Nyman: keitä ovat suomalaiset - suomea puhuvia ruotsalaisia
Lähetetty: 02.02.2017 23:27
Tapa, jolla "nyhetsankare, kommunikatör" Peter Nyman kuvaa suomalaisuutta, on maalailussaan hurja. Hän kertoo, miten professori Matti Klingeltä kysyttiin, keitä suomalaiset oikein ovat ja tämä kuulemma vastasi, että "suomea puhuvia ruotsalaisia". Niin syvällä kulttuurissamme kuulemma on tämä Ruotsin ja Suomen "kohtalonyhteys". Nyman sanoo, että "suomenkielistenkin suomalaisten DNA:ssa" istuu niin syvässä tämä yhteys ruotsin kieleen ja ruotsalaiseen kulttuuriin, että hän uskoo, että olemme pysyvästi kiinni toisissamme. (http://www.molempiparempi.fi/)
Nyman oli taannoin kutsuttuna myös ruotsinopettajien koulutuspäiville inspiraatiopuhujaksi - tuolloin hän sanaili näin:
- Ruotsin kieli ei ole suomalaisille pelkästään viestintäväline, vaan sillä on myös laajempi merkitys ajatteluun ja maailmankuvan hahmottamiseen. Miksi sanommekaan Pekka Töpöhäntä ja ruotsalaisille tämä hahmo on Pelle Svanslös? Kielet siis eroavat toiminnallisuudeltaan. Indoeurooppalaiset kielet ovat toiminnallisempia, suomalais-ugrilaiset kielet puolestaan ovat staattisempia. Näin Suomessa kaksi eri ajattelumallia kohtaa toisensa, mikä maailmassa on melko ainutlaatuista.
Lopuksi hän toivoi suomalaisen koulun painottavan enemmän kieliä vaikkapa sitten muiden sisältöjen kustannuksella!
Kun koko maailma ja maailmankuva pyörii kaksikielisyysnäytelmän ympärillä, unohtuu, että tässä maassa on aika hirmuisen paljon koulutettuja ja elämää nähneitä vanhempia, joilla on ihan erilainen kokemus
- suomenkielisten suomalaisten dna:sta (uussuomalaisista puhumattakaan)
- ruotsalaisuudestamme
- kohtalonyhteydestä ja vain ruotsiksi toimivasta pohjoismaisesta yhteistyöstä
- töpöhäntä-svanslös-teorian merkityksestä
- kielten painottamisesta muun osaamisen kustannuksella
- puhumattakaan laajasta kielivarannosta ilman pakkoruotsia.
Nyman oli taannoin kutsuttuna myös ruotsinopettajien koulutuspäiville inspiraatiopuhujaksi - tuolloin hän sanaili näin:
- Ruotsin kieli ei ole suomalaisille pelkästään viestintäväline, vaan sillä on myös laajempi merkitys ajatteluun ja maailmankuvan hahmottamiseen. Miksi sanommekaan Pekka Töpöhäntä ja ruotsalaisille tämä hahmo on Pelle Svanslös? Kielet siis eroavat toiminnallisuudeltaan. Indoeurooppalaiset kielet ovat toiminnallisempia, suomalais-ugrilaiset kielet puolestaan ovat staattisempia. Näin Suomessa kaksi eri ajattelumallia kohtaa toisensa, mikä maailmassa on melko ainutlaatuista.
Lopuksi hän toivoi suomalaisen koulun painottavan enemmän kieliä vaikkapa sitten muiden sisältöjen kustannuksella!
Kun koko maailma ja maailmankuva pyörii kaksikielisyysnäytelmän ympärillä, unohtuu, että tässä maassa on aika hirmuisen paljon koulutettuja ja elämää nähneitä vanhempia, joilla on ihan erilainen kokemus
- suomenkielisten suomalaisten dna:sta (uussuomalaisista puhumattakaan)
- ruotsalaisuudestamme
- kohtalonyhteydestä ja vain ruotsiksi toimivasta pohjoismaisesta yhteistyöstä
- töpöhäntä-svanslös-teorian merkityksestä
- kielten painottamisesta muun osaamisen kustannuksella
- puhumattakaan laajasta kielivarannosta ilman pakkoruotsia.