Kokoomuslainen näkemys: toista aloitetta ei saatu, koska...
Lähetetty: 16.01.2017 17:35
VesaKaitera
16.1.2017 15:56
Vastaus viestiin: "Äsken oli kansalaisaloite kielenopetuksen muutoksesta, se menestyi surkeasti, siinä hieman faktaa enemmistön mielipiteestä."
Ensinnäkin pakkoruotsin poistamiseksi tehtiin muutama vuosi sitten kansalaisaloite, joka sai yli 60000 tukija ja pääsi eduskunnan käsittelyyn. Siellä se kaatui, mutta poiki korollaarina eduskunnan hyväsymän ponnen, jossa hyväksyttiin kielikokeilujen aloittamisen selvittäminen.
Viime vuonna yritimme saada läpi uuden kansalaislaloitteen, joka oli muuten samanlainen kuin aiempi mutta siinä esitettiin ruotsia vaihtoehtoiseksi eikä vapaaehtoiseksi kieleksi. Näin pyrittiin varmistumaan siitä, ettei kielipotentiaali missään oloissa ainakaan pienenisi, mikä olisi riskinä, jos ruotsista tulisi aivan vapaaehtoinen kieli. Olemme analysoineet varsin huolellisesti sen, miksi nyt allekirjoittajia tuli vain reilu kolmannes muutaman vuoden takaisesta, vaikka kansan keskuudessa mielipidetutkimusten mukaan ruotsin vaihtoehtoisuus nauttii suurempaa kannatusta kuin vapaaehtoisuus. Sitäkin toki tukee selvä enemmistö suomalaisista.
Yksi keskeinen syy oli se, ettei tuolla jälkimmäisellä kansalaisaloitteella ollut enää "uutuudenviehätystä", ja osa potentiaalisista tukijoista oli menettänyt kokonaan uskonsa tämäntyyppiseen vaikuttamiseen. Aloitteita oli tehtailu monta sataa useasta eri asiasta, ja ne kaikki yhtä lukuunottamatta olivat rauenneet tyhjiin, viimeistään eduskuntakäsittelyssä ne olivat kaatuneet.
PS oli ollut edellisellä kerralla oppositiossa, ja sen aktiivit olivat muodostaneet kantavan osan tukinimien kerääjistä. Nyt PS oli hallituksessa, ja sen johto oli viestittänyt, ettei tuon aloitteen tukemiseen kannattaisi uhrata paukkuja. PS:n johto ei tietenkään vastustanut itse asiaa, mutta piti tätä vaikuttamisreittiä epätarkoituksenmukaisena.
Suomalaisuuden Liiton tuki jälkimmäiselle aloitteella oli seitinohutta, tuon yhdistyksen puheenjohtajahan on PS:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja hän silitti tuolla linjauksellaan Timo Soinia myötäkarvaan. KNL:n puheenjohtajaksi oli näiden aloitteiden välissä tullut pakkoruotsin kannattaja, ja siksi KNL:a ei saatu tällä toisella kerralla aloitteen taakse.
Noista aiemmista syistä johtuen tukinimien kerääjien määrä oli pudonnut alle kahdenkymmenen, ja sillä ei Herran huonetta rakennettu. Omalla kohdallani nimien kerääminen oli nyt hieman tehokkaampaa kuin edellisellä kerralla. Tällä aloitteella oli paljon potetiaalista kannatuspohjaa, ja oma ammattitaitonikin ilmeisesti oli kasvanut matkan aikana.
Ensimmäisellä kerralla RKP:n hallitsema media oli nostanut suuren äläkän aloitteestamme, ja se auttooi meitä saamaan mediajulkisuutta. Nyt RKP oli jokseenkin hiljaa, ja vasta jälkikäteen on ilkkunut meille, ja väittänyt, että uusimman kansalaisaloitteen mahalasku todistaisi sitä, että suomalaisten enemmistö hyväksyisi nykyisen kielipolitiikan. Tämä ei pidä paikkaansa.
