Keskustelu 2016: Kaksikielisyysilluusio katkeroittaa ruotsinkieliset?

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Keskustelu 2016: Kaksikielisyysilluusio katkeroittaa ruotsinkieliset?

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 24.12.2016 08:38

2016: Sosiologi Anna Rotkirch kirjoittaa blogissaan suomeksi - ja ilmeisesti haluaa tavoittaa siis meidän suomenkieliset. Hän purkaa pettymystään Vaasa-Seinäjoki-kiistaan sekä Soininvaaraan näin:

https://vaestoliitonblogi.com/2016/12/1 ... /#comments
Sosiaalitieteissä niin sanottu standpoint-teoria korostaa sitä, että eri väestöryhmillä on erilainen kokemus todellisuudesta. Naiset tietävät, miltä tuntuu olla näkymätön veljeilevien miesten keskuudessa, seksuaaliset vähemmistöt tietävät, miltä tuntuu katsoa rakkausleffoja, joita ei ole tehty heitä varten. Ja Suomessa asuva ruotsinkielinen tietää, miltä tuntuu kuin omaa äidinkieltä jatkuvasti latistetaan. Arki on täynnä pieniä, yhtä ärsyttäviä kuin käsittämättömiä puutteita. Helsingin kaupunki, Suomen Akatemia, Helsingin yliopisto, Korkeasaari: tässä sattumanvaraisesti ensiksi mieleen tulevia tahoja, joiden pitäisi toimia ruotsiksi mutta kuluneen vuoden aikana se ”unohtui”, näyttelystä, juhlapuheesta, kylteistä.

Kun soitat puhelinpalveluun, kysytään haluatko astiaston ruotsiksi? ”Vill du ha servis på svenska, tryck 2.” Service, eli palvelu, joka lausutaan eri lailla, ei tule silloin heti mieleen. Tästä ei kukaan ruotsia puhuva älähdä, tietenkään. Emme halua olla hankalia, ylimielisiä, vaivaksi. Jos myyjä, lääkäri tai virkailija puhuukin ruotsia, olet yllättynyt ja kiitollinen. Harvoin tulee edes mieleen vaatia ruotsinkielistä palvelua – ei edes silloin, kun se on perustuslaillinen oikeus.

Mutta en usko, että valtaväestö huomaa, saati ymmärtää, miltä tuntuu jatkuvasti arvailla mitä tarkoitetaan, niellä ärtymystä, olla kysymättä eikö virastoissa tosiaan löydy yhtään ihmistä joka hallitsee ruotsia ja voisi hoitaa käännökset? Miltä suomea puhuvilta tuntuisi, jos pulla olisi pula, auto olisi outo, ja hätä olisi heti – tai sanojen sijaan olisi vain aukko, jota kukaan ei huomaa, jos et siitä älähdä – joka päivä, mitä odottamattomimmissa ja, korostan, julkista palvelua tarjoavissa yhteyksissä.

Korostan myös, että häiritsevää tässä eivät ole eri murteet, korostukset tai pienet arkiset virheet. Teen niitä itse suomeksi koko ajan, eikä minua lainkaan vaivaa jos virkamies tai lääkäri, joka haluaa harjoittaa ruotsiaan, tekee samoin. Kaikki elävä, puhuttu ruotsi on osa ruotsin kieltä. Mutta typistetty, mukiloitu, paperista luettu anonyymi ”pakkoruotsi” on sen hauta.

Joskin hauska hauta: Facebook-sivusto Dåliga översättningar svenska-finska kokoaa parhaimmat helmet, kuten mainos: ”Fiksun ostamisen puolesta – Fittiga köp”. (Jos fiffiga-sanasta vaihtaa kaksi f-kirjainta t:ksi, sana fiksu muuttuu v-sanaksi.) Erheistä koottu kirja Tack för ditt förstånd! on myyntihitti ja hyvä joululahjavinkki.

Mutta vaikka kieli hautautuu, ihmiset eivät kuole ruotsinkieliseen astiastoon. Sairaaloissa sen sijaan kuollaan. Niissä myös kärsitään, pelätään ja tervehdytään. Kuumeisen, loukkaantuneen tai iäkkään ihmisen kielitaito heikkenee. Siksi myös aikuiselämänsä pitkälti suomeksi eläneillä ruotsinkielisillä on yleensä vahva tarve puhua lääkärin kanssa ruotsia. Silloin löytää itse sanoja ja ymmärtää, mitä lääkäri vastaa.

