienen virkamieseliitin ja poliittisen eliitin esittelemiä. Virkamieskunnassa, yliopistoissa ja poliittisissa piireissä oli 1970-luvun ruotsinkieliä ja –mielisiä menneisyyden ihmisiä, jotka ylläpitivät harhaisia käsityksiä ruotsin kielen tarpeellisuudesta.

Ruotsin kielen pakollisuutta on yritetty poistaa opetussuunnitelmista, mutta äänekäs vaa’ankielenä toiminut Ruotsalainen kansanpuolue on vastustanut tätä asiaa aktiivisesti. Myös muutamien johtavien poliitikkojen henkilökohtaiset kytkennät Ruotsiin ja ruotsinkielisiin ovat vaikeuttaneet uudistuksia. Tällaiset poliitikot ovat asettaneet etusijalle henkilökohtaiset poliittiset tavoitteet eikä Suomen nuorison parasta. On ylläpidetty sitä harhaista käsitystä, että ruotsin kieli olisi tasavertainen toinen kotimainen kieli, joka on koko kansalle välttämätön. Ruotsin kieli on pienen vähemmistön kieli, joka valtaosalle kansaa on oppimismielessä vieras kieli ja käytön kannalta suurelle osalle kansaa tarpeeton. Ruotsin kielen opetuksen pakollisuutta fanaattisesti puoltavien perimmäisiä pitkäntähtäimen intentioita on vaikea mielekkäästi ymmärtää.

Professori Erkki A. Niskanen
http://www.oph.fi/download/140338_Erkki ... hjelma.pdf