http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2351192Suomen tulevaisuutta luotaavan Suomi100Forumin ensimmäisen päivän kenties rohkein keskustelu lähti liikkeelle Peter Nymanin kysyessä panelisteilta, pitäisikö Pohjoismaiden muodostaa yhteisvaltio.
- Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa tätä keskustelua käydään todella paljon. Puhutaan uudesta Kalmarin unionista. Jos otetaan Viro mukaan, Pohjoismaat ovat yhdessä huomattavasti Venäjää vahvempi talous. Olisimme mukana G20:ssä, Keskuskauppakamarin Risto Penttilä arvioi.
Ajatus saa tukea myös kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiaiselta.
- Minäkin kannattaisin valtioliittoa Pohjoismaiden kesken, tai jopa Suomen ja Ruotsin välillä. Minun mielikuvissa välkkyisi sellainen vanha Hansaliitto. Pohjois-Eurooppa, Saksa ja Alankomaat. Ne ovat talouskulttuuriltaan yhteensopivia maita.
Itsemääräämisvalta koetaan tärkeäksi
Yhteisvaltiosta voisi olla vetoapua sen jäsenille, mutta Penttilä arvioi, ettei päätäntävallan luovuttaminen muualle miellytä kaikkia.
- Idea on houkutteleva, mutta ain’t going to happen, nykyruotsiksi ilmaistuna.
- Norja ja Islanti ovat jääneet EU:n ulkopuolelle, koska he ovat kansallisesta itsemääräämisoikeudesta yhtä innostuneita kuin britit. Kalmarin unioni hajosi aikoinaan juuri sen takia, ettei haluttu, että Kööpenhaminassa päätettiin muiden asioista. Olisimmeko me valmiita lähtemään sellaiseen unioniin, jossa olisi yhteinen parlamentti Tukholmassa, Penttilä kysyy.
Yhteisvaltiota realistisempi suunta olisi syventää Pohjoismaiden yhteistyötä.
- Minun ratkaisuni tähän on se, että tarvitsemme uuden pohjoismaisen sopimuksen. Meillä on vuodelta 1962 tätä yhteistyötä sääntelevä Helsingin sopimus. Se pitäisi uudistaa niin, että voimme tehdä yhdessä sitovia päätöksiä, Penttilä kertoo.
Pakkoruotsista leikkiruotsiin
Keskustelua Suomesta ja Ruotsista ei voi käydä sivuamatta ruotsin kielen opiskelua Suomessa. Panelistit näkivät nykyisen mallin tulleen tiensä päähän, mutta pitivät kielten opiskelua arvossaan.
- Bisneksen tekeminen tapahtuu suhteiden ja luottamuksen kautta. Luottamus rakentuu paljon helpommin, jos on jonkinlaista kulttuurista kontekstia ja läheisyyttä. Kieli voi olla siinä osa, Avaus Marketing Innovationsin perustajajäsen Tom Nickels pohtii ruotsin roolia.
- Asenne on kielitaitoa tärkeämpää. Sama pätee venäjän kieleen. Jos et mene Pietariin, niin on ihan sama, puhutko venäjää vai et. Jos et mene Tukholmaan, niin ei se auta, että sinulla on täydellinen ruotsin kieli, Penttilä tuumaa.
Keskustelussa esitettiin ruotsin kielen opintojen aikaistamista.
- Kun minä aloitin kielten opiskelun, ruotsi oli se ensimmäinen vieras kieli. Silloin se oli jännää. Nythän se niin sanottu pakkoruotsi aloitetaan myöhemmin. Silloin sosiaalisen median kyllästämä teini on jo valmiiksi vihainen, kun hän lähtee sitä opettelemaan, Viking Malt Groupin toimitusjohtaja Antti Orkola tuumaa.
- Katsotaan päiväkodeissa muumivideot ruotsiksi. Oppisivat siinä salaa ilman, että rupeisivat ollenkaan vihaamaan kielten opiskelua, Vartiainen ehdottaa.
Valtiotieteitä opiskeleva Jarkko Nissinen lisäisi opeteltavien kielten määrää.
- Pitäisi lisätä kunnianhimoa. Ei opeteta pelkästään kolmea kieltä, vaan kokeillaan vaikka viittä. Esikoulussa viiden tai kuuden kielen kielikylpy heti alusta lähtien.
Eli ihan pilipalia koko paneli.