Isoäidilläni oli läheinen ystävä, joka 80-vuotiaana sairastui ihottumaan. Hän oli jo vanhainkodissa, ja lääkäri tuli käymään. Missä kutiaa, lääkäri kysyi suomeksi, kuten tavallista, koska ei halunnut, uskaltanut, osannut tai viitsinyt puhua ruotsia. Ystävä vaan ei millään muistanut oikeaa sanaa suomeksi. Kunnes se vihdoin tuli mieleen: hymyhuulet! Niissä sattuu. Vasta lääkärin lähdettyä hän tajusi virheensä. Piti sanoa häpyhuulet. Hän soitti valtavan nolona isoäidilleni, jolta tarina sitten lähti liikkeelle. Olen muistanut sen niin pitkään, koska se on paitsi surkuhupaisa myös niin kaunis. Iäkäs nainen, joka vahingossa muuntaa kieltä hieman aistillisempaan suuntaan.

Ruotsinkielisiä asuu Pohjanmaalla melkein 100 000. Miten Seinäjoella aiotaan heitä kuunnella ja heidän kanssaan kommunikoida? En ole ollut potilaana Seinäjoella, enkä siis tiedä, voihan olla että siellä, toisin kuin pääkaupunkiseudulla, saa hienosti palvelua molemmilla kotimaisilla kielillä. Ja vielä niillä Pohjanmaan murteilla, joita itse en millään ymmärrä. Ei, en kadehdi niitä seinäjokisia terveysalan ihmisiä, jotka saavat närpesiskaa puhuvan potilaan hoidettavakseen omalla kouluruotsilla!

Päätöksestä ei näytä vielä nousseen sen suurempaa mekkalaa suomenkielisten kesken. Ministerit puhuvat kauniisti perheiden moninaisuuden huomioimisesta, mutta ruotsin- ja kaksikielisten perheiden peruspalvelut eivät tunnu sisältyvän tähän ”moninaisuuteen”. Sen sijaan sellaisilla vaikuttajilla, kuten Osmo Soinivaara, on pokkaa väittää, että jos Seinäjoen kielivaatimuksen muodollisesti täyttävät lääkärit ja hoitajat eivät pohjanmaalaisille kelpaa, niin kannattaisi luopua koko ruotsin kielitaidon vaatimuksista.

Näin puhuu vain ihminen, jonka pulla ei ole pula, jolta lääkäri ei käännä katsetta pois ilmoittaakseen suuttuneesti seinälle: en sitten puhu äidinkieltäsi ja joka ei eläintarhassa joudu keksimään lapselle eläinten nimiä omasta päästään, koska perustuslaissa taattu käännös sattui taas kerran unohtumaan.
Jolle ei tule mieleen, että voisihan sitä myös vaatia, että kielivaatimus ja perustuslaki täyttyisivät ihan oikeasti, eikä vain vastentahtoisen muodollisesti.
Kirjoitus jätti minut hämmentyneeksi. Miten alle viiden prosentin vähemmistö, jolla kaikilla mittareilla menee hyvin, tuntee itsensä kaltoinkohdelluksi, kun eläintarhassa ei jonkin häkin kohdalla olekaan kylttiä ruotsiksi - ja tämän ahdistuksen pukee sanoiksi tunnettu sosiologi - kysymättä, missä maailmassa alle viiden prosentin kielivähemmistöllä menisi paremmin ja missä alle viiden prosentin kielivähemmistö voisi vaatia tätä kaikkea?

Ja huomatkaa, että hänkin puhuu "kouluruotsista" ja loukkaantuu Soininvaaran asiallisesta kysymyksestä: pakkoruotsin ainoa peruste on juuri palveluvelvoite ruotsiksi, jos pakkoruotsilla ei pysty palvelemaan (ja tiedän, ettei pysty!), miksi pakkoruotsi sitten on olemassa, ainutkertainen pakkokieli maailmassa, alakoulusta yliopistoon kaikille alasta riippumatta???
Viimeksi muokannut NRR, 01.07.2018 12:03. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Kaksikielisyysilluusio katkeroittaa ruotsinkieliset?

