vapaakielivalinta.fi

NRR kirjoitti: ↑17.12.2016 17:25 Entä mitä sanovat kokeiluponnen alkuperäiset laatijat, Grahn-Laasosen puoluetoverit Lauslahti ja Kiuru?

Eduskuntahan edellytti ponnessa, että ”hallitus selvittää lainsäädännölliset edellytykset alueellisiin kokeiluihin kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua”. Ponnen takana ollut kokoomuksen kansanedustaja Kiuru on avannut tätä niin, että ruotsin/suomen sijaan voisi opiskella vaikka mandariinikiinaa Nauvossa. Vastaako tässä annettu selvitys ja parin kunnan kokeilu tätä tavoitetta?

Hallitusohjelmassa kärkihankkeisiin on kirjattu, että kieltenopiskelussa mahdollistetaan alueellinen kokeilu kielivalikoiman laajentamisesta tuon eduskunnan hyväksymän ponnen mukaisesti. Mitään kiirettä tässä ei ole pidetty ja siis nyt puolitoista vuotta myöhemmin opetusministeri, joka lämpimästi kannattaa pakkoruotsia, toteaa, ettei se oikein käy. Kukaan ei ole yllättynyt, mutta vaatiko kukaan selitystä?

Palaan vielä tähän Sannin vesittämn kielikokeiluun.

Ponteen siis kuului vaatimus, että ruotsittomuuden lainsäädännölliset edellytykset selvitetään. Selvitettiinkö?

Tähän ponteen päädyttiin, koska kunnat eivät halunneet osallistua kokeiluun!!!! Selitys ei pitänyt paikkaansa, vaan kuntapäättäjät estivät kokeilun vedoten eri syihin. Vanhemmat eivät uskaltaneet jättää ruotsia pois lapsiltaan, koska virkamiesruotsia ei luvattu poistaa. Selityksiä selitysten perään!

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (Kok.) perusteli pakollista ja virkamiesruotsia sen sijaan ruotsinkielisten palvelutarpeella. Hän putosi eduskunnasta, mutta pääsi sitten varasijalta takaisin.

Kiurun ja Lauslahden ponsi oli todennäköisesti tarkoitettu vaalihämäykseksi! Saatiinhan Sasi (Kok.) Tampereelta kuitenkin pudotettua ulos eduskunnasta eikä hän myöskään päässyt EU-parlamenttiin.

Kiuru (Kok.) istuu tyytyväisenä Sanna Marinin (SDP) tapaan eduskunnassa. Molemmat ovat Tampereelta ja vastustaneet vaalien alla pakollista ruotsia!

Luulen, että kielikokeilu onnistuttiin torppaamaan siksikin, ettei sinisissä ollut kouluelämän ymmärrystä. He kuvittelivat, että riittää, jos kielikokeilu avataan vasta koulujen päättyessä. No ei.

Seuraavan vuoden järjestelyt tehdään kuitenkin jopa ennen joulua. Koulu siis tarvitsee koko lukuvuoden valmistellakseen uutta valinnaiskieltä. Nyt opetusministeriö onnistui vatvomaan muka perustuslakitarkisteluja niin pitkään, että vain muutamassa kunnassa voitiin edes harkita asiaa.

Ministeriössä tiedettiin toki sekä koulujen vaatima aikataulu että uhkailun tehokkuus (ruotsi on luettava viimeistään yliopistossa).

Eduskuntahan edellytti ponnessa, että ”hallitus selvittää lainsäädännölliset edellytykset alueellisiin kokeiluihin kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua”.

Virkamiesruotsi on velvoittavaa opiskelua.
Sen suhteen ei tehty selvää kirjausta siitä,että kokeiluun osallistuva pitää vapauttaa korkeakouluopinnoissa,vaan loruiltiin,että yliopistoille annetaan taloudellista tukea,jos "yliopisto vaatii suorittamaan virkamiesruotsin".

Oikea tapa olisi ollut täydentää yliopistoasetusta kokeiluun osallistuvien oikeusturvan takaamiseksi ja velvoittavuuden yksiselitteisen poistumisen varmistamiseksi.

Näin ei tehty eli velvoittavuus jäi voimaan jatko-opinnoissa. Ponsiehdotusta ei siis toteutettu tekstin mukaisesti.

Ponteen siis kuului vaatimus, että ruotsittomuuden lainsäädännölliset edellytykset selvitetään. Selvitettiinkö?

Korkeakouluopintojen ja
yliopistoasetuksen osalta

EI!

NRR kirjoitti: ↑18.12.2016 15:42 Edellisen kokeilun, siis ylioppilaskirjoitusten rakennekokeilun kohdalla lähes kaksikymmentä vuotta sitten (ruotsin koe tuli kokeilukouluissa valinnaiseksi) silloinen oikeuskansleri Nikula rajasi kokeilua (juttu vuodelta 2002):

Ylioppilastutkinnon rakennekokeilu olisi lukiolaisten ja rehtoreiden mielestä pitänyt ulottaa kaikkiin Suomen lukioihin. --- Opetusministeri Maija Rask (sd.) olisi ottanut kaikki halukkaat koulut valinnaisuuden piiriin. Oikeuskansleri Paavo Nikula tulkitsi lukiolakia niin, että kokeiluun voi ottaa vain rajallisen määrän lukioita. Nikulan näkemyksen mukaan raja kulkee juuri noin kymmenen prosentin kohdalla. Monet rehtorit kuitenkin epäilevät, että nihkeyden taustalta löytyy kielipoliittinen kytkös, josta on sovittu hallitusohjelmassa.

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/yl ... ta/479738/

Olikohan silloin selvää, millä periaatteella tuo kymmenen prosentin rajaus tehtiin? Ja nyt siis pari kuntaa?

TK kirjoitti:Voiko yksityishenkilö tehdä selvityspyynnön oikeuskanslerille? Jos voi, niin voisiko A. Salminen tehdä selvityspyynnön; hän on perehtynyt ko. asiaan niin hyvin, että olisi varsin sopiva henkilö tekemään selvityspyynnön.

Tämä olisi hienoa!

Monet rehtorit kuitenkin epäilevät, että nihkeyden taustalta löytyy

kielipoliittinen kytkös,

josta on sovittu hallitusohjelmassa.

Kytkös, koplaus,lehmänkaupat

Siinä pakkoruotsittajien pyhä kolminaisuus

Tässä vanhassa ketjussa perusajatus on se, että pakkoruotsia ei voi poistaa koskaan, koska
"pakkoruotsi turvaa ruotsinkeliset kielelliset oikeudet"

Samaa viestiä välitti 2014 Kokoomuksen Vahasalo ("on sovittu", että..)

Tämä virhekäsitys ja suoranainen kusetus pitäis nyt haastaa seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Nykyhallitus on antanut turvatakuut suomenruotsalaisille..

Mihin sitä pakkoruotsia vielä tarvitaan???

Vastaus lopussa olevaan kysymykseen: pakkoruotsia ei tarvita mihinkään, eikä myöskään pakkosuomea! Ne, jotka eivät halua opiskella suomea, voivat vallan mainiosti muuttaa naapurimaahamme Ruotsiin, jossa toistaiseksi enemmistö puhuu vielä äidinkielenään ruotsia.

Meillä suomenkielisillä tällaista muuttomahdollisuutta ei ole olemassa, koska missään muualla ei ole käytössä eli ei puhuta meidän äidinkieltämme suomea.