16.1.2017 15:56
Vastaus viestiin: "Äsken oli kansalaisaloite kielenopetuksen muutoksesta, se menestyi surkeasti, siinä hieman faktaa enemmistön mielipiteestä."
Ensinnäkin pakkoruotsin poistamiseksi tehtiin muutama vuosi sitten kansalaisaloite, joka sai yli 60000 tukija ja pääsi eduskunnan käsittelyyn. Siellä se kaatui, mutta poiki korollaarina eduskunnan hyväsymän ponnen, jossa hyväksyttiin kielikokeilujen aloittamisen selvittäminen.
Viime vuonna yritimme saada läpi uuden kansalaislaloitteen, joka oli muuten samanlainen kuin aiempi mutta siinä esitettiin ruotsia vaihtoehtoiseksi eikä vapaaehtoiseksi kieleksi. Näin pyrittiin varmistumaan siitä, ettei kielipotentiaali missään oloissa ainakaan pienenisi, mikä olisi riskinä, jos ruotsista tulisi aivan vapaaehtoinen kieli. Olemme analysoineet varsin huolellisesti sen, miksi nyt allekirjoittajia tuli vain reilu kolmannes muutaman vuoden takaisesta, vaikka kansan keskuudessa mielipidetutkimusten mukaan ruotsin vaihtoehtoisuus nauttii suurempaa kannatusta kuin vapaaehtoisuus. Sitäkin toki tukee selvä enemmistö suomalaisista.
Yksi keskeinen syy oli se, ettei tuolla jälkimmäisellä kansalaisaloitteella ollut enää "uutuudenviehätystä", ja osa potentiaalisista tukijoista oli menettänyt kokonaan uskonsa tämäntyyppiseen vaikuttamiseen. Aloitteita oli tehtailu monta sataa useasta eri asiasta, ja ne kaikki yhtä lukuunottamatta olivat rauenneet tyhjiin, viimeistään eduskuntakäsittelyssä ne olivat kaatuneet.
PS oli ollut edellisellä kerralla oppositiossa, ja sen aktiivit olivat muodostaneet kantavan osan tukinimien kerääjistä. Nyt PS oli hallituksessa, ja sen johto oli viestittänyt, ettei tuon aloitteen tukemiseen kannattaisi uhrata paukkuja. PS:n johto ei tietenkään vastustanut itse asiaa, mutta piti tätä vaikuttamisreittiä epätarkoituksenmukaisena.
Suomalaisuuden Liiton tuki jälkimmäiselle aloitteella oli seitinohutta, tuon yhdistyksen puheenjohtajahan on PS:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja hän silitti tuolla linjauksellaan Timo Soinia myötäkarvaan. KNL:n puheenjohtajaksi oli näiden aloitteiden välissä tullut pakkoruotsin kannattaja, ja siksi KNL:a ei saatu tällä toisella kerralla aloitteen taakse.
Noista aiemmista syistä johtuen tukinimien kerääjien määrä oli pudonnut alle kahdenkymmenen, ja sillä ei Herran huonetta rakennettu. Omalla kohdallani nimien kerääminen oli nyt hieman tehokkaampaa kuin edellisellä kerralla. Tällä aloitteella oli paljon potetiaalista kannatuspohjaa, ja oma ammattitaitonikin ilmeisesti oli kasvanut matkan aikana.
Ensimmäisellä kerralla RKP:n hallitsema media oli nostanut suuren äläkän aloitteestamme, ja se auttooi meitä saamaan mediajulkisuutta. Nyt RKP oli jokseenkin hiljaa, ja vasta jälkikäteen on ilkkunut meille, ja väittänyt, että uusimman kansalaisaloitteen mahalasku todistaisi sitä, että suomalaisten enemmistö hyväksyisi nykyisen kielipolitiikan. Tämä ei pidä paikkaansa.