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 24.12.2016 09:10

Kommenttini:
En puutu Vaasa/Seinäjoki-kiistaan, mutta kysyn eikö Soininvaaran kommentti sittenkin ollut aivan ymmärrettävä ja oikea?

Meillä on maailman mittakaavassa aivan ainutlaatuinen käytöntö: mannermaalla alle viiden prosentin vähemmistön pieni kieli on pakollisena jokaiselle alakoulusta yliopistoon alasta riippumatta, jopa vapautukset dysleksikoille ja maahanmuuttajille on pääosin estetty. Mitään vastaavaa ei ole muualla. Ahvenanmaaltakin vastaava pakollinen suomi poistettiin jo kymmenen vuotta sitten, koska "se söi nuorten muun kielitaidon".

Enemmistö on aina ollut ruotsin pakollisuutta vastaan ja vuosi sitten teema nousi myös kansalaisaloitteen kautta eduskuntakäsittelyyn. Silloin edellisen sivistysvaliokunnan pj Vahasalo määritteli pakon perusteeksi vain ja ainoastaan ruotsinkielisten palvelujen turvaamisen: "Kun meillä on ruotsin kieli virallisena kielenä ja on linjattu, miten ne palvelut ja osaaminen turvataan, tämä [ruotsin pakollisuus] on ollut se tapa. Jos löytyy joku muu tapa, jolla ruotsinkieliset palvelut turvataan, niin kyllä vapaaehtoisuus silloin käy."

Ymmärrän, ettei pakollinen kouluruotsi turvaa palveluja ruotsiksi - mutta eikö rehellisyyden vuoksi nyt pidä myöntää, että tässä menee ainoa peruste ruotsin pakollisuudelle?

Pakollinen ruotsi on todella mittava panostus, sitä luetaan lähes yhtä paljon kuin pitkää A-kieltä ja sen takkuaminen hidastaa opintoja, estää valmistumisia ja saa monet madalatamaan opiskelutoiveitaan. Kielivarantokin jää maassa kapeaksi, vaikka meillä luetaan kieliä enemmän kuin muualla keskimäärin. Useimmat unohtavat ruotsinsa nopeasti koulun jälkeen, koska alle viisi prosenttia on alle viisi prosenttia ja ulkomaille töihin tai opiskelemaan lähdettäessä ei enää suunnata Ruotsiin.

Eikö olisi kohtuullista myöntää nyt, ettei pakollista ruotsia voi jatkaa, vaan maan muilla kieliryhmillä on oikeus heidän omista tarpeistaan ja kiinnostuksestaan kumpuavaan kieltenopiskeluun? Palvelut on joka tapauksessa hoidettava muuten kuin pakkoruotsilla.

TMK
Viestit: 609
Liittynyt: 01.11.2013 03:43

Re: Kaksikielisyysilluusio katkeroittaa ruotsinkieliset?

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja TMK » 24.12.2016 13:43

NRR kirjoitti:Sosiologi Anna Rotkirch kirjoittaa blogissaan suomeksi - ja ilmeisesti haluaa tavoittaa siis meidän suomenkieliset. Hän purkaa pettymystään Vaasa-Seinäjoki-kiistaan sekä Soininvaaraan näin:

https://vaestoliitonblogi.com/2016/12/1 ... /#comments
ja joka ei eläintarhassa joudu keksimään lapselle eläinten nimiä omasta päästään, koska perustuslaissa taattu käännös sattui taas kerran unohtumaan. Jolle ei tule mieleen, että voisihan sitä myös vaatia, että kielivaatimus ja perustuslaki täyttyisivät ihan oikeasti, eikä vain vastentahtoisen muodollisesti.
Luulisi hänenkin tietävän, että eläintarha ei ole viranomainen, jota kielivaatimukset koskevat. Mahdolliset käännökset ovat vapaaehtoista palvelua, eivät pakollisia.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Kaksikielisyysilluusio katkeroittaa ruotsinkieliset?

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 28.12.2016 06:39

En oikein usko, että kommenttiani tullaan julkaisemaan.

