vapaakielivalinta.fi

RKP:n nuoren edustajan Ida Schaumanin haastattelu vuodelta 2015 osui silmiini ja sitä kuunnellessa mietin, miten hyvin pakkoruotsin kannattajat on koulutettu väistämään ja valehtelemaan.
http://www.katsomo.fi/#!/jakso/33001003 ... linen-asia

Kun toimittaja ottaa teeman esille, alkaa kiemurtelu:
- ikävää, ettei voida keskustella avoimesti kieltenopiskelusta puhutaan vain pakkoruotsista
- tärkeämpää olisi puhua opetuksen laadusta
- tärkeämpää olisi puhua ihan muusta
- on luonnollista, että jos maassa on kaksi kansalliskieltä, opitaan vähän molempia, niin tehdään kaikkialla esim. Sveitsissä, Belgiassa, Kanadassa... [näissä maissa ei ole mitään pakkoruotsin kaltaista, itse asiassa missään ei ole pakkoruotsin kaltaista pientä vähemmistökieltä pakollisena kaikille alakoulusta yliopistoon]

Toimittaja sanoo, että pakkoruotsin kriitikot ovat pitäneet pakon puolusteluja heikkoina, ja kysyy suoraan: "Mikä siis on pakon keskeinen perustelu?"

Taas väistelyä:
- Voisihan sitä lukea vaikka kiinaa, mutta
- tuleeko suomalainen muuttamaan Kiinaan,
- useimmat jää tänne,
- täällä kauppaa tehdään Ruotsin ja Venäjän kanssa
- miten hyödyllisyys määritellään
- pakollinen ruotsin opetus ei ole keneltäkään pois, kun ruotsi alkaa riittävän aikaisin... [useimmilla ei ole oikeasti hyötyä ruotsista, sen tietävät vanhemmat, jotka ovat jo pakkoruotsinsa lukeneet, joten kyllä pakollinen mutta useimmille tarpeeton kieli alakoulusta yliopistoon on poissa sekä opiskelijan ajasta ja voimista että koulujen resursseista että myös kieltenopettajien koulutuksen vinoutumisena ja kielivarannon puutteena ongelmana koko maalle]

Aikaistamisen otti toimittajakin puheeksi, esimerkkinä Raaseporin kiistelty pakkoruotsia ekalta -päätös: "Miksi RKP puhuu kovaa vähemmistöjen oikeuksista silloin kun on itse vähemmistössä, mutta enemmistöasemassa esim. Raaseporissa ajaa läpi päätöksen suomenkielisten pakkoruotsista ekalta, jota juuri kukaan suomenkielinen ei halunnut."

Nyt ei vastata mitään:
- Olemme puhuneet ... positiivinen asenne ... molemmilla puolilla ... tietysti voidaan ollaan pakosta eri mieltä ... kuitenkin kiinnostus kielikylpyyn kasvanut ... helppo tapa saada kieli aikaisin ... lisäkieliä kouluihin ... se on tärkeämpää kuin onko ruotsia vai ei ... [eli tärkeintä olisi saada koko keskustelu vain loppumaan, koska pakolle ei oikeasti ole hyviä perusteluja!]

Käsittämätöntä, miten tässä kokonaan ohitetaan maan enemmistön, suomenkielisten ja uussuomalaisten, omat tarpeet ja oma arvostelukyky, joiden pohjalta näitä kielivalintoja pitäisi tehdä ja muualla tehdään - kuten Ahvenanmaalla tai Ruotsissa.

- on luonnollista, että jos maassa on kaksi kansalliskieltä, opitaan vähän molempia, niin tehdään kaikkialla esim. Sveitsissä, Belgiassa, Kanadassa... [näissä maissa ei ole mitään pakkoruotsin kaltaista, itse asiassa missään ei ole pakkoruotsin kaltaista pientä vähemmistökieltä pakollisena kaikille alakoulusta yliopistoon]

Folktinget usein mainostaa Sveitsiä, Belgiaa ja Kanadaa muka Suomea vastaavina pakkovähemmistökielimaina. Näissä maissa on kuitenkin omat alueelliset ratkaisunsa ja siellä, missä jokin kansallinen kieli on pakollinen, kieli on ns. maailmankieli ja sen puhujamäärä/osuus on maassa huomattava. Kaikissa näissä maissa suurin maassa puhuttu kieliryhmä kattaa n. 60% kansasta - meillä maan pääkieltä suomea puhuu n. 90% kansasta.


