vapaakielivalinta.fi

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/ps_ ... paus-58151

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän seitsemän kansanedustajaa tarkkailee kielikokeilun edistymistä.
Kielivapaustyöryhmään kuuluvat
Sampo Terho (pj.),
Juho Eerola,
Simon Elo,
Ritva Elomaa,
Laura Huhtasaari,
Sami Savio ja
Ville Tavio.

Suomenkielinen media on ollut taas aiheesta ihan hiljaa, kun pakkoruotsista ei saa puhua. Mutta ruotsinkielinen media on kertonut työryhmästä esim. https://svenska.yle.fi/artikel/2016/11/ ... ligatorisk ja kommenttiosasto pursuaa tuttua laatua: pakkoenglantikin pitäisi saada pois (vaikkei sitä ole), yo-ruotsinkokeen poisto ei lisännyt kielten opiskelua (ei, koska tilaa muille kielille ei tehty, pakkoruotsi jäi kursseineen - muutoksen tavoite oli muuten vähentää kielten painotusta yo-kokeessa), ei ole tasa-arvoa, että vähemmistön on opiskeltava suomea, jollei suomenkielisten pidä opiskella ruotsia,... - Äänenpainot ovat aivan samoja kuin kymmenen vuotta sitten, argumentointivirheet ovat samoja! Keskustelun tason voisi nostaa yksi perusteellinen ja argumenteiltaan totuudessa pysyvä artikkeli svenska ylessä tai hbl:ssä mutta kun journalisteilla ei pysy sormet näppäimillä tässä teemassa...

Ensivaikutelmani tästä ryhmästä oli hieman negatiivinen..
Ryhmähän muistuttaa Suomen takavuosien jääkiekkojoukkueita,
joissa "seurattiin katseella", kun vastustaja lirutti kiekon maaliin..

Toivoisinkin PS-ryhmälle proaktiivista otetta, ei ainoastaan katseella seuraavaa
reaktiivista, passiivista tarkkailua.

RKP on aina proaktiivinen kehittäessään uusia juonia ruotsin kielen säilyttämiseksi
suomenkielisten ikuisena velvollisuutena. Se ei tyydy "seuraamaan kehitystä",
vaan on pakkoruotsin kiristämisen moottori.

PS:n pitäisi olla vastaavasti ruotsivelvollisuudesta vapauttamisen moottori!

Tässä muutama ehdotus PS:n ryhmälle:

Kokeilussa ei pidä tyytyä ainoastaan siihen, että joissakin kouluissa
oppilas saa valita B1-kieleksi jonkin muun kuin ruotsin..

Kielitivoli-selvityksen mukaan varsin moni kahta A-kieltä lukeva joutuu keskeyttämään
A2-kielen lukemisen, koska kolmas kieli eli ruotsi tekee kieliurakasta liian raskaan.
Kahden A-kielen lukeminen on usein jo itsessään haastavaa, joten


yhtenä osana kokeilua
tulisi olla mahdollisuus kieltäytyä ruotsivelvollisuudesta, jos oppilas lukee jo
kahta A-kieltä!

(Kielitivolin osallistujien keskuudessa uskallettiin kyseenalaistaa ruotsin asema reliikkinä,
mutta poliittisessa ohjauksessa ollut OPH ei uskaltanut asiaa johtopäätöksiin kirjata.

http://www.oph.fi/kehittamishankkeet/pe ... ltenopetus )

Toinen polku voisi olla kieliopintojen muodostaminen omaksi opintokokonaisuudeksi,
jonka sisällä saa vapaasti valita kielet, kunhan kieliopintojen kokonaismäärä täyttyy.
Systeemi olisi siis vastaava kuin korkeakouluopinnoissa tai lukiokokeiluissa reaaliaineiden osalta.

Jos kielten vähimmäismäärä olisi vaikka 100 yksikköä, näiden 100 yksikön sisällä voisi lukea vaikka
40 yksikköä äidinkieltä, 60 yksikköä englantia tai
40 yksikköä äidinkieltä, 40 yksikköä englantia ja 20 yksikköä venäjää.

Varsin moni pitää suomi-englanti kaksikielisyyttä relevanttina henkilökohtaisena tavoitteena,
ja kyllähän suomi-englanti -kaksikielisyys Suomelle maanakin olisi huomattavasti
järkevämpi vaihtoehto kuin suomi-ruotsi -keinotekoinen kaksikielisyys!

Omasta mielestäni tärkein uusi näkökulma olisi kuitenkin mainittu

kahden A-kieltä lukevan
AUTOMAATTINEN vapauttaminen
ruotsivelvollisuudesta jo kokeiluvaiheessa:

kansainvälistyminen on arvokkaampaa kuin kääntyminen sisäänpäin,
KAHTEEN pieneen kansalliskieleen!

JV Lehtonen kirjoitti: PS:n pitäisi olla vastaavasti ruotsivelvollisuudesta vapauttamisen moottori!

Tässä muutama ehdotus PS:n ryhmälle:

Kokeilussa ei pidä tyytyä ainoastaan siihen, että joissakin kouluissa
oppilas saa valita B1-kieleksi jonkin muun kuin ruotsin..

Kielitivoli-selvityksen mukaan varsin moni kahta A-kieltä lukeva joutuu keskeyttämään
A2-kielen lukemisen, koska kolmas kieli eli ruotsi tekee kieliurakasta liian raskaan.
Kahden A-kielen lukeminen on usein jo itsessään haastavaa, joten

yhtenä osana kokeilua
tulisi olla mahdollisuus kieltäytyä ruotsivelvollisuudesta, jos oppilas lukee jo
kahta A-kieltä!

(Kielitivolin osallistujien keskuudessa uskallettiin kyseenalaistaa ruotsin asema reliikkinä,
mutta poliittisessa ohjauksessa ollut OPH ei uskaltanut asiaa johtopäätöksiin kirjata.

http://www.oph.fi/kehittamishankkeet/pe ... ltenopetus )

Toinen polku voisi olla kieliopintojen muodostaminen omaksi opintokokonaisuudeksi,
jonka sisällä saa vapaasti valita kielet, kunhan kieliopintojen kokonaismäärä täyttyy.
Systeemi olisi siis vastaava kuin korkeakouluopinnoissa tai lukiokokeiluissa reaaliaineiden osalta.

Kiitos, JVL, molemmat erittäin hyviä ehdotuksia.

Tuo ensimmäinen ehdotus (kaksi A-kieltä riittää, ei tarvitse ottaa B1-kieltä) varmistaisi kielivarannon laajenemisen.

Tuo jälkimmäinen (kieliopinnoille tietty kokonaismäärä, jonka sisällä saa valita tarjonnan puitteissa) pitäisi sisällään myös mahdollisuuden valita esim. kotikieltä tai, mikäli kieliopinnoissa on hankaluuksia, vahvistaa yhden vieraan kielen opiskelua lisäkurssein - ja myös panostus suomen kieleen pitäisi olla mahdollista, niin uussuomalaisille kuin dysleksikoille.