Omasta nimenkeruustani jäi sydämeeni aristava kohta näille nuorille joiden kolmen vuoden pakkoruotsinöyryytys on viimesenä keväänä kruunattu sillä kuuluisalla armovitosella. Jatko-opinnoista ei monen kohdalla puhettakaan, koska he eivät yksinkertaisesti uskalla, kun siellä olisi kumminkin vastassa taas se pakkoruotsipainajainen. Keväällä käytin tuntikausia keskusteluihin sellaisten nuorten kanssa, jotka olivat kuitenkin uskaltaneet ja ylioppilaiden lakituspäivänä heidän juhlansa jäivät juhlimatta koska ruotsin kurssit eivät olleet menneet läpi. Ei valkolakkia, ei jatkokoulutuspaikkaa.
http://yle.fi/uutiset/3-9169450
Nuorten syrjäytymistä ehkäisevistä toimista huolimatta näiden nuorten osuus on kasvanut Suomessa melkein kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosikymmenen aikana.
Vuonna 2005 12,2 prosentin 20–24-vuotiaista suomalaismiehistä laskettiin kuuluvan NEET-ryhmään. Viime vuonna näiden nuorten miesten osuus oli noussut jo 21,1 prosenttiin.
Maavertailusta selviää, että suomalaisimiehiä oli kuudenneksi eniten työttömänä tai koulutuksen ja työmarkkinoiden tavoittamattomissa.
Samanikäisten naisten vastaavat luvut olivat alhaisemmat, eivätkä ne ole kasvaneet samaan tapaan. Vuonna 2005 13,9 prosenttia ja vuonna 2015 15,4 prosenttia nuorista naisista ei opiskellut tai ollut muussa koulutuksessa sekä oli vailla työtä.
Kaikkiaan 18,3 prosenttia 20–24-vuotiaista suomalaisnuorista kuului tähän ryhmään OECD-maiden keskiarvon ollessa 17 prosenttia.
Mikä mahtaa olla näiden nuorten pakkoruotsin keskiarvo?
Pakkoruotsiruuvia kiristetään ja toisaalta hymistellään nuorten syrjäytymistä ehkäisevistä toimista, mutta ei olla tietävinään siitä kaikkein ilmeisimmästä ja taloudellisesti kaikkein halvimmasta keinosta.
Elämme maassa, jossa kaikki lahjakkuus on alistettu turhille kieliopinnoille.
Et pysty olemaan missään muussa asiassa niin lahjakas, että olisit ammatin arvoinen ilman ruotsia
Maassa, jonka pinta-alasta 264 suomenkielistä kuntaa kattaa 95%, ei ihminen kelpaa esimerkiksi papiksi, koska virkamieruotsi ei mennyt läpi.
http://www.hs.fi/ilta/31122014/a1305912733215
Yhtä virkamiesruotsin kurssia vaille teologian maisteri sai Töölö Gymin omistajalta lempinimen Pastori. Nimi on käytössä edelleen. Asiakkailleen Potapoff ei kuitenkaan saarnaa, vaan puhuu heille lempeästi.
"En kohtele asiakkaita massana. Ovimiehen pitää olla toimintavalmis herrasmies ja käyntikortti ravintolalle."
Nykyään hän toimii päätyökseen Nelosen toimittajana.
Tämä oli hyvä kesä. Hyviä keskusteluja, paljon kiitosta ja halauksia, välillä kyyneleitäkin. Uusia suurenmoisia ystävyyssuhteita.
Vastausta vaille jätin vain kysymyksen "Eikö tommosella vanhalla ämmällä ole muuta tekemistä?" Ajattelin, että niillä kysyjillä on varmaan muitakin ongelmia.
Olenpahan ainakin omalta osaltani edes yrittänyt muuttaa lapsenlapsilleni jäävää maailmaa vähän paremmaksi paikaksi.
Tuossa Foxin pätkässä oli muuten kaikille kerääjille hyvin tuttu tilanne, vahva pakkoruotsittaja jyräsi jopa samanmielisen mutta keskustelevamman kaverinsa. Tuon pätkän nähtyäni siivosin Spotifylistaltani Petri Nygårdin pois.