Sveitsi (saksa, ranska, retoromaani)

Sveitsi, jossa on kolme virallista ja lisäksi yksi kansallinen kieli, joka on alueellisesti virallinen, edellyttää käytännössä kouluissa oppilailta äidinkielensä lisäksi vähintään yhden kansalliskielen opiskelua. Opetuksesta päätetään kuitenkin kantonikohtaisesti. Kielet, joita opiskeluvelvoite koskee, ovat ns. maailmankieliä: saksa ja ranska.

Saksaa (63,7 prosenttia väestöstä) puhutaan lähinnä maan pohjois-, itä- ja keskiosissa, ranskaa (20,4 prosenttia) lännessä, italiaa (6,5 prosenttia) etelässä ja retoromaania (0,5 prosenttia) kaakossa. Saksa on ainoa virallinen kieli 17 kantonissa, ranska neljässä kantonissa (Geneve, Jura, Neuchâtel, Vaud) ja italia yhdessä (Ticino). Sekä ranska että saksa ovat virallisia kieliä kolmessa kantonissa (Bern, Fribourg, Valais). Graubündenissä on kolme virallista kieltä: saksa, retoromaani ja italia.

Saksan- ja ranskankielisillä alueilla toisen kielen opiskelu aloitetaan 9-vuotiaana. Retoromaaninkielisillä alueilla ja Ticinossa opiskellaan oppivelvollisuuden ajan sekä saksaa että ranskaa. Italiankielisessä Ticinossa on nykyisin myös englannin opiskelu pakollista, mutta vastaavasti ranskanopiskelun voi lopettaa 8. luokalla englannin alkaessa.

Mitään virkapakkovähemmistökieltä kaikille akateemisille ei ole.


Belgia (hollanti, ranska, saksa)

Belgiassa on kolme virallista kieltä. Opetustoimi on kieliyhteisöjen vastuulla ja kielten pakollisuus vaihtelee eri osissa maata. Toinen suurimmista kielistä, hollanti tai ranska, on pakollinen osassa maata 11 ikävuodesta eteenpäin. Hollantia puhuu Belgian väestöstä noin 60 % ja ranskaa noin kolmannes väestöstä. Maan kolmas virallinen kieli, selvästi vähemmistöasemassa oleva saksa, on saksankielisellä alueella olevissa ranskankielisissä kouluissa vaihtoehtoinen hollannin kanssa.

Belgia on selkeästi jakautunut
- hollanninkielinen pohjoisosa
- ranskankielinen eteläosa
- pieni saksankielinen kaistale idässä
Hollanninkielisillä alueilla elää 58 % väestöstä, ranskankielisillä 31 %, kaksikielisen Brysselin asukkaita on 10 % ja saksankielisiä n. 0,7 % asukkaista.

Brysselissä virkamiehen tulee sekä valtionhallinnon että kunnallisissa viroissa osoittaa kielitaitonsa molemmissa virallisissa kielissä. Hollanninkieliselle alueelle työhön haluava virkamies, tarvitsee todistuksen hollannin kielen taidostaan.

Ei kaikille akateemisille pakollista virkapakkokieltä.


Kanada (englanti, ranska)

Kanadan yli 30 miljoonasta asukkaasta englanninkielisiä on 56,3 % ja ranskankielisiä 28,7 %. Muun väestön äidinkielenään eniten puhumia kieliä ovat muun muassa kiina, italia, saksa, sekä alkuperäiskansojen kieliä. Kanadassa koulujen opintosuunnitelmista päätetään provinssikohtaisesti. Kanada on liittovaltion tasolla täysin kaksikielinen ja kaikki liittovaltion palvelut on saatavissa molemmilla virallisilla kielillä.

Provinsseista New Brunswick (englanti 66% ja ranska 32%) on täysin kaksikielinen provinssi, jossa opetusta tarjotaan molemmilla virallisilla kielillä kaikilla luokilla, yliopistoissa ja ammattikouluissa. Manitoban julkishallinnon ja viranomaisten palvelut ovat saatavilla molemmilla kielillä ja ranskankielistä opetusta on laajasti tarjolla. Ontariossa ranskan kielen opiskelu on pakollista toisena kielenä vain vuosiluokilla 4.–8. Québecissa ainoa virallinen kieli on ranska. Muissa provinsseissa ja territorioissa ranskankielistä opetusta on tarjolla vaihtelevasti.