Viimeisin julkaistu kommentti päättyy kysymykseen:
Ketkä ovat seuraavat ”juutalaiset”.

TMK
Viestit: 609
Liittynyt: 01.11.2013 03:43

Re: Kaksikielisyysilluusio katkeroittaa ruotsinkieliset?

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja TMK » 28.12.2016 15:36

NRR kirjoitti:En oikein usko, että kommenttiani tullaan julkaisemaan.

Viimeisin julkaistu kommentti päättyy kysymykseen:
Ketkä ovat seuraavat ”juutalaiset”.
Jos heillä olisi yhtään historian tuntemusta tai ylipäätään empatiaa tai ymmärrystä toisia kohtaan, hekin ehkä tajuaisivat, kuinka törkeä tuollainen heitto on... Varsinkin kun muistaa RKP:n ja ruotsinkielisten/ruotsalaisten oman historian tässä asiassa. Jos olisin juutalainen, kokisin tuon loukkaavaksi.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Kaksikielisyysilluusio katkeroittaa ruotsinkieliset?

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 30.12.2016 08:10

Onko kukaan muu yrittänyt kommentoida tuota väestöliiton pitämää blogia, missä tämä sorrettu sosiologi-äiti on joutunut "eläintarhassa keksimään lapselle eläinten nimiä omasta päästään, koska perustuslaissa taattu käännös sattui taas kerran unohtumaan"?

JV Lehtonen
Viestit: 1868
Liittynyt: 22.04.2013 09:55

Re: Kaksikielisyysilluusio katkeroittaa ruotsinkieliset?

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja JV Lehtonen » 30.12.2016 17:33

Eiköhän sosiologi-tädin kirjoitus ole osa RKP:n kampanjaa, jossa kuplan rauhaa häiritsemään
ei haluta ikäviä finni-kommentteja..

Tässä parin vuoden takaa sydäntä lämmittävää realismia, jota voi käyttää esim.
kommentteihin, jossa suomen kieltä ei sallita.

Jos suomenruotsalaisten edunvalvonta olisi edes puoliksi näin järkevää,
meillä ei olisi mitään kielipoliittista ongelmaa.
Som språklärare tror jag däremot på frivillighet och på en kontext som stöder inlärningen. Jag tror på det som jag dagligen ser att funkar; skratt, flow, gemenskap, frivillighet – och en känsla av att språket för dig rätt ut i en värld av människor, upplevelser och möjligheter.
Som finlandssvensk oroar jag mig självfallet för hur framtiden kommer att se ut för mina barn – om de kommer att växa upp språkligt trängda, utan möjligheter att leva och verka på sitt modersmål – men som pedagog tror jag inte man ska blanda ihop de här två sakerna. Svenskans framtid i Finland är en sak, svenskundervisningen en annan.
http://www.nytid.fi/2014/09/inte-tvang-utan-satsningar/

JV Lehtonen
Viestit: 1868
Liittynyt: 22.04.2013 09:55

Re: Kaksikielisyysilluusio katkeroittaa ruotsinkieliset?

#8 Lukematon viesti Kirjoittaja JV Lehtonen » 30.12.2016 18:48

http://www.aamulehti.fi/kotimaa/nyt-puh ... i-24163143
Hän kertoo olevansa huolissaan ruotsin kielen tulevaisuudesta Suomessa,
ja yhtenä syynä kieliryhmän aseman heikentymiseen hän pitää juuri RKP:ta.

– Suomenruotsalaiset ovat ottaneet etäisyyttä suomenkielisiin kymmenen viime vuoden aikana.
Astrid Thors, Eva Biaudet, Anna-Maja Henriksso n ja Carl Haglund edustavat linjaa,
johon monen on vaikea samastua ja siksi olemme oppositiossa.

JV Lehtonen
Viestit: 1868
Liittynyt: 22.04.2013 09:55

Re: Kaksikielisyysilluusio katkeroittaa ruotsinkieliset?

