vapaakielivalinta.fi

lpo kirjoitti:En nyt keksinyt minne tämän linkin laittaisi, enkä jaksanut luoda uutta ketjua. Jos sopii jonnekin parempaan paikkaan, niin sopinee siirtää.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puhe ... n-1.170340

Tämä Seinäjoen ja Vaasan kädenvääntö alkaa saamaan surkuhupaisia mittasuhteita. Jostain lueskelin, että Vaasan keskussairaala on suunnilleen läpimätä raunio ja jos se haluttaisiin saattaa sellaiseen kuntoon, että se voitaisiin sisällyttää yhteen noista 12 sairaalasta, tulisi se huomattavasti kalliimmaksi kuin Seinäjoen keskussairaala.

Eikö näissä asioissa nimenomaan ole tarkoitus tuottaa säästöjä? Tunteellinen meuhkaaminen tuskin on rakentavaa keskustelua, joten kaikkien kannalta olisi paras jos tässäkin asiassa keskityttäisiin loogisesti hakemaan järkevintä mahdollista ratkaisua.

Sairaalakiista ei ole ensimmäinen Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan välinen kiista, jossa heilutetaan vahvasti kielikorttia. Pohjanmaa on vienyt yleensä voiton, koska ruotsinkielisten palvelut on pitänyt turvata.

Etelä-Pohjanmaalla ihmetellään, miksi kielivähemmistö voisi määrätä 200 000 suomenkielisen eteläpohjalaisen sairaalan paikan? Ilkan päätoimittaja Satu Takala muistuttaa, että kehuttu vaasalainen lobbaustaito näkyy eteläpohjalaisesta vinkkelistä vain röyhkeytenä (Ilkka 27.11.).

Pohjalaisen päätoimittaja Toni Viljanmaa vetoaa perustuslakiin ja arvostelee pääministeri Juha Sipilää (kesk.). Viljanmaan mielestä puoluepolitiikan kiimaisiin kalsareihin pitää nyt laittaa lain ja järjen jäitä (Pohjalainen 27.11.).

Ilmoituksen Helsingin Sanomiin hoiti mediatoimisto Cristoffer Wiik Oy. Yhtiön toimitusjohtaja Cristoffer Wiik on kokoomuksen Vaasan kunnallisjärjestön puheenjohtaja. Wiikin mielestä puoluepolitiikalla ei ole asian kanssa suurta merkitystä, vaan vaasalaisten asialla ollaan. (Iltasanomat.fi 28.11.)

Kieliasialla voidaan politikoida vahvasti, vaikka RKP ei olekaan hallituksessa. Hallituksessa RKP olisi huolehtinut siitä, ettei nyt meneillään olevaa kiista olisi. Kaikki muut asiat olisivat olleet alisteisia kielikysymykselle.

On hyvä, että maakunnat pyrkivät ajamaan omaa asiaansa. Eri asia on, pitääkö se tehdä naapurimaakunnan kustannuksella.

Jos hallituksen esitys kaatuu perustuslakivaliokunnassa, osoittaa se, että kielikysymys on kaikkein tärkein ja merkittävin peruste kaikkeen.

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on ryhtynyt kohottamaan hoitohenkilöstönsä ruotsin kielen taitoa osana sote- ja päivystyssairaalauudistukseen varautumista.

– On jouduttu kiinnittämään huomiota ruotsin kielen taitoihin, miten esimerkiksi joillain erikoisaloilla pystytään palvelemaan. Kielikoulutukseen on lähdetty panostamaan ja sitä tarjotaan kattavasti koko hoitohenkilökunnalle, sairaanhoitopiirin henkilöstöjohtaja Kari Jokinen kertoo.

ruotsille ei ole meidän sairaanhoitopiirissä ollut vielä erityistä tarvetta.

Keskustaministerit ovat tuohtuneita siitä, että käytännössä pelkästään ruotsin kielen asema ratkaisee minkä aluehallinnon alaisuuteen Keski-Pohjanmaa ja Kokkola kuuluvat. Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) uskoo, että asiasta nousee keskustelu ruotsin kielen asemasta poliittisessa päätöksenteossa.
Esittelevänä ministerinä elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) on närkästynyt siitä, että oikeuskanslerin tulkinnan mukaan Keski-Pohjanmaan ja Kokkolan kuulumisen joko Etelä-Pohjanmaan eli Vaasan ja Seinäjoen tai Pohjois-Pohjanmaan eli Oulun aluehallinnon alaisuuteen ratkaisee ruotsinkielisen palvelun paremmuussvertailu.
- Kyllähän nämä perusteet, millä tämä päätös joudutaan tekemään, on aivan käsittämättömät. Minä teen sen esityksen niin kuin juridiikka vaatii, sanoo tuohtunut elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen.
Ministeri siis noudattaa perustuslakivaliokunnan ja oikeuskanslerin tulkintaa, mutta pitkin hampain.
-Tällainen kielellinen privilegio (etuoikeus) on minulle äärimmäisen vaikea hyväksyä, Pekkarinen sanoo.

Tässä tulkinnassahan lähdetään siitä, että
ruotsin kielen parempi osaaminen menee perusoikeuksissa hyvin monen muun asian edelle. Uskon, että keskustelu käynnistyy, arvioi Kiviniemi.

Perustuslakivaliokunnan lausunnon odotettiin ratkaisevan laajan päivystyksen sairaaloiden lukumäärä. Toisin kävi.

Valiokunta teki ryhdikästä työtä. Se ei lähtenyt tinkimään perustuslaillisista kielellisistä vaatimuksista. Niiden täyttäminen ei kuitenkaan vaadi hallituksen kahdestatoista päivystyssairaalasta tekemän esityksen muuttamista 12+1 -malliksi.

Ruotsinkielisten oikeudet voidaan varmistaa myös uusilla lainsäädäntöpykälillä.
Tosin niiden kirjoittamista ennustetaan vaikeammaksi kuin 12+1-mallin hyväksymistä.

Jos uusiin lakipykäliin päädytään, rannikolta lähdettäneen lobbaamaan Seinäjoen keskussairaalaa ja sairaanhoitopiiriä kaksikieliseksi. Se olisi tälle asialle kaikkein surkuhupaisin ja kallein päätös.

Perustuslakivaliokunta ei antanut kielikysymykselle ratkaisevaa painoarvoa muiden perusoikeuksien toteutumisen kustannuksella.

Suomi on kaksikielinen maa. Pitkään opiskelleilla lääkäreillä tuskin on Seinäjoellakaan ongelmia ruotsin taidoissa.
Motivaatio ja valmius ruotsin opiskeluun on myös muulla sairaalan henkilökunnalla.
Kouluruotsi on antanut opintoihin hyvän pohjan