Ei kaikille akateemisille pakollista virkapakkokieltä. Kielivaatimuksia on vain virkamiehille, englanti + ranska. Palveluja on tarjottava molemmilla kielillä kaikissa liittohallituksen keskusvirastoissa ja pääkaupunkiseudulla. --- Vain 3 prosenttia hallinnonalan koulun uusista opiskelijoista opiskelee englantia ja loput ranskaa. Vuosittainen käyttökustannusbudjetti on lähes 20 miljoonaa dollaria. Kielitaidon kehittämistä varten on kuusi keskusta, ja kielikoulutuksessa on käytössä parisensataa oppimismateriaalia mukaan lukien erilainen verkkomateriaali. Julkishallinnossa on kolme kielitaidon tasoa --- Korkeimman ---tason saavuttaminen maksaa arvion mukaan hieman yli 20 000 dollaria koulutettavaa kohti ja vaatii lähes 2300 koulutustuntia.

- pakollinen ruotsin opetus ei ole keneltäkään pois, kun ruotsi alkaa riittävän aikaisin...

Pakkoruotsi on suomalaisille samanlainen riesa kuin olisi pakkosuomi riikinruotsalaisille:
- kielivaranto kaventuisi (siksi Ahvenanmaalta poistettiin pakkosuomi)
- kieltenopettajien jakauma vääristyisi (lähes koko Ruotsin kieltenopettajakunta olisi samalla suomenopettajia)
- maahanmuuttajien kototutuminen ja kouluttautuminen vaikeutuisi oleellisesti
- vain kielellisesti lahjakkaat oppilaat pääsisivät koulutuksessa helposti toteuttamaan itseään
- kapea-alaisia oppimisen ongelmia omaavat syrjäytettäisiin jatko-opinnoista syyttä (esim. nyt moni poika jättää menemättä kiitettävin luonnontieteen ja matikan numeroin lukioon, koska ruotsi ei suju - ja moni lukioon tästä huolimatta mennyt tahkoaa reputettuja ruotsinkursseja aikuislukiossa tai jättää lukion kesken)
- opetuksen resursseja käytettäisiin väärin: pienen kielen opetus alakoulusta yliopistoon jokaikiselle maksaa kohtuuttomasti ja samalla sidotaan myös tukiopetusresurssia eli resurssit otetaan tärkeästä ja sijoitetaan joutavaan

Miten kauan pakon puolustajien valehtelu, vääristely ja kiertely voi jatkua?

NRR kirjoitti: ↑08.03.2018 08:06 Miten kauan pakon puolustajien valehtelu, vääristely ja kiertely voi jatkua?

Taisit kysyä tuota jo 10 tai 20 vuotta sitten...

Hah!

Harvoin toimittaja edes yrittää, mutta tässä toimittajalla oli taustatyöt tehty ja rohkeutta olla napakka - ei mitään vaikutusta.

Ida Schauman puhuu niin kuin hänet on opetettu puhumaan ja puolustamaan suomenruotsalaisen vähemmistön asemaa.

IS on seuraavissa eduskuntavaaleissa asettumassa ehdolle Turussa, kun Stefan Wallinin jättää eduskunnan. Li Andersson tulee saamaan kovan kilpailijan Ida Schaumanista, koska molemmat hamuavat ääniä ÅA:n opiskelijapiireistä. Rkp pohtii vaaliliittoa jonkun sopivan puolueen mahd. kokoomuksen kanssa.

SJONS kirjoitti: ↑08.03.2018 16:12 Ida Schauman puhuu niin kuin hänet on opetettu puhumaan ja puolustamaan suomenruotsalaisen vähemmistön asemaa.

IS on seuraavissa eduskuntavaaleissa asettumassa ehdolle Turussa, kun Stefan Wallinin jättää eduskunnan. Li Andersson tulee saamaan kovan kilpailijan Ida Schaumanista, koska molemmat hamuavat ääniä ÅA:n opiskelijapiireistä. Rkp pohtii vaaliliittoa jonkun sopivan puolueen mahd. kokoomuksen kanssa.

Molemmat leidit äärimmäisen uskollisia pakkoruotsille. Tausta vai rahoitus?

Tärkeää taas kerran nostaa teema esille ja pakottaa ehdokkat näyttämään tämä ruma puoli itsestään.