#9 Lukematon viesti Kirjoittaja JV Lehtonen » 30.12.2016 18:49

Jossain vaiheessa ruotsinkielisten olisi kuitenkin päätettävä,
kuinka paljon haittaa he haluavat tehdä omalle asialleen.
Jälkikirjoitus: Kaikkea ei voi saada, rkp

http://www.aamulehti.fi/paakirjoitukset ... -24148055/

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Kaksikielisyysilluusio katkeroittaa ruotsinkieliset?

#10 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 04.01.2017 10:09

NRR kirjoitti:Kommenttini:
En puutu Vaasa/Seinäjoki-kiistaan, mutta kysyn eikö Soininvaaran kommentti sittenkin ollut aivan ymmärrettävä ja oikea?

Meillä on maailman mittakaavassa aivan ainutlaatuinen käytöntö: mannermaalla alle viiden prosentin vähemmistön pieni kieli on pakollisena jokaiselle alakoulusta yliopistoon alasta riippumatta, jopa vapautukset dysleksikoille ja maahanmuuttajille on pääosin estetty. Mitään vastaavaa ei ole muualla. Ahvenanmaaltakin vastaava pakollinen suomi poistettiin jo kymmenen vuotta sitten, koska "se söi nuorten muun kielitaidon".

Enemmistö on aina ollut ruotsin pakollisuutta vastaan ja vuosi sitten teema nousi myös kansalaisaloitteen kautta eduskuntakäsittelyyn. Silloin edellisen sivistysvaliokunnan pj Vahasalo määritteli pakon perusteeksi vain ja ainoastaan ruotsinkielisten palvelujen turvaamisen: "Kun meillä on ruotsin kieli virallisena kielenä ja on linjattu, miten ne palvelut ja osaaminen turvataan, tämä [ruotsin pakollisuus] on ollut se tapa. Jos löytyy joku muu tapa, jolla ruotsinkieliset palvelut turvataan, niin kyllä vapaaehtoisuus silloin käy."

Ymmärrän, ettei pakollinen kouluruotsi turvaa palveluja ruotsiksi - mutta eikö rehellisyyden vuoksi nyt pidä myöntää, että tässä menee ainoa peruste ruotsin pakollisuudelle?

Pakollinen ruotsi on todella mittava panostus, sitä luetaan lähes yhtä paljon kuin pitkää A-kieltä ja sen takkuaminen hidastaa opintoja, estää valmistumisia ja saa monet madalatamaan opiskelutoiveitaan. Kielivarantokin jää maassa kapeaksi, vaikka meillä luetaan kieliä enemmän kuin muualla keskimäärin. Useimmat unohtavat ruotsinsa nopeasti koulun jälkeen, koska alle viisi prosenttia on alle viisi prosenttia ja ulkomaille töihin tai opiskelemaan lähdettäessä ei enää suunnata Ruotsiin.

Eikö olisi kohtuullista myöntää nyt, ettei pakollista ruotsia voi jatkaa, vaan maan muilla kieliryhmillä on oikeus heidän omista tarpeistaan ja kiinnostuksestaan kumpuavaan kieltenopiskeluun? Palvelut on joka tapauksessa hoidettava muuten kuin pakkoruotsilla.
Väestöliiton blogissa ei ole pidetty tarpeellisena julkaista kommenttiani.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Kaksikielisyysilluusio katkeroittaa ruotsinkieliset?

#11 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 13.01.2017 06:51

Sosiologi Anna Rotkirch kirjoittaa blogissaan suomeksi - ja ilmeisesti haluaa tavoittaa siis meidän suomenkieliset. Hän purkaa pettymystään Vaasa-Seinäjoki-kiistaan sekä Soininvaaraan näin:

https://vaestoliitonblogi.com/2016/12/1 ... /#comments
Sosiaalitieteissä niin sanottu standpoint-teoria korostaa sitä, että eri väestöryhmillä on erilainen kokemus todellisuudesta. Naiset tietävät, miltä tuntuu olla näkymätön veljeilevien miesten keskuudessa, seksuaaliset vähemmistöt tietävät, miltä tuntuu katsoa rakkausleffoja, joita ei ole tehty heitä varten. Ja Suomessa asuva ruotsinkielinen tietää, miltä tuntuu kuin omaa äidinkieltä jatkuvasti latistetaan. Arki on täynnä pieniä, yhtä ärsyttäviä kuin käsittämättömiä puutteita. Helsingin kaupunki, Suomen Akatemia, Helsingin yliopisto, Korkeasaari: tässä sattumanvaraisesti ensiksi mieleen tulevia tahoja, joiden pitäisi toimia ruotsiksi mutta kuluneen vuoden aikana se ”unohtui”, näyttelystä, juhlapuheesta, kylteistä.
--- sellaisilla vaikuttajilla, kuten Osmo Soinivaara, on pokkaa väittää, että jos Seinäjoen kielivaatimuksen muodollisesti täyttävät lääkärit ja hoitajat eivät pohjanmaalaisille kelpaa, niin kannattaisi luopua koko ruotsin kielitaidon vaatimuksista. ---


