Niistä välittyy selvästi suomenruotsalaisen edunvalvontakoneiston suuruudenhulluus.
Yhtäältä on vuosikausia vaadittu suomenkielisiä uhraamaan aikaansa pakkoruotsin
opiskelemiseen, jotta ruotsinkielisten kielelliset oikeudet turvataan-
Toisaalta säännönmukaisesti väitetään, että virkamiesruotsi ei ole riittävä
kielellisten oikeuksien turvaamiseen, minkä takia esim. päivystysuudistus ei
turvaa ruotsinkielisten oikeuksia Seinäjoella, vaikka jokaikinen Seinäjoen sairaalan
henkilöstöön kuuluva on lukenut opintojen kaikilla asteilla pakkoruotsia nimenomaan
ruotsinkielisten vaatimuksesta, ruotsinkielisten palvelemiseksi ruotsin kielellä kaikkialla
Suomessa.
Tämä vaatimus on niin ankara, että yhteenkään ammattiin ei voi valmistua ilman, että
todistaa kelpoisuutensa palvella ruotsinkielisiä ruotsiksi.
Mutta, sote-lausunnoissa tärkeämmäksi osoittautuukin kuitenkin ruotsinkielinen hallinto!
Pakkoruotsilla ei siis tee yhtään mitään, vaan lausunnoissa vaaditaan ruotsinkielistä
hallintokoneistoa, koska "hallintokoneisto takaa kielelliset oikeudet"!
Mielenkiintoinen lausunto tulee Kotimaisten kielten keskukselta,
joka vaatii, että ruotsista ei saa käyttää ilmaisua "vähemmistökieli"
Samaan aikaan ruotsinkielinen edunvalvontakoneisto kuitenkin uhriutuu
Euroopan neuvoston kautta nimenomaan "sorrettuna vähemmistökielenä"
6 § Maakunnan tehtäväalat
Pykälän 6 kohdassa 10 on lause ”alueellisen lyhyen, pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden
ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu”. Kenen tai keiden koulutustarpeisiin tässä viitataan?
27 § Vähemmistökielen vaikuttamistoimielin
Ilmausta vähemmistökieli ei tule käyttää tarkoittamaan puhujamäärältään pienempää kansallista (virallista)
kieltä eli ruotsia. Tämä on ristiriidassa termien virallinen kieli ja vähemmistökieli määrittelyn kanssa. Myös
muussa sääntelyssä perustuslaista alkaen erotetaan kansalliskielet muista kielistä.
Pykälä tulee kirjoittaa uudelleen niin, että ruotsin kielestä puhutaan virallisena kielenä. Lainsäädännössä
virallisilla kielillä on erilainen asema kuin muilla kielillä, joihin mahdollisesti sopii viittaamaan termi
vähemmistökieli. Tällöinkin on noudatettava tarkkuutta, jotta termiä vähemmistökieli käytetään oikein.
Kansalliskielten ja muiden kielten välisen eron pitää näkyä aina myös säädöksissä. Vähemmistökieli ei tarkoita
Suomen kielitilanteessa virallista kieltä.
http://www.hare.vn.fi/upload/asiakirjat ... keskus.pdf
Käykää tutustumassa, jos ei parempaa tekemistä

http://valtioneuvosto.fi/hanke?selectedProjectId=14612