76% Hesan nuorten ehdokkaista pakkoruotsia vastaan

[Hillevi Henanen]

http://ruuti.munstadi.fi/ruudin-ydinryhman-vaalit/

Mitä on Ruuti?

Ruuti on helsinkiläisten nuorten oma vaikuttamisjärjestelmä. Ruuti on sitä, että nuoret vaikuttavat ja haluavat tehdä Helsingistä paremman kaupungin.
Kenelle Ruuti on?

Ruuti on kaikille 13–20-vuotiaille helsinkiläisille. Se on sinulle, joka haluat vaikuttaa. Sinulla ei tarvitse olla mitään tietoa tai koemusta ennestään, riittää että haluat vaikuttaa johonkin sinulle tärkeään pieneen tai isoon asiaan. Eikä kannata ajatella, että vaikuttaminen olisi vain joidenkin juttu tai että se olisi monimutkaista, ei ollenkaan. Vaikuttaa voi monella eri tavalla.
Näin vaikutat

Tee aloite. Millainen on sinun Helsinkisi? Jätä idea, mielipide tai aloite Voit myös ottaa kantaa vireillä oleviin asioihin ja kommentoida muiden ideoita.

Liity ryhmään tai perusta oma. Toimintaryhmät ovat porukoita, joissa voit vaikuttaa muiden kanssa teille tärkeään asiaan. Ryhmät voivat esimerkiksi haluta lisää liikuntapaikkoja tai saada laillisen graffitiseinän Vuosaareen. Mikä on sinun juttusi? Mikä tekisi Helsingistä paremman? Perusta oma ryhmä ja ala vaikuttaa jo tänään.

Tapaa päättäjiä. Ruuti tuo yhteen kaupungin päättäjät, virkamiehet ja nuoret säännöllisesti esimerkiksi RuutiExpossa ja Päättäjämiittissä.

Hae Ruudin ydinryhmään. Ruudilla on ydinryhmä, joka valitaan vuosittain. Se huolehtii yhdessä nuorisoasiainkeskuksen kanssa Ruudin toimivuudesta. Ydinryhmä on linkki helsinkiläisten nuorten ja päättäjien välillä ­ – se vie nuorten asioita eteenpäin yhdessä päättäjien kanssa.

Kirjoita Ruudin vieraskynä -blogiin. Mikä on sinulle tärkeää tai mitä ajatuksia haluat jakaa muille? Kirjoita blogiin ja anna äänesi kuulua.

Suomenkielinen mediahan ei tunnetusti käsittele suomenkielisten lasten kieliopintoja, mutta ruotsinkielisellä puolella se onnistuu - ruotsiksi.
Svenska ylen mukaan 76% näiden vaalien ehdokkaista haluaa ruotsin vapaaehtoiseksi
https://svenska.yle.fi/artikel/2016/10/ ... om-staller

2. Det borde vara frivilligt att studera svenska.
Av samma åsikt 76 %
Jag kan inte svara 6,5 %
Av annan åsikt 17,3 %

Kaikesta aivopesusta ja suoranaisesta uhkailusta ja kiristyksestä huolimatta nuorilla on oma mielipide. Upeaa!

[Hillevi Henanen]

Hesassa on ruotsinkielisiä 5,7%, eli muiden kasvava osuus on vaatimattomat 94,3%.

Mikä mahtaisi vastaava luku olla suomenkielisten kuntien alueella (95% maan pinta-alasta) kun muita kieliryhmiä alueella on 99,6% ja ruotsinkielisiä 0,4% eli 4 promillea.

[TK]

Åbo Akademin vuonna 2014 tekemä laaja tutkimus kertoi, että 74% suomenkielisistä kannattaa ruotsin valinnaisuutta.
Hesan nuorten ehdokkaiden piirissä pakkoruotsin vastustus on siis tätäkin laajempaa. Tai olisko niin, että pakkoruotsin vastustus on noussut parissa vuodessa kaksi prosenttiyksikköä.

[Hillevi Henanen]

Uskoisin tähän jälkimmäiseen vaihtoehtoon, koska tämän kahden vuoden aikana on markkinoille tullut kaksi pakkoruotsitettua vuosikertaa lisää. Otanta on pieni, mutta toisaalta kyseessä ovat nuoret joita yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat.
Uutta gallupia aiheesta lienee turha odotella. Tuo svenska ylen juttukin taitaa olla työtapaturma, josta ei liene kehuttu tekijää.
Svenska ylen moderaattori tuntuu olevan hyvin hereiilä.

[TMK]

Siellä taas on yksi niin huolissaan, että voivoi, kun lapset haluavat päästä kaikesta niin vähällä, joten he varmasti valitsisivat ruotsin pois. Ei näytä menevän perille ajatus pakollisista, mutta valinnaisista kielistä. Ehkä hänen perheessään on sitten opiskelu- ja/tai suomivastaisuutta, kyllähän nuoret jo nytkin opiskelevat vapaaehtoisiakin kieliä.

Ja tietenkään lapset eivät vielä tiedä, mitä tekevät aikuisina, ja aikuisten mielipiteellä ei taas ole merkitystä, koska he ovat jo katkeria ihmisiä, jotka haluavat pilata nuorten tulevaisuuden ruotsittomuudella.

[Hillevi Henanen]

Om jag skulle fått välja i skolan att lära mig finska eller inte så skulle jag valt bort den för att man inte förstår bättre nu när man är äldre så behövs den varje dag låt inte unga välja själv.

Kaikkien pitää siis lukea ruotsia, koska HÄN tarvitsee suomea nykyään päivittäin.
Hän todennäköisesti asuu kaksikielisellä alueella (5% maan pinta-alasta) jossa ruotsinkielisiä on keskimäärin 14%.

Tämä on siis hänestä riittävä perustelu kaksikielisten kuntien 86%:n ja suomenkielisten kuntien 99,6%:n muunkielisen pakkoruotsitukselle.
Tästä ei sitten enää sallittu keskustelun jatkamista tässä "mediassa", joka nykyisin näyttää keskittyvän enempikin urheilu-uutisiin (sportnyheter).