Kommenttini:
En puutu Vaasa/Seinäjoki-kiistaan, mutta kysyn eikö Soininvaaran kommentti sittenkin ollut aivan ymmärrettävä ja oikea?

Meillä on maailman mittakaavassa aivan ainutlaatuinen käytöntö: mannermaalla alle viiden prosentin vähemmistön pieni kieli on pakollisena jokaiselle alakoulusta yliopistoon alasta riippumatta, jopa vapautukset dysleksikoille ja maahanmuuttajille on pääosin estetty. Mitään vastaavaa ei ole muualla. Ahvenanmaaltakin vastaava pakollinen suomi poistettiin jo kymmenen vuotta sitten, koska "se söi nuorten muun kielitaidon".

Enemmistö on aina ollut ruotsin pakollisuutta vastaan ja vuosi sitten teema nousi myös kansalaisaloitteen kautta eduskuntakäsittelyyn. Silloin edellisen sivistysvaliokunnan pj Vahasalo määritteli pakon perusteeksi vain ja ainoastaan ruotsinkielisten palvelujen turvaamisen: "Kun meillä on ruotsin kieli virallisena kielenä ja on linjattu, miten ne palvelut ja osaaminen turvataan, tämä [ruotsin pakollisuus] on ollut se tapa. Jos löytyy joku muu tapa, jolla ruotsinkieliset palvelut turvataan, niin kyllä vapaaehtoisuus silloin käy."

Ymmärrän, ettei pakollinen kouluruotsi turvaa palveluja ruotsiksi - mutta eikö rehellisyyden vuoksi nyt pidä myöntää, että tässä menee ainoa peruste ruotsin pakollisuudelle?

Pakollinen ruotsi on todella mittava panostus, sitä luetaan lähes yhtä paljon kuin pitkää A-kieltä ja sen takkuaminen hidastaa opintoja, estää valmistumisia ja saa monet madalatamaan opiskelutoiveitaan. Kielivarantokin jää maassa kapeaksi, vaikka meillä luetaan kieliä enemmän kuin muualla keskimäärin. Useimmat unohtavat ruotsinsa nopeasti koulun jälkeen, koska alle viisi prosenttia on alle viisi prosenttia ja ulkomaille töihin tai opiskelemaan lähdettäessä ei enää suunnata Ruotsiin.

Eikö olisi kohtuullista myöntää nyt, ettei pakollista ruotsia voi jatkaa, vaan maan muilla kieliryhmillä on oikeus heidän omista tarpeistaan ja kiinnostuksestaan kumpuavaan kieltenopiskeluun? Palvelut on joka tapauksessa hoidettava muuten kuin pakkoruotsilla.


Väestöliiton blogissa ei ole pidetty tarpeellisena julkaista kommenttiani.


AR on julkaissut tekstiinsä uusia kommentteja ja vastannut vanhoihin, mutta tätä minun kirjoitustani ei ole julkaistu. Miksiköhän keskustelu pitää saada pidettyä "ruotsinkieliset ovat uhreja" -tasolla?

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Kaksikielisyysilluusio katkeroittaa ruotsinkieliset?

#12 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 26.01.2017 05:58

Sosiologi vastasi mutta kuukautta muitten jälkeen:
Kiitos kommentista. Ymmärrän toki nuo argumentit, mutta tässä sotketaan kaksi asiaa: mitä on pakollista opiskella koulussa (pakkosuomi, pakkoruotsi, pakkomatematiikka, jne) ja mitkä ovat maan viralliset kielet (tällä hetkellä suomi ja ruotsi). Ymmärtääkseni vastustat jälkimmäistä. Jos maan virallinen kieli olisi vain suomi, niin ruotsia ei vaadittaisi myöskään esimerkiksi peruspalveluissa, joten Seinäjokikiistakin katoaisi. Itse en pidä sitä vaihtoehtoa kulttuurisista ja historiallisista syistä hyvänä. Ajattelen myös, kuten moni kokeilukin osioittaa, että ruotsia (toimivaa, elävää, minimi-ruotsia) voisi opettaa aivan eri lailla, niin siitä ei tulisi mahdollinen este.
Vastasin itseäni toistaen:
Uskot, että maailmassa ns. virallinen kieli on koulussa yleensä pakollinen. Näin ei ole.

Meillä voisi olla pakkopainonsoittoa, mikäli pianoa soitettaisiin pakollisena alakoulusta yliopistoon. Silloin ihmiset järjestäytyisivät hakemaan musiikin opetukselle laajempia ja oppilaan kannalta mielekkäitä vaihtoehtoja. Aivan samoin vieraat kielet ovat oppiaine, jonka sisällä täytyy voida tehdä valintaa - edes englanti meillä ei ole pakollinen, vaikka sen hyödyllisyys on yleisesti tiedossa.

Meillä voisi aivan hyvin olla myös saamen kielet virallisina kielinä eivätkä ne silti olisi kaikille pakollisia. Mikään julistus ja minkään kieliryhmän ns. oikeudet eivät voi ohittaa oppilaiden omaa etua ja muuttua muiden kieliryhmien rasitteeksi.

Ruotsin pakollisuus alakoulusta yliopistoon on käsittämätön satsaus tilanteessa, jossa oppilailla olisi aitoja kielitarpeita (maailmankieliä niille, jotka ovat hyviä kielissä, lisää koti/koulukieltä niille, joiden opiskelua puolikielisyys tai dysleksia haittaavat). Ne, joiden opiskelua pakkoruotsi haittaa ovat lukumääräisesti paljon suurempi joukko kuin maan ruotsinkielinen vähemmistö. He ovat nuoria ja heidän kouluttautumisensa kärsii.

Suosittelen avaamaan silmät tilanteen laillisuuskysymyksiin tutustumalla kielitieteilijä Häkkisen blogikirjoitukseen:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2 ... taitolakia

Muiden kieliryhmien (yli 95%) pakkoruotsia ei voi perustella sillä, että alle viiden prosentin vähemmistö tulee palvelluksi, sellaiset palvelut tulee hoitaa muuten. Pakkoruotsia ei voi myöskään perustella sillä, että sen opetusta voidaan kehittää. Ongelma on ollut sama koko pakkoruotsin olemassaolon ajan. Koko ajan on pantu rahaa kehittämishankkeisiin ja väitetty, että kohta kaikki oppivat ja kaikilla on kivaa ja kaikki hyötyvät. Eihän se ole mennyt niin eikä voi mennä.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Keskustelu 2016: Kaksikielisyysilluusio katkeroittaa ruotsinkieliset?

#13 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 01.07.2018 12:08

Aamuhesaria lukiessä törmäsin juttuun mieskuvan muutoksesta ja siellä tämän vanhan ketjun avainhenkilöön.

Pakko sanoa: Kielipainotuksen ja poikien syrjäytymisen välistä yhteyttä ei nähdä.

Hesari 1.i.2018:
Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirchin­ mukaan miehet syrjäytyvät perheellistymisestä.

Rotkirchin mukaan Suomessa ei riittävästi pyritä siihen, että pojat menestyvät koulussa.

”Jos tyttöjen koulutulokset olisivat yhtä huonoja kuin poikien, niin sitä pidettäisiin kansallisena skandaalina”, hän totesi Talouselämä-lehdessä.
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005737604.html

Mutta kun syyn täytyy näiden sosiologien mielestä aina löytyä pojista, poikien asenteista, arvoista, kasvatuksesta - ei opetussuunnitelmasta, jota on räätälöity irrallaan todellisuudesta suosimaan koulumyönteisten kotien kielilahjakkaita tyttöjä...

Vastaa Viestiin